maanantai 30. joulukuuta 2019

Työtunnit ympäri maailman

Kaikki alkaa tunneista.
Aiemmin jo blogasimme lomista ympäri maailman.
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/

Nyt kirjoitamme työtunneista ja työajan pituudesta meillä ja muualla.

Kaikki alkaa tunneista myös muualla maailmassa, ja nyt voidaankin arvuutella missä päin niitä tunteja kertyy eniten vuositasolla?

Tässä onkin ainesta hauskaksi vuoden 2020 visailuksi.
Ainakaan täällä meillä ei ihan ensimmäinen arvaus kovatahtisemmasta maasta osunut kohdilleen :)

Alla siis kaaviona spoileri, OECD:n grafiikka tunneista.


Tarkemmin voit tutustua eri maiden työtuntien määriin täällä OECD:n sivustolla.

Suomi ei siis olekaan aivan kärkipäässä, eikä toisaalta myöskään vaikkapa Saksa.
Työn tuottavuudestahan tämä tutkimus ei kerro suoraan mitään, ja toinen tapa lähestyä asiaa onkin juuri se. Mitä niillä tehdyillä tunneilla saadaan aikaan.
Ja riittääkö teknologisoituvassa yhteiskunnassa kaikille töitä 8 tuntia - tai enemmänkin arkipäiviksi.

Samalta sivustolta voi tutkailla työtunteja ja niiden tekijöitä muistakin näkövinkkeleistä, vaikkapa siitä, kuinka iso osa iäkkäämmistä, eikun kokeneemmista työntekijöistä jaksaa painaa pitkää päivää.


Tässä maaottelussa kyllä valitettavasti häviämme Ruotsille, peräti 10%. Huh.
(Ruotsi on tuo oikeanpuoleisin ja korkein pylväs, Suomi violettina viisi pylvästä jälkijunassa)

Toisaalta se, miksi Luxembourgissa töissä käy vain hieman yli 40 % yli 55-vuotiaista on hyvä kysymys. Voihan se olla, että sielläpäin ruuhkavuosien ansiot jo takaavat leppoisat ajat yli neli- tai viisikymppisenä?

Työllisyysaste ei kuitenkaan ole muihin verrattuna Suomessa kovinkaan huono, eli pitäisikö kansallisen taloutemme kannattavuutta pohtia muiltakin kanteilta?
Olemme jopa sijalla 7 tämän kaavion kovassa pääosin eurooppalaisessa porukassa.

Se on ainakin selvää, että työtuntien kirjaaminen on järkevää ihan oman yrityksesi ja oman hyvinvointisi kannalta. Puhumattakaan nyt lain ja viranomaisten säädöksistä.
Kätevästi kirjaat tuntisi Tuntinetissä. Tuntikirjausten ja työajanseurannan kuntoon saattaminen voisi olla yksi hyvä ja helposti pidettävä uuden vuoden lupaus?

Kohta päästään hyppäämään seuraavaan vuoteen ja vuosikymmeneen 2020!
Toivottavasti se on kaikille mukavan työteliäs ja tuottoisa!
Tunteja ainakin on ensi vuonna karkauspäivän verran enemmän :)


Hyvää uutta vuotta kaikille asiakkaillemme, 
yhteistyökumppaneille ja lukijoille 2020!






lauantai 30. marraskuuta 2019

Pikkujoulujen kulta-aikaa



Mietitkö mitä laittaisit päälle pikkujouluun?
Onko teillä teemana rumat joulupaidat, ansiomerkit
vaiko ihan tavallinen iltapuku/musta puku juhlavaatetuksena tai pukukoodina?

Nyt on se aika vuodesta kun taksitolpilla ei näy yhtään vapaata taksia, ja jonoissa hytistään odottaen kyytiä kotiin. Tai niille pahamaineisille pikkujoulujen jatkoillekin saattaa joku taksin kyydissä eksyä?

Meillä Suomessa ehkä tämä vuoden riehakkain juhlintasesonki, melkein karnevaali sijoittuu pimeimpään ja aika kylmään ja harmaaseen loskakeliin.

Monet yritykset juhlistavat kulunutta vuotta, luovat yhteishenkeä ja haluavat palkita työntekijöitä pikkujoulujuhlilla.  Hyvä näin!

Pikkujoulu vie veronsa?

Ainakin seuraavana aamuna olo voi tuntua aika heikolta, jos juhlinta venyi ja oli kovin kosteaa? :)

Työnantajan kannalta on syytä huomioida muutamia seikkoja, jotta pikkujouluista saadaan myös verotuksellinen hyöty.
Pikkujoulut on järjestettävä etukäteen suunnitellen ja tasapuolisesti koko henkilökunnalle. Puolisoiden ja asiakkaiden juhlakulut puolestaan eivät ole verovähennyskelpoisia virkistystoimintamielessä. Ja kuitit on totta kai otettava huolellisesti talteen.
Pikkujoulujuhlan läsnäolijoista on myös oltava dokumentaatio, eli osallistujalista.

