Työtunnit ympäri maailman

Kaikki alkaa tunneista.
Aiemmin jo blogasimme lomista ympäri maailman.
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/

Nyt kirjoitamme työtunneista ja työajan pituudesta meillä ja muualla.

Kaikki alkaa tunneista myös muualla maailmassa, ja nyt voidaankin arvuutella missä päin niitä tunteja kertyy eniten vuositasolla?

Tässä onkin ainesta hauskaksi vuoden 2020 visailuksi.
Ainakaan täällä meillä ei ihan ensimmäinen arvaus kovatahtisemmasta maasta osunut kohdilleen :)

Alla siis kaaviona spoileri, OECD:n grafiikka tunneista.

Tarkemmin voit tutustua eri maiden työtuntien määriin täällä OECD:n sivustolla.

Suomi ei siis olekaan aivan kärkipäässä, eikä toisaalta myöskään vaikkapa Saksa.

Työn tuottavuudestahan tämä tutkimus ei kerro suoraan mitään, ja toinen tapa lähestyä asiaa onkin juuri se. Mitä niillä tehdyillä tunneilla saadaan aikaan.

Ja riittääkö teknologisoituvassa yhteiskunnassa kaikille töitä 8 tuntia - tai enemmänkin arkipäiviksi.

Samalta sivustolta voi tutkailla työtunteja ja niiden tekijöitä muistakin näkövinkkeleistä, vaikkapa siitä, kuinka iso osa iäkkäämmistä, eikun kokeneemmista työntekijöistä jaksaa painaa pitkää päivää.

Tässä maaottelussa kyllä valitettavasti häviämme Ruotsille, peräti 10%. Huh.
(Ruotsi on tuo oikeanpuoleisin ja korkein pylväs, Suomi violettina viisi pylvästä jälkijunassa)

Toisaalta se, miksi Luxembourgissa töissä käy vain hieman yli 40 % yli 55-vuotiaista on hyvä kysymys. Voihan se olla, että sielläpäin ruuhkavuosien ansiot jo takaavat leppoisat ajat yli neli- tai viisikymppisenä?

Työllisyysaste ei kuitenkaan ole muihin verrattuna Suomessa kovinkaan huono, eli pitäisikö kansallisen taloutemme kannattavuutta pohtia muiltakin kanteilta?
Olemme jopa sijalla 7 tämän kaavion kovassa pääosin eurooppalaisessa porukassa.

Se on ainakin selvää, että työtuntien kirjaaminen on järkevää ihan oman yrityksesi ja oman hyvinvointisi kannalta. Puhumattakaan nyt lain ja viranomaisten säädöksistä.

Kätevästi kirjaat tuntisi Tuntinetissä. Tuntikirjausten ja työajanseurannan kuntoon saattaminen voisi olla yksi hyvä ja helposti pidettävä uuden vuoden lupaus?

Kohta päästään hyppäämään seuraavaan vuoteen ja vuosikymmeneen 2020!
Toivottavasti se on kaikille mukavan työteliäs ja tuottoisa!
Tunteja ainakin on ensi vuonna karkauspäivän verran enemmän :)

Hyvää uutta vuotta kaikille asiakkaillemme, 

yhteistyökumppaneille ja lukijoille 2020!

Hyvä työaikasuunnittelu tukee tuottavuutta työpaikalla

"Aina ei voi valita, voi vaan valittaa", tuumaa iltaihminen ja lompsii silmät ristissä aamuvuoroon kello 6. Toivottavasti tämä ei ole liian usein tuttu tilanne sinun työpaikallasi?

Työnantajalla on myös velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työpäivän aikana. Työaika ja työvuorosuunnittelu on tärkeä osa tätä. 

Työilmapiiri

Fiksu työpaikka ja työnantaja pyrkii huomioimaan työaikojen ja -vuorojen suunnittelussa paitsi tuotannon tai palvelujen tarpeet, niin myös työntekijöiden toiveet ja elämäntilanteen.

Hyvä suunnittelu parantaa työpaikan ilmapiiriä ja samalla lisää tuottavuutta.

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Erityisesti perheellisillä ja pienten lasten vanhemmilla on usein tarvetta vaikuttaa työaikoihin. Lapsen päivähoitojärjestelyt tai sairastelut voivat tuoda omat lisämausteensa työn tekemisen ajankohtaan. 

