Selkeät pelisäännöt helpottavat kesätyöntekijän arkea

 

Kesätyöntekijän perehdytys alkaa usein työvuoroista, käytännöistä ja uusista työtehtävistä. Monelle nuorelle kyseessä on ensimmäinen työpaikka, jolloin myös työelämän pelisäännöt ovat vielä uusia. Juuri siksi työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että tärkeät asiat käydään rauhassa läpi heti työsuhteen alussa.

Kesän aikana suurimmat epäselvyydet eivät yleensä liity itse työn tekemiseen vaan työaikojen ja käytäntöjen ymmärtämiseen. Poissaoloista ilmoittaminen voi jäädä epäselväksi, arkipyhien vaikutukset työvuoroihin herättävät kysymyksiä ja sunnuntaityön korvaukset voivat tuntua vaikeilta hahmottaa ensimmäisessä kesätyössä. Jos asioita ei käydä läpi ajoissa, syntyy helposti tilanteita, joissa sekä työntekijä että työnantaja joutuvat selvittelemään asioita jälkikäteen.

Kiireisessä kesäarjessa pienetkin epäselvyydet voivat nopeasti kasvaa turhaksi kuormitukseksi. Jos työntekijä ei tiedä, kenelle poissaolosta ilmoitetaan tai miten sunnuntaityö näkyy palkassa, tilanteita joudutaan selvittämään jälkikäteen. Usein ongelmat eivät johdu välinpitämättömyydestä vaan siitä, ettei työelämän käytäntöjä ole vielä ehtinyt oppia. Siksi selkeät ohjeet ja avoin keskustelu ovat erityisen tärkeitä juuri kesätyöntekijöiden kohdalla.

Työnantajalle hyvin hoidettu perehdytys säästää aikaa ja vähentää turhaa säätöä kiireisimpään kesäkauteen. Kun työntekijä tietää, miten poissaoloista ilmoitetaan, mistä omat työvuorot löytyvät ja miten työajat kirjataan oikein, arki sujuu huomattavasti jouhevammin. Samalla myös palkanmaksuun liittyvät tilanteet pysyvät selkeinä.

Kesällä vastaan tulee usein myös tilanteita, joissa nuori työntekijä ei vielä tunne työehtosopimusten käytäntöjä tai esimerkiksi juhannuksen ja helatorstain vaikutuksia työaikoihin. Työnantajan tehtävä on huolehtia siitä, että työntekijä ymmärtää, miten arkipyhät vaikuttavat työvuoroihin ja milloin maksetaan sunnuntaikorvauksia. Selkeä keskustelu heti alussa ehkäisee väärinkäsityksiä ja lisää turvallisuuden tunnetta työssä.

Myös työajanseuranta kannattaa opettaa käytännössä eikä pelkästään nopeasti ohimennen. Kun työntekijä näkee heti ensimmäisinä päivinä, miten tunnit kirjataan ja miten omia työvuoroja seurataan, rutiinit muodostuvat nopeasti. Samalla työntekijälle syntyy tunne siitä, että työpaikalla asiat ovat hallinnassa ja käytännöt helposti ymmärrettäviä.

Hyvin hoidettu perehdytys näkyy usein myös myöhemmin. Positiivinen kokemus ensimmäisestä työpaikasta jää mieleen pitkäksi aikaa, ja moni hyvä kesätyöntekijä palaa mielellään takaisin seuraavana vuonna. Samalla yritys rakentaa omaa työnantajamielikuvaansa tavalla, joka näkyy myös tulevissa rekrytoinneissa.

Kesän kiireissä perehdytys voi helposti tuntua ylimääräiseltä työltä, mutta käytännössä juuri hyvin hoidettu alku tekee arjesta helpompaa koko loppukesän ajan. Kun työvuorot, työajat ja pelisäännöt ovat kaikille selkeitä, myös kesätyöstä tulee onnistunut kokemus sekä työntekijälle että työnantajalle.

Mukavaa kesän ja kesätyön aikaa!

Miksi yrittäjän työaika sirpaloituu ja mitä sille voi tehdä?