Pikkujoulujen kohtuullisuutta työntekijän kannalta seurataan verokarhun ja viranomaisten sääntökirja kädessä, ylenpalttisen runsas juhliminen voidaan jopa katsoa verotettavaksi lisätuloksi. Yleinen linjaus on, että saatu etu on joitakin satoja euroja.
Näin määrittelee verottaja täällä.


Paras pikkujoulu?


Mikä sitten on hyvä pikkujoulu? 

Moni meistä lienee jo kokenut monenmoisia pikkujouluja.
On seuraleikkejä, kilpailuja, teatteria, stand-up-komiikkaa, hienoja ravintolaillallisia, rentoja sauna-iltoja toimiston saunatiloissa. Pikkujouluja laivalla, mökillä, vieraassa kaupungissa, karaokea, pakohuonepeliä  - vaihtoehtoja on kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Joskus pikkujoulujen järjestäjä voi huokaista helpotuksesta, kun kukaan ei sammunut hankeen, kukaan ei ottanut lopputiliä ja kaikkien avioliitot pysyivät kasassa :)
Ja tietysti että juoma ja ruoka riittivät, eikä kukaan jäänyt nurkkaan yksin murehtimaan,

Mikä on jäänyt parhaana pikkujouluna mieleesi?

Yhteishenki ja mukava fiilis juhlien jälkeen on varmaan merkitsevin onnistumisen mittari.
Tunne, että työnantaja ja työtoverit arvostavat työpanostasi ja pitävät sinusta.
Juhlamieli ja hyvä valmistautuminen auttaa toki tässäkin.

Mahdottoman mukavia pikkujouluja kaikille.
Ja leppoisaa joulunodotusta, vaikkei teillä juuri tänä jouluna pikkujouluiltaisikaan.
Osa firmoista juhlii tammikuussa, tai vuoden kohokohta onkin kesällä.

Pikkujoulun jälkeen jaksaa taas painaa töitä.
Porukalla voi olla yhdessä hauskaa myöhemminkin muistella kekkereitä, ja yhteishenkeä parantaa kun oppii hieman tuntemaan kollegaa toimiston seinien ulkopuolellakin.

torstai 31. lokakuuta 2019

Hyvä työaikasuunnittelu tukee tuottavuutta työpaikalla



"Aina ei voi valita, voi vaan valittaa"
- tuumaa iltaihminen ja lompsii silmät ristissä aamuvuoroon kello 6.
Toivottavasti tämä ei ole liian usein tuttu tilanne sinun työpaikallasi?


Työnantajalla on myös velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työpäivän aikana. Työaika ja työvuorosuunnittelu on yksi vaikuttava osa tästä.

Työilmapiiri

Fiksu työpaikka ja työnantaja pyrkii huomioimaan työaikojen ja -vuorojen suunnittelussa paitsi tuotannon tai palvelujen tarpeet, niin myös työntekijöiden toiveet ja elämäntilanteen.

Hyvä suunnittelu parantaa työpaikan ilmapiiriä ja samalla lisää tuottavuutta.

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Erityisesti perheellisillä ja pienten lasten vanhemmilla on usein tarvetta vaikuttaa työaikoihin.
Lapsen päivähoitojärjestelyt tai sairastelut voivat tuoda omat lisämausteensa työn tekemisen ajankohtaan. 
Samanlaisia tarpeita voi toki tulla muistakin syistä: omien vanhempien omaishoito, isompien lasten harrastekuskaukset, opiskelu tai muut yksityiselämän tarpeet ja kiireet vaikuttavat työhönkin. 

Pidemmät työurat

Omaan työrupemaan ja työaikoihin tulisi voida vaikuttaa. Se lisää työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia, jopa enemmän kuin vaikkapa työkuorma tai työn määrä.
Jos voit vaikuttaa työaikaan, saat työn ja muun elämän yhteensovitettua. Ja jaksat paremmin.
Ihmiset ovat erilaisia: ”aamuvirkku” haluaa aloittaa työpäivänsä aikaisemmin kuin ”iltavirkku” ja saa aamuisin myös enemmän tehtyä.

Vaikutusmahdollisuus työaikaan vähentää sairauspoissaoloja. Usein myös riski eläköityä työkyvyttömyyseläkkeelle pienenee. Työaikaan vaikutusmahdollisuus ennakoi työuran jatkumista myös säädetyn eläkeiän jälkeenkin.