Samanlaisia tarpeita voi toki tulla muistakin syistä: omien vanhempien omaishoito, isompien lasten harrastekuskaukset, opiskelu tai muut yksityiselämän tarpeet ja kiireet vaikuttavat työhönkin. 

Pidemmät työurat

Omaan työrupemaan ja työaikoihin tulisi voida vaikuttaa. Se lisää työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia, jopa enemmän kuin vaikkapa työkuorma tai työn määrä.

Jos voit vaikuttaa työaikaan, saat työn ja muun elämän yhteensovitettua. Ja jaksat paremmin.

Ihmiset ovat erilaisia: aamuvirkku haluaa aloittaa työpäivänsä aikaisemmin kuin iltavirkku ja saa aamuisin myös enemmän tehtyä.

Vaikutusmahdollisuus työaikaan vähentää sairauspoissaoloja. Usein myös riski eläköityä työkyvyttömyyseläkkeelle pienenee. Työaikaan vaikutusmahdollisuus ennakoi työuran jatkumista myös säädetyn eläkeiän jälkeenkin.

Tavanomaisia virheitä työajan suunnittelussa

Usein käy niin, ettei henkilöstöreservissä ole varattuna riittävästi varamiehiä tai -naisia äkillisiä sairastumisia ja poissaoloja korvaamaan. Tällöin voi käydä niin, että työstä palautumista itse tarvitseva päätyy tulemaan töihin tuuraamaan sairastunutta kollegaa.

Tästä puolestaan seuraan ylityökulujen lisäksi se, että sairauspoissaolot saattavat lisääntyä entisestään. Seurauksena työn tuottavuus heikkenee, ja samoin käy työhyvinvoinnille.

Apua työn kuormittavuuden arviointiin

Työaikojen kuormittavuutta voit arvioida vaikkapa TIKKA-menetelmällä ja Työterveyslaitoksen liikennevalomalli auttaa tunnistamaan liiallisen kuorman. 

Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy muutakin tukea ja apua. 

Linkki pulmatilanteisiin, jos työkuormaa on syytä arvioida uudelleen:
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/vahentaminen

Tuntinetin työvuorosuunnittelulla voit helposti edesauttaa oikeaoppista työvuorosuunnittelua. Koekäyttö on helppoa, klikkaat vaikka vaan tästä.

Miten työajanseuranta auttaa jaksamisessa?

"No jospa minä vielä äkkiä kirjoitan tämän emailin, ja katson tuon yhteenvedon ja ja ..." 

Tunnistatko itsesi? 

Venyt ja venytät päivää vielä hieman, jotta huominen olisi helpompi.
Ja ettei työkaveri jäisi pulaan. Tai asiakas?

Ja kaiken päälle pitäisi vielä täyttää työajanseuranta järjestelmään viikon tunnit, vai unohtuikohan ne viime viikonkin tunnit merkitsemättä? Tässä vaiheessa stressikäyrä on jo hehkuvan punainen. 

"Tästäkään ei kyllä ole muuta kuin harmia", ajattelet. Hengitetäänpä syvään sisään ja ulos ja pohditaan asiaa perusteellisesti. 

Voisiko helppo ja ajan tasalla oleva työajanseuranta kuitenkin helpottaa elämää ja jopa auttaa työkuorman hallitsemisessa?

Näin me ajattelemme ja siihen Tuntinetti on myös suunniteltu.

Teesimme työssä jaksamiseen

Työtuntien kirjaamisen pitää tietenkin olla helppoa ja nopeaa, ja mahdollista missä vain mobiilisti ja matkoilla.  Muutaman klikin taktiikalla :)

Selkeä raportointi asiakkaittain ja työtehtävittäin auttaa suunnittelemaan ajankäyttöä jatkossa vastaavissa tehtävissä. 

Se antaa myös eväitä uusien projektien tarjousten realistisiin hinnoitteluihin. Ja tämä puolestaan parantaa mahdollisuuksia pysyä aikatauluissa peräti normaalin työpäivän puitteissa.

Piilotyö ja uurastetut työtunnit kannattaa kirjata työajanseurantaan. Näin on varsin todennäköistä, että työnantajasi suhtautuu lomatarpeisiin ja mahdollisiin joustoihin myötämielisesti.  