Yrittäjänä ajattelee helposti, että ongelma on kiire. Todellisuudessa kyse on usein jostain muusta: työaika ei ole hallinnassa, vaan se on hajonnut pieniksi palasiksi.

Nykyään tämä ilmiö on entistä yleisempi. Työ ei välttämättä ole lisääntynyt, mutta se on muuttunut pirstaleiseksi tavalla, joka tekee keskittymisestä vaikeaa ja työpäivistä yllättävän raskaita.

Monen yrittäjän päivä koostuu katkelmista. Välissä tehdään asiakastyötä, vastataan viesteihin, osallistutaan palaveriin, palataan laskutukseen ja taas hypätään johonkin muuhun. Päivä tuntuu täydeltä, mutta silti syntyy tunne, ettei mikään oikein etene loppuun asti.

Tämä ei ole sattumaa.

Työ keskeytyy jatkuvasti. Viestisovellukset, sähköposti ja asiakkaiden nopeat kysymykset katkaisevat tekemisen yhä uudelleen. Samalla kynnys kysyä on madaltunut, yhteyden saa sekunneissa yhdellä viestillä. Myös omat ajatukset vievät helposti pois käsillä olevasta työstä.

Yksittäinen keskeytys ei tunnu isolta, mutta kun niitä kertyy päivän aikana paljon, vaikutus kasvaa merkittäväksi. Keskittyminen ei palaudu hetkessä, vaan jokainen katkos vie enemmän aikaa kuin miltä se näyttää.

Moni yrittäjä on tottunut tekemään montaa asiaa samanaikaisesti. Se tuntuu tehokkaalta, mutta todellisuudessa kyse on jatkuvasta siirtymisestä tehtävästä toiseen.

Se näkyy virheinä, keskeneräisinä töinä ja venyvinä työpäivinä. Lopulta syntyy tunne, että tekee koko ajan töitä, mutta ei oikein pääse eteenpäin.

Aiemmin työ oli usein selkeämmin rajattua. Keskityttiin yhteen projektiin kerrallaan ja keskeytyksiä oli vähemmän. Nyt työ on nopeampaa, reaktiivisempaa ja hajautuneempaa kuin ennen.

Siksi perinteiset ajanhallinnan keinot eivät enää toimi samalla tavalla.

Ratkaisu ei ole tehdä enemmän, vaan ymmärtää, mihin aika oikeasti kuluu.

Ensimmäinen askel on tehdä oma työ näkyväksi. Moni yllättyy huomatessaan, kuinka suuri osa ajasta menee viestintään ja kuinka vähän jää keskittymistä vaativaan tekemiseen.

Seuraavaksi on tärkeää tunnistaa keskeytykset. Kaikkia ei voi poistaa, mutta niiden määrää voi vähentää. Jo pelkästään se, ettei reagoi jokaiseen viestiin heti, voi rauhoittaa työpäivää merkittävästi.

Keskittymisaikaa kannattaa suojata tietoisesti. Yksi rauhallinen jakso päivässä voi olla arvokkaampi kuin koko muu hajanaisesti käytetty aika.

Lisäksi on hyvä kyseenalaistaa ajatus pienistä nopeista tehtävistä. Ne eivät ole nopeita, jos ne katkaisevat keskittymisen jatkuvasti.

Kevät on usein aikaa, jolloin tekeminen lisääntyy ja vauhti kiihtyy. Silloin on helppo ajautua takaisin vanhoihin tapoihin ja täyttää päivät pienillä, hajanaisilla tehtävillä.

Ehkä juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi ja katsoa omaa työpäivää hieman kauempaa.

Mihin aikasi oikeasti kuluu tänään?

 

Milloin Excel ei enää riitä työajanseurantaan?

 

Moni yritys aloittaa työajanseurannan Excelillä. Se on ymmärrettävää, sillä Excel on tuttu työkalu ja se löytyy jo lähes jokaiselta työpaikalta. Alussa yksinkertainen taulukko riittää hyvin, kun työntekijöitä on vähän ja projekteja vain muutama. Työtunnit saadaan talteen ja kokonaiskuva työajasta on vielä helposti hahmotettavissa.

