Näytetään tekstit, joissa on tunniste asiantuntijatyö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asiantuntijatyö. Näytä kaikki tekstit

torstai 30. toukokuuta 2019

Sopivasti ylitöitä tekee onnelliseksi?



Mikä on paljon ja mikä sopivasti? Hyvä kysymys, olipa aihe mikä vain. 

Töiden tekemiseenkin meillä jokaisella on omat rajamme ja jaksaminen voi vaihdella vaikkapa elämäntilanteen, terveyden tai ihan vaan oman persoonallisuuden mukaan.

No, nyt on käytetty jokunen tunti työaikaa ja tutkittu ylitöiden tekemistä. 

Mikä on sopiva määrä ylitöitä?

Täältä löytyy tutkijaryhmän Fontinha, R., Easton, S., & Van Laar, D. vuonna 2019 tekemä brittiläinen tutkimus aiheesta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että ne, jotka tekivät noin 5 tuntia ylitöitä viikossa, olivat vähemmän stressaantuneita kuin ne, jotka eivät tehneet ylitöitä lainkaan.

Toki tutkimukseen vaikuttavat maakohtaiset työkulttuurin erot. Meidän näkökulmastamme artikkelin 10 viikoittaista ylityötuntia kuulostaa aika reippaalta määrältä. 

Tutkimuksessa vertailtiin myös akateemisten tutkijoiden ja hallinnollisen väen eroja ylitöiden ja työtyytyväisyyden suhteen.

Tätä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: milloin työmäärä on sopiva? Saatko onnistumisen ja uralla etenemisen tunteita, kun teet ehkä vähän enemmän tunteja ja työsi kunnolla?

Vai pidätkö tiukasti kiinni työajasta ja jos se ei tunnu riittävän, nipistät laadusta tai tyynesti jatkat töitä seuraavana päivänä?

Ja maksetaanko ylitöistä Sinulle? Vai keräätkö saldoja ja pidät vapaata sitten kun sinulla on tarve tai töitä on vähemmän? Tai ainakin unelmoit, että pitäisit vapaata siinä seesteisessä työtilanteessa.

Minusta ainakin tuntuu, että pikkuisen ylityösaldoa on hyvä juttu, voi tarvittaessa sitten ottaa aikaa omien asioiden hoitamiseen, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kampaajasta, lasten kevätjuhlista, autonhuollosta ja mitä näitä arjen puhdetöitä nyt onkaan :)

Erot eri maiden työkulttuureissa ovat todella merkittäviä. Ylen siteeraama japanilainen tutkimus kertoo ylitöiden tummaakin tummemman varjopuolen, eli liika on liikaa. 

Suomalaisen korvaan kyllä tuo 160 tuntia kuukaudessa ylitöitä on todellakin liikaa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/03/160-ylityotuntia-kuukaudessa-ylitoista-johtuvat-itsemurhat-yleistyvat-japanissa

Suomessa Työaikaan.fi on julkaissut useita artikkeleita ylitöistä.  

Asiantuntijatyön luonteesta on puhuttu paljon viime vuosina. Asiantuntijan vuorokaudessa on samat 24 tuntia kuin muillakin, mutta tämän artikkelin mukaan ylityöt ovat asiantuntija-ammateissa hyvin tavallisia

Toisessa, vanhemmassa artikkelissa pohdiskellaan näkymättömien  (maksamattomien) ylitöiden vaikutusta verotuloihin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Summa summarum: kolikolla on kääntöpuolensa.

Kannattaa opetella omat rajansa, ja sanoa EI ylitöille, jos ne vaarantavat jaksamisen, terveyden ja perhe-elämän sujuvuuden.  Viisas työantaja toki huomioi tämä myös töiden organisoidessa, eikä kaikki vastuu jää tekijälle.

Nyt ruohon leikkuuseen, kasvimaalle tai vaikka biitsille nauttimaan vapaasta! Ihanaa kesän alkua!

keskiviikko 30. toukokuuta 2018

Asiantuntijan työ ja työaika

Tänäänkin moni meistä asiantuntijoista tekee työtä tai ainakin on tavoitettavissa 7/18, eli joka päivä ja melkeinpä koko valveillaolo ajan.
Ei onneksi sentään ihan  7/24.
Työn imu ja "flow" voi viedä mukanaan. Lisäksi "rajatonta" työaikaa siivittävät erilaiset tekniset laitteet ja ohjelmistot, jotka toisaalta tekevät elämästä helppoa.

Toisaalta ne appsit mobiililaitteessa kahlitsevat meidät työhön melkein kuin kaleeriorjat aikanaan ketjuilla toisiinsa.
Noh, sallitakoon rankahko vertaus :)

Etätyö on myös useamman arkipäivää, erityisesti asiantuntijatyössä.
Aika usein etätyö on win-win-tilanne kaikille osapuolille.
Etätöissäkin vaan olisi hyvä muistaa pitää "lakisääteiset" tauot ja huolehtia siitä, että työaika pysyy hallinnassa.

Henkinen sitoutuminen työhön on voimavara, mutta meistä innokkaimpienkin pitäisi myös muistaa levätä välillä. Tähän yhtenä työkaluna ja tukena voi käyttää asiantuntijatyössäkin Tuntinetin työajanseurantaa.

Asiantuntijana voin ainakin itse pohtia seuraavia:
  1. Onko tekemäni työmäärä järkevissä rajoissa oman jaksamiseni kannalta?
  2. Mikä vie eniten aikaa?
  3. Onko tehtävissä sellaisia, jotka voisin delegoida muille?
  4. Voisinko selvitä vähemmällä keskittämällä tehtäviä tai rytmittämällä työpäivääni toisin?
  5.  Milloin minun on oltava tavoitettavissa? Ja milloin taas voisin rauhoittaa työaikaa keskittymistä vaativiin tehtäviin?
Näihin löytyi aika selviäkin vastauksia parin kuukauden tuntikirjanpidon jälkeen.
Huomasin, että minun ainakin kannattaa varata erikseen aika asiakaskontaktoinnille.
Myös somekanaviin ja emaileihin käytettyä työaikaa päädyin keskittämään ja tiivistämään.
Sain mahdutettua päiviini pidempiä jaksoja keskittymistä vaativiin töihin.
Näin sain myös lisää vapaa-aikaa!

Eli työajanseuranta paransi työhyvinvointiani ja lopulta vähensi stressiäni.
Välillä tietysti kiireessä muka harmittikin kirjata työaikaa.
Mutta kyllä tämä ryhtiliike ainakin minun kohdallani oli ehdottomasti paikallaan.

Mitenkähän sinulle käy? Kokeile!

Lisätietoja löytyy vaikkapa täältä Työterveyslaitoksen tutkimuksesta:
https://www.ttl.fi/asiantuntijat-tarvitsevat-palautumista/ 

Sekä ihan hankkeen ja tutkija Annika Ropposen webbisivuilta:
https://www.ttl.fi/tutkimushanke/asiantuntijoiden-tyoajat-yhteydet-tyohon-hyvinvointiin/ 

Kuva, Bernard Spragg:

Passing Time, by Auckland sculptor Anton Parsons, consists of a twisting ribbon of randomly linked stainless steel and copper boxes, each box depicting one of the years between the founding of the polytechnic in 1906 and the date of the sculpture's installation in 2010.