Huolehdi siis siitä, että merkitset tekemäsi työt, niin ei tarvitse jossitella silloin, kun tarvitset muutaman tunnin vapaata vaikkapa koiran eläinlääkärissä käyttämiseen.

Toki muun elämän ja työelämän sovittamisen helppous auttaa jaksamaan.

Ei ainakaan tarvitse stressata, miten saa sujumaan vanhempain illat, hammaslääkärit, kampaajat ja ne eläinlääkärit :)

Sovituista ylitöistä saa usein myös taloudellista korvausta. Mutta vain niistä tunneista, jotka on merkittyinä ja todistetusti tehtyjä.  Työajanseurantaan merkitty tunti on usein myös ihan rahan arvoinen juttu. Ja kyllä se rahallinen korvaus auttaa jaksamaan.

Työajanseuranta mahdollistaa myös ennakoinnin. Jos ylitöitä alkaa olla liikaa, yrityksesi johto voi reagoida tilanteeseen jo ennen kuin kukaan uupuu ja tulee yrityksenkin kannalta harmillisia sairauspoissaoloja. 

Tieto tehdyistä tunneista on myös turvaa, työntekijälle ja työnantajalle. Tuntinetin kokeilujakso voi jo osoittaa, miten helppoa työajanseuranta voi olla.

Klikkaa ja aloita helposti täällä:
https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Ota_Helposti_Kayttoon 

Ja muistetaan pimenevinä syysiltoina välillä rentoutua ja irtautua työelämän pyörteistä.

Huomenna on uusi päivä, kaikkea ei tarvitse ehtiä tänään!

Aamuvirkku vai iltavirkku työntekijä - kumpi nappaa madon?

Perinteisessä suomalaisessa työkulttuurissa on arvostettu aamulla virkeää ja tuotteliasta työntekijää.
Maailma ja työtehtävät ovat melkoisesti muuttuneet noista ajoista.
Mutta millaiselta nykyään vaikuttaa vuorokausirytmimme - kaupassa voi käydä keskiyöllä, mutta voiko aamulla kymmeneltä heräävä olla tuottava työntekijä?

Herätyskellomme soi nykyään myöhemmin

Aikuisväestölle tehdyissä päiväkirjatutkimuksissa onkin nyt jo huomattu, että uni-valverytmi on myöhästynyt viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu osittain elinkeinorakenteen muutoksesta ja osin siitä, että perinteisestä aamuvirkkujen standardista ollaan siirtymässä siihen, että myöhemmin alkava työpäivä on hyväksyttävää.

On hienoa, ettei iltaihmisen tarvitse enää potea syyllisyyttä erilaisesta vuorokausirytmin taipumuksestaan. (Rivien välistä taitaa pilkistää kirjoittajan oma iltavirkkuus :) )

Toki työaikojen suhteen on kaksi hyvinkin erilaista ryhmää.
Vuorotyötä tekevän työ on aikaan ja paikkaan sidottu, jolloin yksilöllistä joustovaraa ei ole paljoakaan. Asiantuntijatyössä taas vähintään parin tunnin joustovara on yleensä mahdollinen.

Aamuvirkkujen klubi

Hesarissa haastateltiin ihan vast'ikään Robin Sharmaa, jonka aamuihmisen näkökulmaa voi tarkastella kirjasta The 5AM Club. Haastattelu ja juttu synnyttikin vilkasta keskustelua, ja näkökulmia löytyi ja löytyy monenlaisia.
Asiantuntijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että on ilman muuta tärkeää käyttää aikaa hiljentymiseen, liikuntaan ja uuden oppimiseen – se on vaan tehtävä itselle sopivalla ajalla ja tavoilla.
Unesta tinkiminen on melkoisen varmasti vaarallinen tie.

Meidän tulisi myös varoa nykyisiä aikasyöppöjä: sosiaalista mediaa ja erilaisia digikanavia, jotka koukuttavat ja haukkaavat helposti vartin - joka hupsista vaan venyy tunniksi hujauksessa.

Riittävä lepo

Työterveyslaitokselta löytyy hyvää ja asiallista tietoa levon tärkeydestä työkyvyllemme:  https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/

Hienointa tietenkin olisi, että meistä jokainen voisi tehdä omalle vireystasolle ja elämäntilanteelle sopivaa ja optimaaliseen aikaan sijoittuvaa työtä. Aamuvirkuksi tai miksei iltavirkuksikin pakottaminen ei lopulta kanna parasta satoa – työntekijän, eikä myöskään työnantajan kannalta.