Yrityksen kasvaessa tilanne kuitenkin usein muuttuu. Työntekijöitä tulee lisää, projekteja on samanaikaisesti useita ja raportointitarpeet kasvavat. Excel, joka vielä hetki sitten toimi hyvin, alkaa vaatia yhä enemmän manuaalista työtä. Tietoja siirretään taulukosta toiseen, versioita syntyy useita ja oikean tiedoston löytäminen ei ole enää itsestään selvää.

Yksi tavallisimmista haasteista on tiedon hajanaisuus. Kun työaikaa seurataan useissa eri tiedostoissa, kokonaiskuvan muodostaminen vie aikaa. Tuntien yhteenlasku, projektikohtaiset raportit ja laskutuksen pohjat saattavat vaatia erillistä työtä joka kuukausi. Samalla kasvaa riski, että jokin tieto jää puuttumaan tai päätyy väärään paikkaan.

Excelin kanssa ongelmia voi aiheuttaa myös se, että taulukot perustuvat usein kaavoihin. Pieni muutos voi rikkoa laskennan huomaamatta, ja virhe saattaa paljastua vasta myöhemmin. Kun useampi henkilö käsittelee samaa tiedostoa, myös vahinkomuutokset ovat mahdollisia. Tällaiset tilanteet aiheuttavat turhaa selvittelyä ja vievät aikaa varsinaiselta työltä.

Toinen yleinen haaste liittyy raportointiin. Kun yritys haluaa tarkastella esimerkiksi projektien kannattavuutta tai työntekijöiden työaikaa, Excelistä tiedot täytyy usein kerätä ja yhdistää käsin. Tämä voi olla työlästä etenkin silloin, kun tietoa on kertynyt pitkältä ajalta tai useista eri projekteista.

Tässä vaiheessa moni yritys alkaa pohtia, voisiko työajanseuranta toimia sujuvammin siihen suunnitellun järjestelmän avulla. Työajanseurantajärjestelmä kokoaa kaikki tunnit yhteen paikkaan ja laskee raportit automaattisesti. Kun tunnit kirjataan suoraan järjestelmään, tieto on heti käytettävissä esimerkiksi projektiseurannassa, raportoinnissa tai laskutuksen tukena.

Excel ei siis ole huono työkalu, ja se voi toimia hyvin yrityksen alkuvaiheessa. Kun työaikaa kertyy enemmän ja projekteja on useita, työajanseuranta kannattaa hoitaa siihen tarkoitetulla järjestelmällä. Tällöin tunnit, raportit ja projektiseuranta pysyvät yhdessä paikassa ja tieto on helposti käytettävissä.

Tuntinetti on suomalainen työajanseurantajärjestelmä, joka sopii erikokoisille yrityksille. Sen avulla työaikojen kirjaaminen ja seuranta onnistuvat helposti ilman Excel-taulukoiden ylläpitoa.

Voit tutustua Tuntinettiin tarkemmin sivuillamme www.tuntinetti.fi.

Palkka-avoimuus

 

Palkka-avoimuus on noussut keskusteluun laajasti viime aikoina. Se ei ole pelkkä some-aihe tai muodikas termi vaan osa työelämän kehitystä, jossa halutaan lisätä oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoa palkkauksessa. Palkka-avoimuudella tarkoitetaan sitä, että palkkauksen perusteet, palkkarakenne ja mahdolliset palkkaerot ovat avoimesti saatavilla työntekijöille ja työnhakijoille siten, että kuka tahansa voi ymmärtää, miten palkka muodostuu. Tavoitteena on varmistaa, että samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka sukupuolesta riippumatta.

Euroopan unionin tasolla tämä keskustelu on edennyt konkreettiseksi lainsäädäntöohjelmaksi. EU hyväksyi vuonna 2023 palkka-avoimuusdirektiivin, jonka virallinen nimi on Directive (EU) 2023/970. Direktiivi pyrkii vahvistamaan palkkojen läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoa siten, että työnhakijoilla ja työntekijöillä on oikeus tietää, miten palkat määräytyvät ja miten oma palkkataso vertautuu muihin samanarvoisiin töihin. EU-direktiivi ei vielä ole voimassa Suomessa sellaisenaan, vaan se on säädettävä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioilla on määräaika saattaa direktiivin vaatimukset osaksi omia lakejaan 7. kesäkuuta 2026 mennessä, ja Suomessa hallituksen esitysluonnoksessa on ehdotettu, että direktiivin mukaiset säädökset tulisivat voimaan 18.5.2026.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 

Esimerkiksi tulevassa lainsäädännössä työnantajan odotetaan kertovan palkkataso tai palkkahaarukka rekrytointiprosessin aikana tai vähintään ennen varsinaisia palkkaneuvotteluja. Työnantajat eivät saa kysyä hakijan palkkahistoriaa, mikä tarkoittaa, että aiemmat palkat eivät voi enää vaikuttaa uuden työntekijän palkkaan. Työntekijöillä voi olla oikeus saada tietoa palkkakriteereistä ja siitä, miten heidän palkkansa vertautuu muiden samanarvoisia tehtäviä tekevien palkkoihin esimerkiksi sukupuolen mukaan jaettuna. Suuremmat organisaatiot voivat joutua raportoimaan palkkaeroista myös viranomaisille, jos organisaatiossa havaitaan perustelemattomia palkkaeroja, jotka ylittävät laissa säädetyn rajan.

Direktiivi on herättänyt vilkasta keskustelua siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä ja millaisia vaikutuksia sillä on työnantajille ja työntekijöille. On tärkeää muistaa, että direktiivi itsessään ei ole vielä voimassa oikeutta Suomessa, ja sen implementointi kansalliseen lainsäädäntöön on yhä kesken. Direktiivi ei myöskään tarkoita, että jokaisen työntekijän palkkatiedot olisivat julkisia kaikille; sen sijaan se edellyttää läpinäkyviä palkkarakenteita ja objektiviisia, sukupuolineutraaleja palkkausperusteita.

Palkka-avoimuusdirektiivin tavoitteena on kaventaa palkkaeroja ja edistää tasa-arvoa. Lisäksi monilla työpaikoilla palkka-avoimuus saattaa jo nyt olla kilpailuetu. Monet työnhakijat, erityisesti nuoremmat sukupolvet, odottavat selkeitä palkkatietoja jo ennen kuin he edes hakevat työpaikkaa. Palkka-avoimuus voi myös lisätä työntekijöiden sitoutumista ja luottamusta organisaatiota kohtaan, kun palkkaukseen liittyvät perusteet ja kehitysmahdollisuudet ovat selkeästi kommunikoituja.

On hyvä muistaa, että palkka-avoimuuden tavoitteet eivät ole uusia. Suomessa on jo voimassa tasa-arvolaki, jonka mukaan samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, vaikka direktiivillä halutaankin tätä entisestään vahvistaa ja konkretisoida. Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpano tuo mukanaan uusia velvollisuuksia tiedon antamiseen ja palkkarakenteiden avoimeen käsittelyyn, mutta lopulliset yksityiskohdat täsmentyvät vasta, kun direktiivi on siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Paljon puhutaan myös siitä, että palkka-avoimuus voi muuttaa rekrytointikäytäntöjä ja palkkaneuvottelukulttuuria. Kun palkkaperusteet ovat avoimesti saatavilla ja työnhakijoilla sekä työntekijöillä on oikeus ymmärtää, miten palkka muodostuu, voi siitä seurata selkeyttä, mutta myös uusia odotuksia. Työnantajien kannattaa valmistautua näihin muutoksiin hyvissä ajoin, vaikka lainsäädäntö ei ole vielä virallisesti voimassa, ja nähdä palkka-avoimuus mahdollisuutena rakentaa reilumpaa ja houkuttelevampaa työpaikkaa.