Tavanomaisia virheitä työajan suunnittelussa


Usein käy niin, ettei henkilöstöreservissä ole varattuna riittävästi varamiehiä tai -naisia äkillisiä sairastumisia ja poissaoloja korvaamaan.
Tällöin voi käydä niin, että työstä palautumista itse tarvitseva päätyy tulemaan töihin tuuraamaan sairastunutta kollegaa.
Tästä puolestaan seuraan ylityökulujen lisäksi se, että sairauspoissaolot saattavat lisääntyä entisestään. Seurauksena työn tuottavuus heikkenee, ja samoin käy työhyvinvoinnille.

Apua työn kuormittavuuden arviointiin

Työaikojen kuormittavuutta voit arvioida vaikkapa TIKKA-menetelmällä ja Työterveyslaitoksen liikennevalomalli auttaa tunnistamaan liiallisen kuorman.

Linkki pulmatilanteisiin, jos työkuormaa on syytä arvioida uudelleen.
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/vahentaminen

Myös työterveyslaitoksen sivuilta löytyy tukea ja apua.

Tuntinetin työvuorosuunnittelulla voit helposti edesauttaa oikeaoppista työvuorosuunnittelua.
Koekäyttö on helppoa, klikkaat vaikka vaan tästä.

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Miten työajanseuranta auttaa jaksamisessa?

"No jospa minä vielä äkkiä kirjoitan tämän emailin, ja katson tuon yhteenvedon ja ja ..."
Tunnistatko itsesi? Venyt ja venytät päivää vielä hieman, jotta huominen olisi helpompi.
Ja ettei työkaveri jäisi pulaan. Tai asiakas?

Ja kaiken päälle pitäisi vielä täyttää työajanseuranta järjestelmään viikon tunnit, vai unohtuikohan ne viime viikonkin tunnit merkitsemättä? Tässä vaiheessa stressikäyrä on jo hehkuvan punainen. 
"Tästäkään ei kyllä ole muuta kuin harmia", ajattelet.

Hengitetäänpä syvään sisään ja ulos, ja pohditaan asiaa perusteellisesti.
Voisiko helppo ja ajan tasalla oleva työajanseuranta kuitenkin helpottaa elämää ja jopa auttaa työkuorman hallitsemisessa?
Näin me ajattelemme, ja siihen Tuntinetti on myös suunniteltu.


Teesimme työssä jaksamiseen:

Työtuntien kirjaamisen pitää tietenkin olla helppoa ja nopeaa, ja mahdollista missä vain mobiilisti ja matkoilla.  Muutaman klikin taktiikalla :)

Selkeä raportointi asiakkaittain ja työtehtävittäin auttaa suunnittelemaan ajankäyttöä jatkossa vastaavissa tehtävissä. Se antaa myös eväitä uusien projektien tarjousten realistisiin hinnoitteluihin. Ja tämä puolestaan parantaa mahdollisuuksia pysyä aikatauluissa peräti normaalin työpäivän puitteissa.

Piilotyö ja uurastetut työtunnit kannattaa kirjata työajanseurantaan. Näin on varsin todennäköistä, että työnantajasi suhtautuu lomatarpeisiin ja mahdollisiin joustoihin myötämielisesti.  Huolehdi siis siitä, että merkitset tekemäsi työt, niin ei tarvitse jossitella silloin kun tarvitset muutaman tunnin vapaata vaikkapa koiran eläinlääkärissä käyttämiseen.
Toki muun elämän ja työelämän sovittamisen helppous auttaa jaksamaan.
Ei ainakaan tarvitse stressata miten saa sujumaan vanhempain illat, hammaslääkärit, kampaajat ja ne eläinlääkärit :)

Sovituista ylitöistä saa usein myös taloudellista korvausta. Mutta vain niistä tunneista, jotka on merkittynä ja todistetusti tehtyjä.  Työajanseurantaan merkitty tunti on usein myös ihan rahan arvoinen juttu. Ja kyllä se rahallinen korvaus auttaa jaksamaan.

Työajanseuranta mahdollistaa myös ennakoinnin. Jos ylitöitä alkaa olla liikaa, yrityksesi johto voi reagoida tilanteeseen jo ennen kuin kukaan uupuu ja tulee yrityksenkin kannalta varsin harmillisia sairauspoissaoloja.  Tieto tehdyistä tunneista on myös turvaa, työntekijälle ja työnantajalle.


Tuntinetin kokeilujakso voi jo osoittaa miten helppoa työajanseuranta on.


Ja muistetaan pimenevinä syysiltoina välillä rentoutua ja irtautua työelämän pyörteistä.
Huomenna on uusi päivä, kaikkea ei tarvitse ehtiä tänään.





perjantai 30. elokuuta 2019

Aamuvirkku vai iltavirkku työntekijä - kumpi nappaa madon?

Perinteisessä suomalaisessa työkulttuurissa on arvostettu aamulla virkeää ja tuotteliasta työntekijää.
Maailma ja työtehtävät ovat melkoisesti muuttuneet noista ajoista.
Mutta millaiselta nykyään vaikuttaa vuorokausirytmimme - kaupassa voi käydä keskiyöllä, mutta voiko aamulla kymmeneltä heräävä olla tuottava työntekijä?

Herätyskellomme soi nykyään myöhemmin


Aikuisväestölle tehdyissä päiväkirjatutkimuksissa onkin nyt jo huomattu, että uni-valverytmi on myöhästynyt viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu osittain elinkeinorakenteen muutoksesta ja osin siitä, että perinteisestä aamuvirkkujen standardista ollaan siirtymässä siihen, että myöhemmin alkava työpäivä on hyväksyttävää.

On hienoa, ettei iltaihmisen tarvitse enää potea syyllisyyttä erilaisesta vuorokausirytmin taipumuksestaan. (Rivien välistä taitaa pilkistää kirjoittajan oma iltavirkkuus :) )

Toki työaikojen suhteen on kaksi hyvinkin erilaista ryhmää.
Vuorotyötä tekevän työ on aikaan ja paikkaan sidottu, jolloin yksilöllistä joustovaraa ei ole paljoakaan. Asiantuntijatyössä taas vähintään parin tunnin joustovara on yleensä mahdollinen.

Aamuvirkkujen klubi



Hesarissa haastateltiin ihan vast'ikään Robin Sharmaa, jonka aamuihmisen näkökulmaa voi tarkastella kirjasta The 5AM Club. Haastattelu ja juttu synnyttikin vilkasta keskustelua, ja näkökulmia löytyi ja löytyy monenlaisia.
Asiantuntijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että on ilman muuta tärkeää käyttää aikaa hiljentymiseen, liikuntaan ja uuden oppimiseen – se on vaan tehtävä itselle sopivalla ajalla ja tavoilla.
Unesta tinkiminen on melkoisen varmasti vaarallinen tie.

Meidän tulisi myös varoa nykyisiä aikasyöppöjä: sosiaalista mediaa ja erilaisia digikanavia, jotka koukuttavat ja haukkaavat helposti vartin - joka hupsista vaan venyy tunniksi hujauksessa.

Riittävä lepo


Työterveyslaitokselta löytyy hyvää ja asiallista tietoa levon tärkeydestä työkyvyllemme:  https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/

Hienointa tietenkin olisi, että meistä jokainen voisi tehdä omalle vireystasolle ja elämäntilanteelle sopivaa ja optimaaliseen aikaan sijoittuvaa työtä. Aamuvirkuksi tai miksei iltavirkuksikin pakottaminen ei lopulta kanna parasta satoa – työntekijän, eikä myöskään työnantajan kannalta.

Tuntinettiin voit turvallisesti kirjata ihan kaikki tunnit - teitpä työsi aamulla tai illalla. Tai milloin mitenkin!



maanantai 29. heinäkuuta 2019

Uusi työaikalaki

Tiesitkö (tai muistitko) että nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996?

Nyt voimaantuleva uusi työaikalaki vahvistettiin nyt kesällä 5.7.2019 presidentin esittelyssä.



Joustot


Uusi laki mahdollistaa enemmän joustoa kuin nykyinen.

Työn tekoa ei ole enää samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan kuin aiemmin. Laki tuntee nykyistä selvemmin sen, että työtä tehdään usein muulloinkin kuin 8-16 ja muualla kuin työnantajan tiloissa.

Uuden lain mukaan työpaikalla voidaan sopia kolmenlaisesta joustoista: liukuvan työaika, työaikapankki tai joustotyöaika.

On hyvä miettiä, mikä on se sopiva tapa meidän yrityksessämme. Ja sopiiko sama kaikille työntekijöille?
Ketään ei kannata pakottaa joustoihin, jollekulle säännöllinen työaika on se paras tapa.


Enimmäistyöaika ja liukumat

Liukuma per vuorokausi nousee 3 tunnista 4 tuntiin. Liukuma-aika voisi sijoittua niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on sovittaessa keskeytys. Esimerkiksi liukuma olisi klo 19–21 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättyessä. Jatkossa plussaa saldossa saisi olla enintään 60 tuntia ja miinusta maksimissaan 20 tuntia.

Vuorokautinen enimmäistyöaika saa jatkossa olla enintään 10 tunnin mittainen ja viikoittainen työaika 48 tuntia. Näin on mahdollista pidempien työpäivien tekeminen tai 6 työpäivää viikossa. Tuntien on tasoituttava 40 tuntiin viikossa 4 kuukauden jakson aikana. Tasoittumisjakson ollessa 4 kuukautta, työntekijälle saattaa kertyä paljonkin yli yleistyöajan meneviä työtunteja.


Yötyöt

Yötyön rajoitukset eivät jatkossa koske tilapäistä yötyötä
Uudessa laissa säädetään vain sellaisista tilanteista, joissa säännöllinen yötyö on sallittua. Näin siis tilapäistä yötyötä saa jatkossa teettää, jos työnantajan toiminta sijoittuu päiväsaikaan, mutta on satunnainen tarve teettää työtä öisin. Yötyön säännöllistä käyttöä rajoitetaan samalla. Peräkkäisten yötyövuorojen määrä työvuorolistalla rajataan seitsemästä viiteen. Työntekijän suostuessa voidaan silti teettää vielä kaksi lisäyövuoroa.


Tuntinetti ja työaikalaki


Tuntinetissä erilaisten työaikajärjestelyiden toteuttaminen on jo nykyisellään joustavaa työaikapankin, liukuvan työajan ja ylityömääräysten avulla. Työaikalain muutokset sisällytetään nykyisiin Tuntinetin ominaisuuksiin ja niitä laajennetaan tarpeen mukaan vastaamaan uudistuksen määräyksiä. Näin pystyt vastaamaan uudistuksen vaatimuksiin käyttäen Tuntinetissä jo olevia ominaisuuksia. Käyttöohjeet lain mukanaan tuomiin uudistuksiin julkaistaan Tuntinetissä ennen niiden voimaantuloa.

Kysy tarvittaessa lisää Asiakaspalvelustamme!


Hyviä yhteenvetoja uudesta työaikalaista löytyy myös seuraavista nettiosoitteista:
https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogi/uudistettu-tyoaikalaki-tuo-uudenlaisia-joustoja-tyoaikaan-ja-lisaa-mahdollisuuksia-paikalliseen-sopimiseen

Valtioneuvosto:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoaikalaki-uudistuu?_101_INSTANCE_YZfcyWxQB2Me_groupId=1410877

Ja videosarja YTN:ltä joustotyöstä:
https://www.youtube.com/watch?v=vbAiaVxMChE





lauantai 29. kesäkuuta 2019

Paljonko lomapäiviä saisit muualla maailmassa?


Loma odottaa jo aika monella kulman takana, tai voi olla jo menossakin!

Loma on ihanaa aikaa, nautitaan jokaisesta auringon säteestä ja sadepisarasta :)
Mutta oletko miettinyt kuinka paljon lomailevat työntekijät muissa maissa?

Meitä alkoi mietityttämään ja jotain tietoa tästäkin löytyy...
Eurooppalaisesta lomailusta on tämä lista, jossa mukaan on laskettu palkalliset arkipyhät.
Yllättäen meillä Suomessa ei ollakaan ihan ykkösenä lomapäivien määrässä.
Tässä on laskettu mukaan ns. arkipyhät myös.

Viro, 28
Puola, 29
Romania, 29
Unkari, 29
Belgia, 30
Latvia, 30
Bulgaria, 31
Alankomaat, 31
Kroatia, 31
Kypros, 31
Irlanti, 32
Kreikka, 32
Portugali, 32
Slovenia, 32
Espanja, 34
Luxemburg, 34
Norja, 34
Ruotsi, 34
Slovakia, 34
Suomi, 35
Tsekki, 35
Iso-Britannia, 37
Itävalta, 37
Malta, 37
Tanska, 38
Italia, 39
Ranska, 39
Saksa, 40

Ja voittaja on .... Kuwait


Ja toinen maailmaa laajemmin tutkaileva lomataulukko löytyy täältä:
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-most-vacation-days.html 

Kummastakin taulukosta voidaan todeta, että onhan noita lomia ihan mukavasti, täällä Pohjolan perukoilla. Tosin tuolla maailmanlistalla on yllättäjiä: Kambodza ja Kuwait hulppeilla 43 ja 42 lomaisan päivän turvin.
Ja täällä koto-Suomessakin lomien määrä vaihtelee merkittävästi TES:stä, palveluvuosista ja työnantajastakin riippuen. Ja enpä nyt yhtään ala kadehtimaan (taas) opettajia pitkine kesälomineen.
(Kuulen jo kuiskeen, "se on ammatinvalintakysymys")

Paras loman ajankohta muilla mailla?


Milloinkas sitten muut maat lomailevat ja milloin kannattaisi mennä itse lomailemaan, jos muille maille tai varsinkin suurkaupunkeihin halajaa?
Tästä aiheesta löytyi aika mukava blogi, josta selviää että Pariisi voi olla ihan hyvä paikka heinäkuussa (ellei hirmuhelteet nujerra). Toisaalta osa Euroopan kaupungeista nukkuu kesäisiä nokosia, koska paikalliset ovat vetäytyneet rantakohteisiin loma-asunnoilleen vilpoisemmille vesille ja ilmoille.
Ai niin, se linkki blogin:
https://www.ricksteves.com/travel-tips/trip-planning/timing-your-trip

Seuraavaksi bloggaammekin työaikalain uudistuksesta heinäkuun lopulla.

Mahdottoman hyvää lomaa ja leppoisaa kesää kaikille,
meillä asiakaspalvelu on palveluksessasi kesälläkin.
Tuntinetin chatti sivuillamme kello 9-15 ja
puhelinpalvelu  kello 9-16 numerossa +358-(0)9-6898 8222.


torstai 30. toukokuuta 2019

Sopivasti ylitöitä tekee onneliseksi?



Mikä on paljon ja mikä sopivasti?
Hyvä kysymys, olipa aihe mikä vaan.
Töiden tekemiseenkin meillä jokaisella on omat rajamme ja jaksaminen voi vaihdella vaikkapa elämäntilanteen, terveyden tai ihan vaan oman persoonallisuuden mukaan.

No nyt on käytetty jokunen tunti työaikaa ja tutkittu:

Mikä on sopiva määrä ylitöitä?


Täältä löytyy R., Easton, S., & Van Laar, D. (2019) UK:ssa tehty ja englanninkielinen tutkimus aiheesta :
https://psycnet.apa.org/record/2019-24245-002

Tutkimuksessa saatiin selville, että ne, jotka tekivät noin 5 tuntia ylitöitä viikossa olivat vähemmän stressaantuneita kuin ne, jotka eivät tehneet ylitöitä lainkaan.
Toki tutkimukseen vaikuttavat maakohtaiset työkulttuurin erot,  niinpä artikkelin 10 viikottaista ylityötuntia kuulostaa aika reippaalta määrältä.
Ja tässä tutkimuksessa vertailtiin myös akateemisten tutkijoiden ja hallinnollisen väen eroja ylitöiden ja työtyytyväisyyden suhteen.

Tätä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: milloin työmäärä on sopiva? Saatko onnistumisen ja uralla etenemisen tunteita, kun teet ehkä vähän enemmän tunteja ja työsi kunnolla.
Vai pidätkö tiukasti kiinni työajasta: ja jos se ei tunnu riittävän, nipistät laadusta tai tyynesti jatkat töitä seuraavana päivänä?

Ja maksetaanko ylitöistä Sinulle?
Vai keräätkö saldoja ja pidät vapaata sitten kun sinulla on tarve tai töitä on vähemmän? Tai ainakin unelmoit, että pitäisit vapaata siinä seesteisessä työtilanteessa.

Minusta ainakin tuntuu, että pikkuisen ylityösaldoa on hyvä juttu, voi tarvittaessa sitten ottaa aikaa omien asioiden hoitamiseen, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kampaajasta, lasten kevätjuhlista, autonhuollosta ja mitä näitä arjen puhdetöitä nyt onkaan :)

Kulttuurierot ovat eri maiden työkulttuureissa todella merkittäviä, tämä artikkeli Japanista kertoo ylitöiden tummaakin tummemman varjopuolen, eli liika on liikaa. Suomalaisen korvaan kyllä tuo 160 tuntia kuukaudessa ylitöitä on todellakin liikaa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/03/160-ylityotuntia-kuukaudessa-ylitoista-johtuvat-itsemurhat-yleistyvat-japanissa

Työaikaan.fi on julkaissut useammankin artikkelin aiheeesta.
Aika äskettäin  artikkelin aiheesta: paljon keskusteltu asiantuntijan työ.
Sen tiimoilta käydyt keskustelut ovat olleet vilkkaita viime vuosina.
Silti, asiantuntijan vuorokaudessakin on vain 24 tuntia!
http://tyoaikaan.fi/artikkelit/tyo-aikalakia-rikotaan-suomessa-surutta

Toisessa, vanhemmassa artikkelissa pohdiskellaan näkymättömien  (maksamattomien) ylitöiden vaikutusta verotuloihin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.
http://tyoaikaan.fi/artikkelit/ylitoista-jopa-kolmen-miljardin-lasku

Summasummarum: kolikolla on kääntöpuoli.
Kannattaa opetella omat rajansa, ja sanoa EI ylitöille, jos ne vaarantavat jaksamisen, terveyden ja perhe-elämän sujuvuuden.  Viisas työantaja toki huomioi tämä myös töiden organisoidessa, eikä kaikki vastuu jää tekijälle.

Nyt ruohon leikkuuseen, kasvimaalle tai vaikka biitsille nauttimaan vapaasta!
Ihanaa kesän alkua!


maanantai 29. huhtikuuta 2019

Vappuviuhka ja kesätöiden startti

Hauskaa ja riemukasta vappua kaikille!


Oikein riemukasta vappua kaikille opiskelijoille , haalarihemmoille ja muille juhlijoille.
Vappu saattaakin olla monelle opiskelijalle se kesäloma ja karnevaali.
Nimittäin monella opiskelijalla alkaa kesätyö jo toukokuussa.
Ja mattimyöhäisillä kesätyöläisilläkin jo kesäkuussa.

Mitä opiskelijan pitää sitten muistaa, kun astuu uuteen työhön?
Tässäpä voisi olla muutama asia.

Kesäduuni-muistilista


  1. Työsopimus, kirjallisena
  2. Verokortti, nykyään helppo nakki :)
    Löydät verokortin verkosta vero.fi
  3. Tilinumero ja tiedot palkanmaksua varten
  4. Kulkukortin PIN-koodit
  5. Kaikkien työkavereiden nimet, koirien ja lasten nimet :)
  6. Vesipullo - jos nimittäin tuleekin yhtä hikinen työkesä kuin viime vuonna
  7. Alussa kannattaa pukeutua "varman päälle", myöhemmin voi löysätä kravattia tai vaihtaa shortseihin, jos muukin firman porukka näyttää niin tekevän
Ja tunnit, ne pitää tietysti muistaa kirjata asianmukaisesti Tuntinettiin :)
Onneksi tuntikirjaus on helppoa, vaikka ihan omalta älypuhelimelta.

On kaikkien etu, että työ sujuu - joten uuden työntekijän kuuluu saada kunnon perehdytys töihin.
Voit aina kysyä lisäohjeita, jos työnantaja ei alussa hoksaa antaa riittäviä eväitä tehtävien hoitamiseen.

Jos arvelet jatkavasi työelämää hieman pidemmällekin, voi olla hyvä harkita jo nyt ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsenyyttä. 

Kesätyön päätteeksi kannattaa aina pyytää työtodistus.
Ja jos homma on sujunut hyvin, hyvä suosittelija auttaa jatkossa uralla eteenpäin.
Kysy rohkeasti, me konkarit kyllä autamme mielellämme.

Mutta nyt, hipihopi Wappua juhlimaan!
Glada vappen!




lauantai 30. maaliskuuta 2019

Mikä on paras työtila: avokonttori vai oma huone?

Työrauha.

Se on pidempi rupeama kuin joulurauha.
Monelle meistä keskittyminen työhön on ensiarvoisen tärkeää. Tietenkin.
Ja työnantajallekin se on edullisempaa: vähemmän virheitä, tehokkaampia työtunteja ja tyytväisempi henkilökunta, sekä ennenkaikkea tyytäväisemmät asiakkaat.

Millaiset työolosuhteet ovat sitten tuottoisimmat?
Oma huone, avokonttori vaiko etätyö kotosalla?
Yhteistila tai kahvila?
Nykyään aika moni yritys maisemoi työtilansa avokonttoriksi.

Avokonttorilla on etunsa:


  • siellä voidaan edistää "hiljaisen tiedon" leviämistä, korvakuulolla.
  • Kustannukset ovat usein myös matalammat kuin huoneiksi järjestetyllä työtilalla
  • työtila on joustava ja kätevä myös limittäessä etätyötä/konttorityötä
  • Sosiaalisuus, näet ja kuulet muittenkin mielipiteitä, opit ehkä helpommin ja nopeammin kollegoilta


Avokonttoreitakin voidaan tehdä monella tyylillä,
Kauppalehden jutussa löytyy ihan tuloksia diplomityöstä, jossa todetaan tuottavuuden erojen olevan aivotyöläisillä jopa miljoonia.
Linkki Kauppalehden juttuun tässä.

Ja sitten ne miinuspuolet avokonttorissa:


  • hälinä ja kolina häiristevät keskittymistä
  • se, että kollegan lähestyminen on helppoa, tarkoittaa myös työn keskeytymistä 
  • Hajuste-allergikot valittavat hiuskiinteen, pesuaineen tai hajuveden tuoksusta
  • Eläin-allergikot niiskuttavat kissa/koiraihmisen epiteelien tuiskeessa
Vastamelukuulokkeiden menekki kasvaa humisten avokonttoreiden yleistyessä.
Osalle kuulokkeet aiheuttavat korvapulmia, tulehduksia tai jopa kuulonalenemaa.
Toisaalta peruspelttorit blokkaavat ääntä yhtä hyvin tai paremminkin kuin vastamelukuulokkeet,
ellet siis halua samalla rytmittää työtäsi mielimusiikin tahtiin.

Aivoähky


Tässä YLE:n artikkelissa pohditaan myös sitä, miten tärkeää aivoähkyn ja ylikuormituksen ehkäisy olisi. Aivojen ergonomia voi olla tärkeämpää kuin tarkka istuma-asento töissä?

Varmaan ihanteellisinta olisi, että työntekijä voisi mukauttaa tai valita työtilan kunkin tehtävän mukaisesti.  Työrauhan ja yksitisyyden, silloin kun se on tarpeen.
Yhteisöllisen tilan, silloin kun on tarvetta oppia, verkostoitua ja tehdä tiukkaa tiimityötä tietoja vaihtaen ja toisilta oppien.

Tämäkin blogi on kirjoitettu muuten sohvalla pötkötellen :)
Sillä tavallakin voi olla olla luova ja tuottoisa!


maanantai 25. helmikuuta 2019

Oppia ikä kaikki - webinaarit ja etäoppiminen



Meillä jokaisella on oma tapamme oppia asioita.
Oletko sinä lukija vai tekijä? :)

Digiaika on tuonut oppimiseenkin omat mausteensa ja säkillisen uusia keinoja.
Meillä Tuntinetissä tuemme erilaisia tapoja oppia ja tarjoamme asiakkaillemme erilaisia tapoja hoksata ne hyvät ja kullekin liiketoiminnalle hyödylliset keinot käyttää Tuntinetin työajanseurantaa ja työnohjausta.

Tuntinettiä voit oppia tai kerrata



Tuntinetin käyttöohjeet


Käyttöhje on usein hyvä apuri, kun opettelet uuden ohjelmiston toimintoihin.
Tuntinetin käyttöohjeet löydät myös verkosta. Voit selata niitä täällä:
https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/pages/524297/Sis+llysluettelo 
Tai halutessasi voit tulostaa ohjeet PDF:nä tältä sivulta  ja tallentaa omalle tietokoneellesi.


Ohjenuoranamme käyttöönotossa on aina ollut ns. matalan kynnyksen malli.
Voit kokeilla Tuntinettiä kuukauden ajan, ilman sitoumuksia.
Tähän kokeiluunkin asiantunteva myyntitiimimme tarjoaa opastuksen, jolla saat heti hyvän kuvan, miten hyödynnät Tuntinetin työajanseurantaa, työvuorosuunnittelua tai muita ominaisuuksia juuri teidän yrityksessänne.



torstai 31. tammikuuta 2019

Lepoaikaa leppeästi


Huh, huh - onneksi on viikonloppu edessä.
Mutta tuntuu siltä, että tarvitsisi parikin viikonloppua, jotta elpyisi työviikon rasituksista.
Onko tuttu tunne?

No onhan se, aika monelle meistä. Työnarkomaaneille tai ahkerille ja muuten vaan liian tunnollisille työntekijöille. Tunnustan.
Vuosi vuoden jälkeen se vaan unohtuu, lepoaika ja itsesuojelu. Työn draivi tai flow tai jokin kumma vetovoima vie mukanaan  :)
Tai sitten ihan vaan kiire  - ai niin, mutta nykyään kiirettä ei kai olekaan, vain ne onnettomat lahjat aikatauluttaa ja delegoida tehtäviä?

Auttaisiko kunnon ajanseuranta lohkaisemaan myös vapaa-aikaa ja sen ehyen 45 tunnin viikkolevon tähän harmaaseen ja työntäyteiseen elämään? Vai aktiivisuusranneke? Tai unikoulu - unilounaitakin taitaa olla olemassa.

Työelämässäkin taitaa päteä se lautasmalli, 8 tuntia töissä, 8 vapaalle ja 8 unten mailla.
Jos ylitöitä alkaa kertyä kymmeniä tunteja kuukaudessa, olet väärällä polulla.

Stressivalot vihreälle

Ensimmäinen askel on kirjata tehdyt tunnit talteen - vaikkapa Tuntinettiin.
Toinen askel on seurata juuri Sinun elämäsi indikaattoreita:
  • jäikö yöunet vähiin useampana yönä?
  • pätkiikö muisti tai oletko normaalia ärtyneempi tai itkuherkkä?
  • Unohdatko ruokailut tai valitsetko leivän tai pullan kunnon aterian sijaan?
  • Skippasitko viikon sähly- tai lentopallovuoron?
Jos joku näistä indikaattoreista kiiluu keltaisena tai alkaa porottaa punaisena, on aika löysätä kaasua ja kravattia. Työläppäri pois ja työluuri piiloon!

Tässä muutama rentoutumisvinkki:

https://askelterveyteen.com/9-tapaa-rentoutua-viidessa-minuutissa/ 
https://www.nainen.com/olet-vapaapaivasi-ansainnut-11-ideaa-miten-rentoutua-ja-huolehtia-mielen-hyvinvoinnista/ 

Laita huomenna kunnon perjantai-illallinen ,
kääriydy huopaan ja sano itsellesi "Nyt, vaihdan vapaalle!"
Lauantaina voikin olla jo hyvä hiihtokeli.

Mukavaa viikonloppua!
Toivottaa Tuntinetin väki