Tuntinettiin voit turvallisesti kirjata ihan kaikki tunnit - teitpä työsi aamulla tai illalla. Tai milloin mitenkin!

Uusi työaikalaki 2020

Tiesitkö (tai muistitko) että nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996? Nyt voimaantuleva uusi työaikalaki vahvistettiin nyt kesällä 5.7.2019 presidentin esittelyssä.

Joustot

Uusi laki mahdollistaa enemmän joustoa kuin nykyinen.

Työn tekoa ei ole enää samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan kuin aiemmin. Laki tuntee nykyistä selvemmin sen, että työtä tehdään usein muulloinkin kuin 8-16 ja muualla kuin työnantajan tiloissa.

Uuden lain mukaan työpaikalla voidaan sopia kolmenlaisesta joustoista: liukuvan työaika, työaikapankki tai joustotyöaika.

On hyvä miettiä, mikä on se sopiva tapa meidän yrityksessämme. Ja sopiiko sama kaikille työntekijöille? Ketään ei kannata pakottaa joustoihin, jollekulle säännöllinen työaika on se paras tapa.

Enimmäistyöaika ja liukumat

Liukuma per vuorokausi nousee 3 tunnista 4 tuntiin. Liukuma-aika voisi sijoittua niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on sovittaessa keskeytys. 

Esimerkiksi liukuma olisi klo 19–21 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättyessä. Jatkossa plussaa saldossa saisi olla enintään 60 tuntia ja miinusta maksimissaan 20 tuntia.

Vuorokautinen enimmäistyöaika saa jatkossa olla enintään 10 tunnin mittainen ja viikoittainen työaika 48 tuntia. Näin on mahdollista pidempien työpäivien tekeminen tai 6 työpäivää viikossa. 

Tuntien on tasoituttava 40 tuntiin viikossa 4 kuukauden jakson aikana. Tasoittumisjakson ollessa 4 kuukautta, työntekijälle saattaa kertyä paljonkin yli yleistyöajan meneviä työtunteja.

Yötyöt

Yötyön rajoitukset eivät jatkossa koske tilapäistä yötyötä. Uudessa laissa säädetään vain sellaisista tilanteista, joissa säännöllinen yötyö on sallittua. Näin siis tilapäistä yötyötä saa jatkossa teettää, jos työnantajan toiminta sijoittuu päiväsaikaan, mutta on satunnainen tarve teettää työtä öisin. 

Yötyön säännöllistä käyttöä rajoitetaan samalla. Peräkkäisten yötyövuorojen määrä työvuorolistalla rajataan seitsemästä viiteen. Työntekijän suostuessa voidaan silti teettää vielä kaksi lisäyövuoroa.

Tuntinetti ja työaikalaki

Tuntinetissä erilaisten työaikajärjestelyiden toteuttaminen on jo nykyisellään joustavaa työaikapankin, liukuvan työajan ja ylityömääräysten avulla. 

Työaikalain muutokset sisällytetään nykyisiin Tuntinetin ominaisuuksiin ja niitä laajennetaan tarpeen mukaan vastaamaan uudistuksen määräyksiä. Näin pystyt vastaamaan uudistuksen vaatimuksiin käyttäen Tuntinetissä jo olevia ominaisuuksia. 

Käyttöohjeet lain mukanaan tuomiin uudistuksiin julkaistaan Tuntinetissä ennen niiden voimaantuloa. Kysy tarvittaessa lisää Asiakaspalvelustamme, autamme sinua mielellämme. 

Hyviä yhteenvetoja uudesta työaikalaista löytyy myös nettiosoitteista SAK, Valtioneuvosto ja YTN:

• SAK:n Ajankohtaista-blogin kirjoitus aiheesta
• Valtioneuvoston artikkeli työaikalain uudistuksesta
• YTN:n videosarja joustotyöstä

 

Paljonko lomapäiviä saisit muualla maailmassa?

Loma odottaa jo aika monella kulman takana, tai voi olla jo menossakin!