Työajanseuranta käyttöön sujuvasti – näin onnistut ilman stressiä

Työaikalain mukaan työnantajalla on velvollisuus pitää luetteloa työntekijöiden tekemistä työtunneista ja maksetuista korvauksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työajan seuranta ei ole valinnainen asia, vaan lakisääteinen velvoite kaikille työnantajille.

Silti monessa yrityksessä työajanseurannan käyttöönotto lykkääntyy. Se koetaan työlääksi, aikaa vieväksi tai hankalaksi toteuttaa arjen keskellä. Todellisuudessa hyvin suunniteltu käyttöönotto tekee työajanseurannasta nopeasti hyödyllisen työkalun, ei ylimääräistä vaivaa.

Miksi työajanseurannan käyttöönotto usein tuntuu vaikealta?

Usein haasteet eivät liity itse järjestelmään, vaan siihen, miten käyttöönotto tehdään. Tyypillisiä kompastuskiviä ovat epäselvät tavoitteet, liian monimutkainen aloitus tai puutteellinen viestintä työntekijöille. Jos työajanseuranta näyttäytyy pelkkänä valvontana tai ylimääräisenä työnä, motivaatio sen käyttöön jää heikoksi.

Kun käyttöönottoon käytetään hetki aikaa ja se tehdään rauhallisesti, suurin osa ongelmista on helposti vältettävissä.

Mitä hyötyä sujuvasta käyttöönotosta on?

Kun työajanseuranta otetaan käyttöön hallitusti, hyödyt näkyvät nopeasti. Työtunnit kirjautuvat luotettavasti, palkanmaksu ja laskutus perustuvat todellisiin tietoihin ja yrittäjän oma kokonaiskuva työajasta paranee. Samalla turha arvailu ja muistamiseen perustuva kirjaaminen jää pois.

Myös työntekijöiden näkökulmasta selkeä järjestelmä tuo turvaa ja oikeudenmukaisuutta, kun tehdyt tunnit ovat läpinäkyvästi nähtävillä.

Viisi askelta sujuvaan työajanseurannan käyttöönottoon

1. Kirkasta käyttöönoton tavoite

Ennen teknistä käyttöönottoa on hyvä pysähtyä miettimään, miksi työajanseurantaa tarvitaan juuri teidän yrityksessänne. Tavoite voi olla esimerkiksi lakisääteisen velvoitteen täyttäminen, laskutuksen tarkentaminen tai työajan parempi hallinta.

Kun tavoite on selkeä, myös työntekijöiden on helpompi ymmärtää, miksi järjestelmä otetaan käyttöön.

2. Aloita yksinkertaisesti

Kaikkea ei tarvitse ottaa käyttöön kerralla. Usein paras tapa on aloittaa perustoiminnoista, kuten työajan kirjaamisesta ja hyväksynnästä. Kun perusasiat sujuvat, järjestelmää voi myöhemmin laajentaa esimerkiksi projekteihin, kustannuksiin tai raportointiin.

Yksinkertainen alku madaltaa kynnystä ja vähentää käyttöönoton stressiä.

3. Viesti avoimesti ja ota työntekijät mukaan

Työajanseurannan onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten siitä viestitään. Kerro selkeästi, mihin tietoja käytetään ja miksi seuranta on tärkeää. Kun työntekijät ymmärtävät, ettei kyse ole valvonnasta vaan yhteisestä työkalusta, käyttöönotto sujuu huomattavasti paremmin.

Mahdollisuus esittää kysymyksiä ja antaa palautetta jo alkuvaiheessa lisää sitoutumista.

4. Valitse helppokäyttöinen järjestelmä

Käyttöönoton sujuvuuteen vaikuttaa merkittävästi järjestelmän helppokäyttöisyys. Kun työajan kirjaaminen on nopeaa ja loogista, sitä myös käytetään. Selkeät näkymät sekä työntekijälle että yrittäjälle helpottavat arkea ja vähentävät virheitä.

Tuntinetti on suunniteltu niin, että työajanseuranta on mahdollista ottaa käyttöön nopeasti ilman raskaita asetuksia tai pitkää opettelua.

5. Seuraa ja kehitä käytäntöjä

Ensimmäiset viikot ovat tärkeitä. Seuraa, miten työajanseuranta toimii käytännössä ja kerää tarvittaessa palautetta. Pienet säädöt alussa auttavat tekemään järjestelmästä aidosti yrityksen arkea tukevan työkalun.

Täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella heti. Tärkeintä on aloittaa ja kehittää toimintaa kokemuksen karttuessa.

Lopuksi

Työajanseurannan käyttöönotto ei vaadi täydellistä suunnitelmaa tai suurta järjestelmäuudistusta. Usein jo pienet ja selkeät askeleet riittävät siihen, että arki alkaa sujua paremmin ja työaikatiedot ovat luotettavasti tallessa.

Kun järjestelmä on helppo käyttää ja sen tarkoitus on ymmärretty, työajanseurannasta tulee luonteva osa työpäivää. Se tukee sekä yrittäjän että työntekijöiden arkea ja tuo kaivattua selkeyttä tekemiseen.

Jos työajanseuranta on teillä vielä suunnitteluasteella tai nykyinen ratkaisu tuntuu raskaalta, Tuntinettiä voi kokeilla rauhassa omassa tahdissa. Kevyt aloitus auttaa näkemään nopeasti, miten sujuva työajanseuranta voi aidosti helpottaa arkea.

Vaikka Tuntinetti on suunniteltu helppoon ja omatoimiseen käyttöönottoon, kaikilla yrityksillä tarpeet eivät ole samanlaisia. Tarvittaessa käyttöönottoa voidaan tukea erillisellä koulutuksella tai konsultaatiolla, esimerkiksi asetusten ja yrityksen rakenteen suunnittelussa.

Kohti vuotta 2026

Vuodenvaihde tarjoaa hyvän hetken tarkastella kulunutta aikaa ja katsoa eteenpäin. Tuntinetissä viime vuosi on ollut vahvasti kehityksen, kuuntelemisen ja jatkuvan parantamisen aikaa.

Yksi merkittävimmistä uudistuksista on ollut työntekijöille suunnatun uuden käyttöliittymän käyttöönotto. Se on tuonut mukanaan modernimman ilmeen ja sujuvampia toimintoja arjen käyttöön. Käyttöönoton jälkeen saatu palaute on ollut tärkeässä roolissa, ja sen pohjalta käyttöliittymää kehitetään edelleen entistä helppokäyttöisemmäksi ja selkeämmäksi.

Samalla on jatkettu monia taustalla tapahtuvia kehitystöitä, jotka tukevat palvelun kokonaisuutta. Rajapintaratkaisut, työehtosopimuksiin liittyvät ajantasaistukset sekä koulutussisällöt ovat osa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on helpottaa työajanhallinnan arkea eri toimialoilla. Yhteistyö tilitoimistojen ja muiden kumppaneiden kanssa on syventynyt, ja se näkyy palvelun toimivuudessa ja laajuudessa.

Käyttäjiltä saatu palaute on keskeinen osa kehitystyötä. Se ohjaa päätöksiä ja auttaa tunnistamaan kohdat, joissa palvelua voidaan vielä parantaa. Kehitystyö jatkuu määrätietoisesti, ja painopisteenä on erityisesti käytön sujuvuus ja selkeys.

Alkava vuosi tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia kehittää palvelua entistä paremmin vastaamaan arjen tarpeita. Tuntinetissä katse on jo vahvasti tulevassa ja sen tuomissa parannuksissa.

Toivotamme kaikille lukijoille onnistunutta ja sujuvaa uutta vuotta 2026. Kiitos, että olette osa Tuntinetin matkaa ja jatkatte mukana kehityksessä.

Joulu lähestyy! Näin hoidat lahjat, lahjoitukset ja juhlat verotuksen kannalta oikein

Vuoden loppu on monessa yrityksessä kiitoksen ja yhteisen juhlan aikaa. Henkilöstön joululahjat, hyväntekeväisyyslahjoitukset, pikkujoulut ja asiakasmuistamiset kuuluvat monien jouluperinteisiin. Jotta hyvä tarkoitus ei aiheuta verotuksellisia yllätyksiä, on hyvä kerrata keskeiset säännöt.

