Leipomon väki lastaa leivonnaisia pakettiautoon. "Kiitos avusta", hymyilee Pate ja hyppää ohjaamoon.
Kuinkas monta näitä joulupullien tilaajia nyt olikaan, Joulutoriltahan tuli uusia asiakkaita, miettii Pate ja muistaa mobiilikirjauksen. Ennen lähtöä ehtii hyvin varmistaa, missä kaikkialla tänään pitää käydä.
Samalla voi merkata työajan alkaneeksi, senkin voi Tuntinetissä tehdä kännykällä. Tässähän ne kohteet kaikki ovat näytöllä. Hyvä juttu, miettii Pate ja suuntaa pakettiauton keulan kohti lumipyryä.
Ensin on vuorossa tuttu lähikauppa, jonne Muorin leivonnaisia on toimitettu myyntiin jo parina vuonna. Sitten olisi koulu ja vanhainkoti ja sitten pari muuta kauppaa vähän kauempana.
Pate kurvaa kaupan pihaan, jossa häntä on vastassa itse kauppias Hanna.
“Terve Pate, hyvä, kun tulit! Kaupassa on jo odottajia, Muorin leivonnaiset täytyy vain itse kokea”, hymyilee Hanna.’’
“Terve Hanna”, hymyilee Pate.” Tässähän näitä on, uunituoreita ja tuoksuvia”, hän lisää, avaa auton takaoven ja lähtee kantamaan laatikoita kaupan puolelle Hanna apunaan.
Kun lasti on purettu, Pate kirjaa käynnin kännykkäänsä. Juopa hän vielä Hannan kanssa kupposet kahviakin ja lähtee sitten ajamaan lumista tietä kohti Korvatunturin peruskoulua.
Seuraavassakin kohteessa on vastassa iloisia odottajia. Auto kevenee etappi etapilta, kun laatikoiden määrä vähenee. Tuiskukin näyttää vähän hellittävän.
Pate kuittaa kaikki käynnit Tuntinettiin, käy tankkaamassa auton huomista varten ja ajaa sitten takaisin leipomon pihaan.
Nyt enää oma työaikaleimaus kännykällä. On tämä tosiaan kätevämpää kuin ennen, miettii Pate iloisena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti