Uusi työaikalaki 2020

Tiesitkö (tai muistitko) että nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996? Nyt voimaantuleva uusi työaikalaki vahvistettiin nyt kesällä 5.7.2019 presidentin esittelyssä.

Joustot

Uusi laki mahdollistaa enemmän joustoa kuin nykyinen.

Työn tekoa ei ole enää samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan kuin aiemmin. Laki tuntee nykyistä selvemmin sen, että työtä tehdään usein muulloinkin kuin 8-16 ja muualla kuin työnantajan tiloissa.

Uuden lain mukaan työpaikalla voidaan sopia kolmenlaisesta joustoista: liukuvan työaika, työaikapankki tai joustotyöaika.

On hyvä miettiä, mikä on se sopiva tapa meidän yrityksessämme. Ja sopiiko sama kaikille työntekijöille? Ketään ei kannata pakottaa joustoihin, jollekulle säännöllinen työaika on se paras tapa.

Enimmäistyöaika ja liukumat

Liukuma per vuorokausi nousee 3 tunnista 4 tuntiin. Liukuma-aika voisi sijoittua niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on sovittaessa keskeytys. 

Esimerkiksi liukuma olisi klo 19–21 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättyessä. Jatkossa plussaa saldossa saisi olla enintään 60 tuntia ja miinusta maksimissaan 20 tuntia.

Vuorokautinen enimmäistyöaika saa jatkossa olla enintään 10 tunnin mittainen ja viikoittainen työaika 48 tuntia. Näin on mahdollista pidempien työpäivien tekeminen tai 6 työpäivää viikossa. 

Tuntien on tasoituttava 40 tuntiin viikossa 4 kuukauden jakson aikana. Tasoittumisjakson ollessa 4 kuukautta, työntekijälle saattaa kertyä paljonkin yli yleistyöajan meneviä työtunteja.

Yötyöt

Yötyön rajoitukset eivät jatkossa koske tilapäistä yötyötä. Uudessa laissa säädetään vain sellaisista tilanteista, joissa säännöllinen yötyö on sallittua. Näin siis tilapäistä yötyötä saa jatkossa teettää, jos työnantajan toiminta sijoittuu päiväsaikaan, mutta on satunnainen tarve teettää työtä öisin. 

Yötyön säännöllistä käyttöä rajoitetaan samalla. Peräkkäisten yötyövuorojen määrä työvuorolistalla rajataan seitsemästä viiteen. Työntekijän suostuessa voidaan silti teettää vielä kaksi lisäyövuoroa.

Tuntinetti ja työaikalaki

Tuntinetissä erilaisten työaikajärjestelyiden toteuttaminen on jo nykyisellään joustavaa työaikapankin, liukuvan työajan ja ylityömääräysten avulla. 

Työaikalain muutokset sisällytetään nykyisiin Tuntinetin ominaisuuksiin ja niitä laajennetaan tarpeen mukaan vastaamaan uudistuksen määräyksiä. Näin pystyt vastaamaan uudistuksen vaatimuksiin käyttäen Tuntinetissä jo olevia ominaisuuksia. 

Käyttöohjeet lain mukanaan tuomiin uudistuksiin julkaistaan Tuntinetissä ennen niiden voimaantuloa. Kysy tarvittaessa lisää Asiakaspalvelustamme, autamme sinua mielellämme. 

Hyviä yhteenvetoja uudesta työaikalaista löytyy myös nettiosoitteista SAK, Valtioneuvosto ja YTN:

• SAK:n Ajankohtaista-blogin kirjoitus aiheesta
• Valtioneuvoston artikkeli työaikalain uudistuksesta
• YTN:n videosarja joustotyöstä

 

Sopivasti ylitöitä tekee onnelliseksi?

Mikä on paljon ja mikä sopivasti? Hyvä kysymys, olipa aihe mikä vain. 

Töiden tekemiseenkin meillä jokaisella on omat rajamme ja jaksaminen voi vaihdella vaikkapa elämäntilanteen, terveyden tai ihan vaan oman persoonallisuuden mukaan.

No, nyt on käytetty jokunen tunti työaikaa ja tutkittu ylitöiden tekemistä. 

Mikä on sopiva määrä ylitöitä?

Täältä löytyy tutkijaryhmän Fontinha, R., Easton, S., & Van Laar, D. vuonna 2019 tekemä brittiläinen tutkimus aiheesta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että ne, jotka tekivät noin 5 tuntia ylitöitä viikossa, olivat vähemmän stressaantuneita kuin ne, jotka eivät tehneet ylitöitä lainkaan.

Toki tutkimukseen vaikuttavat maakohtaiset työkulttuurin erot. Meidän näkökulmastamme artikkelin 10 viikoittaista ylityötuntia kuulostaa aika reippaalta määrältä. 

Tutkimuksessa vertailtiin myös akateemisten tutkijoiden ja hallinnollisen väen eroja ylitöiden ja työtyytyväisyyden suhteen.