Loma on ihanaa aikaa, nautitaan jokaisesta auringon säteestä ja sadepisarasta :)
Mutta oletko miettinyt kuinka paljon lomailevat työntekijät muissa maissa?

Meitä alkoi mietityttämään ja jotain tietoa tästäkin löytyy...
Eurooppalaisesta lomailusta on tämä lista, jossa mukaan on laskettu palkalliset arkipyhät.
Yllättäen meillä Suomessa ei ollakaan ihan ykkösenä lomapäivien määrässä.
Tässä on laskettu mukaan ns. arkipyhät myös.

Viro, 28
Puola, 29
Romania, 29
Unkari, 29
Belgia, 30

Latvia, 30
Bulgaria, 31
Alankomaat, 31
Kroatia, 31
Kypros, 31
Irlanti, 32
Kreikka, 32
Portugali, 32
Slovenia, 32
Espanja, 34
Luxemburg, 34
Norja, 34
Ruotsi, 34
Slovakia, 34
Suomi, 35
Tsekki, 35
Iso-Britannia, 37
Itävalta, 37
Malta, 37
Tanska, 38
Italia, 39
Ranska, 39
Saksa, 40

Ja voittaja on .... Kuwait

Ja toinen maailmaa laajemmin tutkaileva lomataulukko löytyy täältä:
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-most-vacation-days.html 

Kummastakin taulukosta voidaan todeta, että onhan noita lomia ihan mukavasti, täällä Pohjolan perukoilla. Tosin tuolla maailmanlistalla on yllättäjiä: Kambodza ja Kuwait hulppeilla 43 ja 42 lomaisan päivän turvin.
Ja täällä koto-Suomessakin lomien määrä vaihtelee merkittävästi TES:stä, palveluvuosista ja työnantajastakin riippuen. Ja enpä nyt yhtään ala kadehtimaan (taas) opettajia pitkine kesälomineen.
(Kuulen jo kuiskeen, "se on ammatinvalintakysymys")

Paras loman ajankohta muilla mailla?

Milloinkas sitten muut maat lomailevat ja milloin kannattaisi mennä itse lomailemaan, jos muille maille tai varsinkin suurkaupunkeihin halajaa?
Tästä aiheesta löytyi aika mukava blogi, josta selviää että Pariisi voi olla ihan hyvä paikka heinäkuussa (ellei hirmuhelteet nujerra). Toisaalta osa Euroopan kaupungeista nukkuu kesäisiä nokosia, koska paikalliset ovat vetäytyneet rantakohteisiin loma-asunnoilleen vilpoisemmille vesille ja ilmoille.
Ai niin, se linkki blogin:
https://www.ricksteves.com/travel-tips/trip-planning/timing-your-trip

Seuraavaksi bloggaammekin työaikalain uudistuksesta heinäkuun lopulla.

Mahdottoman hyvää lomaa ja leppoisaa kesää kaikille,
meillä asiakaspalvelu on palveluksessasi kesälläkin.
Tuntinetin chatti sivuillamme kello 9-15 ja
puhelinpalvelu  kello 9-16 numerossa +358-(0)9-6898 8222.

Sopivasti ylitöitä tekee onnelliseksi?

Mikä on paljon ja mikä sopivasti? Hyvä kysymys, olipa aihe mikä vain. 

Töiden tekemiseenkin meillä jokaisella on omat rajamme ja jaksaminen voi vaihdella vaikkapa elämäntilanteen, terveyden tai ihan vaan oman persoonallisuuden mukaan.

No, nyt on käytetty jokunen tunti työaikaa ja tutkittu ylitöiden tekemistä. 

Mikä on sopiva määrä ylitöitä?

Täältä löytyy tutkijaryhmän Fontinha, R., Easton, S., & Van Laar, D. vuonna 2019 tekemä brittiläinen tutkimus aiheesta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että ne, jotka tekivät noin 5 tuntia ylitöitä viikossa, olivat vähemmän stressaantuneita kuin ne, jotka eivät tehneet ylitöitä lainkaan.

Toki tutkimukseen vaikuttavat maakohtaiset työkulttuurin erot. Meidän näkökulmastamme artikkelin 10 viikoittaista ylityötuntia kuulostaa aika reippaalta määrältä. 

Tutkimuksessa vertailtiin myös akateemisten tutkijoiden ja hallinnollisen väen eroja ylitöiden ja työtyytyväisyyden suhteen.

Tätä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: milloin työmäärä on sopiva? Saatko onnistumisen ja uralla etenemisen tunteita, kun teet ehkä vähän enemmän tunteja ja työsi kunnolla?

Vai pidätkö tiukasti kiinni työajasta ja jos se ei tunnu riittävän, nipistät laadusta tai tyynesti jatkat töitä seuraavana päivänä?

Ja maksetaanko ylitöistä Sinulle? Vai keräätkö saldoja ja pidät vapaata sitten kun sinulla on tarve tai töitä on vähemmän? Tai ainakin unelmoit, että pitäisit vapaata siinä seesteisessä työtilanteessa.

Minusta ainakin tuntuu, että pikkuisen ylityösaldoa on hyvä juttu, voi tarvittaessa sitten ottaa aikaa omien asioiden hoitamiseen, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kampaajasta, lasten kevätjuhlista, autonhuollosta ja mitä näitä arjen puhdetöitä nyt onkaan :)

Erot eri maiden työkulttuureissa ovat todella merkittäviä. Ylen siteeraama japanilainen tutkimus kertoo ylitöiden tummaakin tummemman varjopuolen, eli liika on liikaa. 

Suomalaisen korvaan kyllä tuo 160 tuntia kuukaudessa ylitöitä on todellakin liikaa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/03/160-ylityotuntia-kuukaudessa-ylitoista-johtuvat-itsemurhat-yleistyvat-japanissa

Suomessa Työaikaan.fi on julkaissut useita artikkeleita ylitöistä.  

Asiantuntijatyön luonteesta on puhuttu paljon viime vuosina. Asiantuntijan vuorokaudessa on samat 24 tuntia kuin muillakin, mutta tämän artikkelin mukaan ylityöt ovat asiantuntija-ammateissa hyvin tavallisia. 

Toisessa, vanhemmassa artikkelissa pohdiskellaan näkymättömien  (maksamattomien) ylitöiden vaikutusta verotuloihin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Summa summarum: kolikolla on kääntöpuolensa.

Kannattaa opetella omat rajansa, ja sanoa EI ylitöille, jos ne vaarantavat jaksamisen, terveyden ja perhe-elämän sujuvuuden.  Viisas työantaja toki huomioi tämä myös töiden organisoidessa, eikä kaikki vastuu jää tekijälle.

Nyt ruohon leikkuuseen, kasvimaalle tai vaikka biitsille nauttimaan vapaasta! Ihanaa kesän alkua!

Vappuviuhka ja kesätöiden startti

Hauskaa ja riemukasta vappua kaikille!

Oikein riemukasta vappua kaikille opiskelijoille , haalarihemmoille ja muille juhlijoille.
Vappu saattaakin olla monelle opiskelijalle se kesäloma ja karnevaali.
Nimittäin monella opiskelijalla alkaa kesätyö jo toukokuussa.
Ja mattimyöhäisillä kesätyöläisilläkin jo kesäkuussa.

Mitä opiskelijan pitää sitten muistaa, kun astuu uuteen työhön?
Tässäpä voisi olla muutama asia.

Kesäduuni-muistilista

1. Työsopimus, kirjallisena
2. Verokortti, nykyään helppo nakki :)
   Löydät verokortin verkosta vero.fi
3. Tilinumero ja tiedot palkanmaksua varten
4. Kulkukortin PIN-koodit
5. Kaikkien työkavereiden nimet, koirien ja lasten nimet :)
6. Vesipullo - jos nimittäin tuleekin yhtä hikinen työkesä kuin viime vuonna
7. Alussa kannattaa pukeutua "varman päälle", myöhemmin voi löysätä kravattia tai vaihtaa shortseihin, jos muukin firman porukka näyttää niin tekevän

Ja tunnit, ne pitää tietysti muistaa kirjata asianmukaisesti Tuntinettiin :)
Onneksi tuntikirjaus on helppoa, vaikka ihan omalta älypuhelimelta.

On kaikkien etu, että työ sujuu - joten uuden työntekijän kuuluu saada kunnon perehdytys töihin.
Voit aina kysyä lisäohjeita, jos työnantaja ei alussa hoksaa antaa riittäviä eväitä tehtävien hoitamiseen.

Jos arvelet jatkavasi työelämää hieman pidemmällekin, voi olla hyvä harkita jo nyt ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsenyyttä. 