🎁 Henkilöstön joululahjat, muista 100 euron raja

Työnantaja voi antaa työntekijöilleen verovapaita joululahjoja, kun muutama ehto täyttyy: lahja on tarkoitettu koko henkilöstölle, sen arvo on enintään 100 euroa, eikä se ole rahaa tai siihen rinnastettavaa etuutta.

Tuo 100 euron raja koskee kaikkien vuoden aikana annettujen vähäisten lahjojen yhteisarvoa. Jos työntekijälle on jo annettu muita lahjoja, ne lasketaan yhteen.

Verovapaita voivat olla esimerkiksi tavarat, palvelut tai nimettyihin tuotteisiin oikeuttavat lahjakortit. Sen sijaan vapaasti käytettävät lahjakortit rinnastetaan palkkaan ja ovat veronalaisia.

Vaikka henkilöstölahjat ovat vähennyskelpoisia tuloverotuksessa, niiden arvonlisäveroa ei voi vähentää.

❤️ Lahjoitus hyväntekeväisyyteen, vaihtoehto perinteiselle lahjalle

Yhä useampi yritys päättää ohjata joululahjabudjetin hyväntekeväisyyteen. Lahjoitukset voivat olla verovähennyskelpoisia, kun ne täyttävät tietyt ehdot.

• Enintään 850 euron lahjoitukset yleishyödyllisiin, paikallisiin tai yrityksen toimialaa lähellä oleviin kohteisiin ovat vähennyskelpoisia.
  
  

• 850–250 000 euron suuruiset lahjoitukset hyväksytään vähennettäviksi, jos ne kohdistuvat tieteeseen, taiteeseen tai suomalaiseen kulttuuriperintöön ja ne annetaan Verohallinnon hyväksymälle taholle.
  
  

Lahjoituksen määrä, kohde ja käyttötarkoitus on tärkeää dokumentoida huolellisesti, jotta vähennysoikeus säilyy.

🎉 Pikkujoulut ovat verovapaata virkistystä koko henkilöstölle

Yrityksen järjestämät pikkujoulut ovat työntekijöille verovapaita, kun tapahtuma on tarkoitettu koko henkilökunnalle ja sen kulut pysyvät kohtuullisina. Näin kyse on tavanomaisesta virkistystilaisuudesta, jonka järjestää työnantaja.

Pikkujoulujen kustannukset ovat vähennyskelpoisia myös arvonlisäverotuksessa, mukaan lukien tarjoiltava alkoholi. Jos juhliin osallistuu asiakkaita, heidän osuutensa kuluista katsotaan edustuskuluiksi, näistä vain 50 % on tuloverotuksessa vähennyskelpoista, eikä arvonlisäveroa voi vähentää.

🎁 Asiakaslahjat, mainoslahja vai edustuslahja?

Kun haluat muistaa asiakkaita tai yhteistyökumppaneita, on tärkeää erottaa mainoslahja ja edustuslahja toisistaan.

Mainoslahjat ovat yleensä edullisia, enintään noin 50 euron arvoisia ja laajalle joukolle tarkoitettuja lahjoja. Niissä voi olla yrityksen logo tai ne voivat olla yrityksen omia tuotteita. Mainoslahjat ovat sekä tuloverotuksessa että arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia.

Edustuslahjat sen sijaan ovat yksilöllisempiä ja arvokkaampia, niistä vain puolet on vähennyskelpoista tuloverotuksessa, eikä arvonlisäveroa voi vähentää lainkaan. Alkoholia sisältävät lahjat tulkitaan aina edustuslahjoiksi, vaikka hinta olisi pieni.

📌 Muista vielä tämä

Verotuskäytännöt voivat muuttua, joten ennen lahjojen, lahjoitusten tai juhlien toteutusta kannattaa tarkistaa ajantasaiset ohjeet Verohallinnon sivuilta. Näin joulun hyvä tahto pysyy aidosti iloisena eleenä ilman ikäviä jälkiseurauksia.