Tätä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: milloin työmäärä on sopiva? Saatko onnistumisen ja uralla etenemisen tunteita, kun teet ehkä vähän enemmän tunteja ja työsi kunnolla?

Vai pidätkö tiukasti kiinni työajasta ja jos se ei tunnu riittävän, nipistät laadusta tai tyynesti jatkat töitä seuraavana päivänä?

Ja maksetaanko ylitöistä Sinulle? Vai keräätkö saldoja ja pidät vapaata sitten kun sinulla on tarve tai töitä on vähemmän? Tai ainakin unelmoit, että pitäisit vapaata siinä seesteisessä työtilanteessa.

Minusta ainakin tuntuu, että pikkuisen ylityösaldoa on hyvä juttu, voi tarvittaessa sitten ottaa aikaa omien asioiden hoitamiseen, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kampaajasta, lasten kevätjuhlista, autonhuollosta ja mitä näitä arjen puhdetöitä nyt onkaan :)

Erot eri maiden työkulttuureissa ovat todella merkittäviä. Ylen siteeraama japanilainen tutkimus kertoo ylitöiden tummaakin tummemman varjopuolen, eli liika on liikaa. 

Suomalaisen korvaan kyllä tuo 160 tuntia kuukaudessa ylitöitä on todellakin liikaa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/03/160-ylityotuntia-kuukaudessa-ylitoista-johtuvat-itsemurhat-yleistyvat-japanissa

Suomessa Työaikaan.fi on julkaissut useita artikkeleita ylitöistä.  

Asiantuntijatyön luonteesta on puhuttu paljon viime vuosina. Asiantuntijan vuorokaudessa on samat 24 tuntia kuin muillakin, mutta tämän artikkelin mukaan ylityöt ovat asiantuntija-ammateissa hyvin tavallisia. 

Toisessa, vanhemmassa artikkelissa pohdiskellaan näkymättömien  (maksamattomien) ylitöiden vaikutusta verotuloihin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Summa summarum: kolikolla on kääntöpuolensa.

Kannattaa opetella omat rajansa, ja sanoa EI ylitöille, jos ne vaarantavat jaksamisen, terveyden ja perhe-elämän sujuvuuden.  Viisas työantaja toki huomioi tämä myös töiden organisoidessa, eikä kaikki vastuu jää tekijälle.

Nyt ruohon leikkuuseen, kasvimaalle tai vaikka biitsille nauttimaan vapaasta! Ihanaa kesän alkua!

Vuorotyö ja työaika

On ammattilaisia, joita tarvitsemme 24/7 eli yötä päivää. Heillä on usein toisenlainen työaika, eli vuorotyö.

Tiesitkö, että jopa noin 25 % työssäkäyvistä tekee vuorotyötä tai noudattaa hyvin epäsäännöllisiä työaikoja (Duodecimin tutkimus 2012)?

Vuorotyö tuo mukana kasvavan riskin työtapaturmiin ja altistaa myös unihäiriöille. Siksi työajan seuraaminen ja lepoaikojen huomiointi on erityisen tärkeää.

Toki myös terveet elämäntavat, kehoa hellivä ravinto ja riittävä veden juonti auttavat. Paitsi jaksamaan työvuoron aikana, niin myös palautumaan epäsäännöllisestä työstä.

Uusi työaikalaki

Hieman yli vuoden päästä, eli vuonna 2020 astuu voimaan uusi työaikalaki. Siinä määritellään joustotyötä, enimmäistyöaikaa, uusia aloja yö- ja jaksotyöaloille sekä mahdollisuutta työaikapankkiin eri aloilla.

Vuorotyössä yövuorojen määrä rajoitetaan 5 peräkkäiseen vuoroon ja vuorokausilevon enimmäismäärä nousee 9 tunnista 11 tuntiin. Jatkossa myös tilapäinen yötyö olisi aina sallittua.

Lisää tarkennuksia uudesta työaikalaista voit lukea vaikka täältä.

Työaika ja vuorotyö

Hyvä työajanseuranta helpottaa työn tekemistä ja myös levon ja työturvallisuuden toteutumista vuorotyössäkin. Ja erityisesti vuorotyössä.

Mobiilit työkalut ovat aina työvuoroaan aloittavan ja lopettavan ammattilaisen käden ulottuvilla, ja tuntimerkinnät voi tehdä missä vain. Ja nopsasti.

Uudessa työaikalaissa muuten pidennetään myös liukuma-aikoja (4 tuntia). Ja liukumien kertymää nostetaan (60 tuntia). Molempien osalta on työntekijän ja työnantajan etu, että ajantasainen työtuntien saldo on näytettävissä ja käytettävissä aina kun tarvitaan.

Usein vuorotyö on meidän päivätyöläisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta sitä tärkeintä työtä yhteiskunnassamme. 

Hyviä työvuoroja ja yövuoroja kaikille ja riittävää lepoa!

Tsemppiä kaikille myös talviaikaan, saatiin yksi lepotunti lisää!
(Vai työtunti?)  :)