Kesätyön päätteeksi kannattaa aina pyytää työtodistus.
Ja jos homma on sujunut hyvin, hyvä suosittelija auttaa jatkossa uralla eteenpäin.

Kysy rohkeasti, me konkarit kyllä autamme mielellämme.

Mutta nyt, hipihopi Wappua juhlimaan!

Glada vappen!

Mikä on paras työtila: avokonttori vai oma huone?

Työrauha.

Se on pidempi rupeama kuin joulurauha. Monelle meistä keskittyminen työhön on ensiarvoisen tärkeää. Tietenkin.
 
Ja työnantajallekin se on edullisempaa: vähemmän virheitä, tehokkaampia työtunteja ja tyytväisempi henkilökunta, sekä ennenkaikkea tyytäväisemmät asiakkaat.

Millaiset työolosuhteet ovat sitten tuottoisimmat? Oma huone, avokonttori vaiko etätyö kotosalla? Yhteistila tai kahvila? Nykyään aika moni yritys maisemoi työtilansa avokonttoriksi.

Avokonttorilla on etunsa:

• Siellä voidaan edistää "hiljaisen tiedon" leviämistä, korvakuulolla.

• Kustannukset ovat usein myös matalammat kuin huoneiksi järjestetyllä työtilalla

• Työtila on joustava ja kätevä myös limittäessä etätyötä/konttorityötä

• Sosiaalisuus, näet ja kuulet muittenkin mielipiteitä, opit ehkä helpommin ja nopeammin kollegoilta

Avokonttoreitakin voidaan tehdä monella tyylillä, Kauppalehden jutussa löytyy ihan tuloksia diplomityöstä, jossa todetaan tuottavuuden erojen olevan aivotyöläisillä jopa miljoonia. Linkki Kauppalehden juttuun tässä.

Ja sitten ne miinuspuolet avokonttorissa:

• Hälinä ja kolina häiritsevät keskittymistä

• Se, että kollegan lähestyminen on helppoa, tarkoittaa myös työn keskeytymistä 

• Hajusteyliherkät valittavat hiuskiinteen, pesuaineen tai hajuveden tuoksusta

• Eläin-allergikot niiskuttavat kissa/koiraihmisen epiteelien tuiskeessa

Vastamelukuulokkeiden menekki kasvaa humisten avokonttoreiden yleistyessä. Osalle kuulokkeet aiheuttavat korvapulmia, tulehduksia tai jopa kuulonalenemaa.

Toisaalta perus-Peltorit blokkaavat ääntä yhtä hyvin tai paremminkin kuin vastamelukuulokkeet, ellet siis halua samalla rytmittää työtäsi mielimusiikin tahtiin.

Aivoähky

Tässä YLE:n artikkelissa pohditaan myös sitä, miten tärkeää aivoähkyn ja ylikuormituksen ehkäisy olisi. Aivojen ergonomia voi olla tärkeämpää kuin tarkka istuma-asento töissä?

Varmaan ihanteellisinta olisi, että työntekijä voisi mukauttaa tai valita työtilan kunkin tehtävän mukaisesti. Työrauhan ja yksityisyyden, silloin kun se on tarpeen. 

Yhteisöllisen tilan, silloin kun on tarvetta oppia, verkostoitua ja tehdä tiukkaa tiimityötä tietoja vaihtaen ja toisilta oppien.

Tämäkin blogi on kirjoitettu muuten sohvalla pötkötellen :) Sillä tavallakin voi olla olla luova ja tuottoisa!

Oppia ikä kaikki - webinaarit ja etäoppiminen

Meillä jokaisella on oma tapamme oppia asioita.
Oletko sinä lukija vai tekijä? :)

Digiaika on tuonut oppimiseenkin omat mausteensa ja säkillisen uusia keinoja.
Meillä Tuntinetissä tuemme erilaisia tapoja oppia ja tarjoamme asiakkaillemme erilaisia tapoja hoksata ne hyvät ja kullekin liiketoiminnalle hyödylliset keinot käyttää Tuntinetin työajanseurantaa ja työnohjausta.

Tuntinettiä voit oppia tai kerrata

• Ihan perinteisellä kasvokkain tapahtuvalla ohjauksella. Tällainen tapa oppia on tavallista uusien asiakkaidemme aloittaessa Tuntinetin käytön.
  Face to face opastuksen voit kysyä vaikkapa asiakaspalvelustamme.
  email: asiakaspalvelu@tuntinetti.fi
• Youtube- kanavassamme on hienoja videoita, joissa opetellaan Tuntinetin käyttöä
  https://www.youtube.com/channel/UCO0fB0j18Lmf6hR8i6J-4yA 
• Kertaus on opintojen äiti, eli täsmäoppia saat Webinaareissamme, joihin voit ilmoittautua aina täältä:
  https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/pages/1441886/Ilmoittaudu+Tuntinetti+webinaariin

Tuntinetin käyttöohjeet

Käyttöhje on usein hyvä apuri, kun opettelet uuden ohjelmiston toimintoihin.

Tuntinetin käyttöohjeet löydät myös verkosta. Voit selata niitä täällä:
https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/pages/524297/Sis+llysluettelo 

Tai halutessasi voit tulostaa ohjeet PDF:nä tältä sivulta  ja tallentaa omalle tietokoneellesi.

https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/overview?mode=global 

Ohjenuoranamme käyttöönotossa on aina ollut ns. matalan kynnyksen malli.
Voit kokeilla Tuntinettiä kuukauden ajan, ilman sitoumuksia.

Tähän kokeiluunkin asiantunteva myyntitiimimme tarjoaa opastuksen, jolla saat heti hyvän kuvan, miten hyödynnät Tuntinetin työajanseurantaa, työvuorosuunnittelua tai muita ominaisuuksia juuri teidän yrityksessänne.

Lepoaikaa leppeästi

Vaalit
Huh, huh - onneksi on viikonloppu edessä.
Mutta tuntuu siltä, että tarvitsisi parikin viikonloppua, jotta elpyisi työviikon rasituksista.
Onko tuttu tunne?

No onhan se, aika monelle meistä. Työnarkomaaneille tai ahkerille ja muuten vaan liian tunnollisille työntekijöille. Tunnustan.
Vuosi vuoden jälkeen se vaan unohtuu, lepoaika ja itsesuojelu. Työn draivi tai flow tai jokin kumma vetovoima vie mukanaan  :)
Tai sitten ihan vaan kiire  - ai niin, mutta nykyään kiirettä ei kai olekaan, vain ne onnettomat lahjat aikatauluttaa ja delegoida tehtäviä?

Auttaisiko kunnon ajanseuranta lohkaisemaan myös vapaa-aikaa ja sen ehyen 45 tunnin viikkolevon tähän harmaaseen ja työntäyteiseen elämään? Vai aktiivisuusranneke? Tai unikoulu - unilounaitakin taitaa olla olemassa.

Työelämässäkin taitaa päteä se lautasmalli, 8 tuntia töissä, 8 vapaalle ja 8 unten mailla.
Jos ylitöitä alkaa kertyä kymmeniä tunteja kuukaudessa, olet väärällä polulla.

Stressivalot vihreälle

Ensimmäinen askel on kirjata tehdyt tunnit talteen - vaikkapa Tuntinettiin.
Toinen askel on seurata juuri Sinun elämäsi indikaattoreita:

• jäikö yöunet vähiin useampana yönä?
• pätkiikö muisti tai oletko normaalia ärtyneempi tai itkuherkkä?
• Unohdatko ruokailut tai valitsetko leivän tai pullan kunnon aterian sijaan?
• Skippasitko viikon sähly- tai lentopallovuoron?

Jos joku näistä indikaattoreista kiiluu keltaisena tai alkaa porottaa punaisena, on aika löysätä kaasua ja kravattia. Työläppäri pois ja työluuri piiloon!

Tässä muutama rentoutumisvinkki:

https://askelterveyteen.com/9-tapaa-rentoutua-viidessa-minuutissa/ 

https://www.nainen.com/olet-vapaapaivasi-ansainnut-11-ideaa-miten-rentoutua-ja-huolehtia-mielen-hyvinvoinnista/ 

Laita huomenna kunnon perjantai-illallinen ,
kääriydy huopaan ja sano itsellesi "Nyt, vaihdan vapaalle!"

Lauantaina voikin olla jo hyvä hiihtokeli.

Mukavaa viikonloppua!

Toivottaa Tuntinetin väki