Työnantajan keinot työuupumuksen ehkäisyyn

 

Talvilomia odotellessa pureudumme tässä kirjoituksessa hieman raskaampaan aiheeseen, nimittäin työuupumukseen.

Miten teidän yrityksessänne, onko teillä työpaikalla keskusteltu työuupumuksesta? Tai miten teidän työpaikallanne ylipäätään seurataan työn kuormittavia tekijöitä, jotka voivat olla myös henkisiä? 

Henkisiä kuormitustekijöitä nimitetään psykososiaalisiksi kuormitustekijöiksi. Niillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.

Psykososiaaliset kuormitustekijät eivät koskaan ole ainoastaan yksilön ongelma, vaan ne koskevat kaikkia työntekijöitä. 

Työuupumus, eli toiselta nimeltään tunnettu burnout, on työntekijän psyykkisten voimavarojen ehtymistä ja iskee yleensä pitkäkestoisen työstressin seurauksena.

Burnoutia ei luokitella varsinaiseksi sairaudeksi, mutta siihen ja sen seurauksiin liittyy riski sairastua muun muassa masennukseen ja unihäiriöihin.

Vakava työuupumus muistuttaakin usein oireiltaan masennusta. 

Työuupumus lisää tapaturmia ja työkyvyttömyyttä

Burnoutin on myös todettu lisäävän tapaturmien ja työkyvyttömyyden riskiä, joten on ehdottomaan tärkeää puuttua asioihin ajoissa ja saada työssä konkreettisia muutoksia aikaan.

Stressi tai ohimenevät stressin aiheuttamat oireet, kuten esimerkiksi keskittymiskyvyn ongelmat tai lievä ajoittainen väsymys, eivät sinällään ole vaarallisia, kunhan stressistä on riittävä mahdollisuus palautua.

Pitkittynyt stressi ilman riittäviä mahdollisuuksia palautumiselle sen sijaan voi johtaa juurikin työuupumukseen.

On yksilökohtaista, mitkä kaikki tekijät kuormittavat ja uuvuttavat.

Burnoutin keskiössä on pitkittynyt riittämättömyyden tai merkityksettömyyden tunne, jonka aiheuttaa liiallinen kuormitus vailla riittävää palautumista. 

Riskiä uupumiseen voivat kasvattaa ristiriitaiset tai mahdottomat vaatimukset, epäselvät tai ristiriitaiset roolit, puutteelliset työn hallinnan mahdollisuudet, puuttuva sosiaalinen tuki, epäsuhta työhön annetun henkisen panostuksen ja työn palkitsevuuden välillä, epävarmuus tai epäoikeudenmukaisuuden kokemukset.

Altistavia tekijöitä on siis useita.

Myös työntekijän omat ominaisuudet voivat vaikuttaa. Esimerkiksi tunnollinen työntekijä voi kuormittaa itseään tekemällä annettuja työtehtäviä ajattelematta sen kummemmin itseään.

Miten työn kuormittavia tekijöitä sitten oikein voidaan ehkäistä?

Ehdottoman tärkeää on, että esihenkilöt ja johto tietävät missä mennään. Avoin ilmapiiri keskusteluille edesauttaa asioiden käsittelyä. Onko työnkuva ja työtehtävät työntekijöille selkeitä, entä onko kokonaistyömäärä kohtuullinen?

Pohdimme asiaa järjestelmän näkökulmasta, eli tarjoaako Tuntinetti esihenkilöille työkaluja burnoutin ehkäisyyn? On tärkeää sisäistää sudenkuopat sekä asiat, missä voidaan tehdä ryhtiliike.

Työntekijän toteutuneet työtunnit jollakin halutulla aikavälillä voidaan helposti tarkistaa Tuntinetin työaikaraporteilta.

Niistä näkyy mm. liukuman seuranta ja enimmäistyöajan lainmukainen seuranta, joka näyttää suoraan keskimääräisen viikkotyöajan.

• Työaikaraportit mahdollistavat sen, että kirjatun työajan perusteella näkee, miten vaikkapa työmäärä jakautuu.
• Voidaan ajaa tiimikohtaisia raportteja ja tarkastella yhteenvetoa. Siitä näkee, onko töissä kaikki yhden tai parin työntekijän harteilla. 
• Raportti kertoo myös sen, miltä työpäivät näyttävät. Pysyykö työaika kohtuullisena vai syntyykö liukumaa ja/tai ylityötä?

Entä onko jonkin tietyn ajanjakson projektille kirjattu luvattoman paljon tunteja?

• Selvitetään, miten projekti kokonaisuudessaan sujui.
• Jos projektille annettu kokonaistyöaika tai määräaika ylittyi, selvitellään, miksi projekti on venynyt.
• Onko projekti mitoitettu oikein resurssien tai ajan suhteen?

Onko käytössä työvuorosuunnittelua?

• Jos on, jo suunnitteluvaiheessa voidaan kiinnittää huomiota työn vaihtuvuuteen, tuntimääriin sekä työntekijöihin.
• Tarvittaessa voidaan suunnitella projektit eri taitoja hyödyntäen.

Entä lomat, saldot ja sairauspoissaolot?

• Lomakalenterin avulla voit seurata koko henkilöstön lomasuunnitelmia.
  
• Miten lomasuunnitelmat ovat toteutuneet.
• Onko lomia mahdollista aikaistaa tai tehdä loman kiertoa.
• Ja sairauslomien hallinnan kautta voidaan seurata sairauslomia.
  
• Onko työterveyshuolto hyvä.

Ennakointi ja suunnitelmallisuus, siinä hyviä avaimia onnistumiseen. Hyvä työajanseurantajärjestelmä helpottaa tässä suuresti. 

Terveellistä ja elvyttävää lomaa

Mikä onkaan loman perimmäinen tarkoitus?

Eri kulttuureissa loman arvostus ja määräkin vaihtelee aika tavalla.
Amerikkalaiset eivät suinkaan lomaile kuukautta kerrallaan niinkuin me täällä pohjoisessa.
1-2 viikon loma on huomattavasti tavallisempi tapa tauottaa työtä.
Viime kesänä blogasimmekin lomien pituudesta muualla:
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/paljonko-lomapaivia-saisit-muualla.html

Mikä sitten on sopiva määrä lomailua ja millainen lomajakso toimii parhaiten sinun, minun tai meidän työnantajamme kannalta?

Tietenkin tämä - niin kuin moni muukin asia - on yksilöllistä.
Joku voi väittää, että mikäli laskee jo toukokuussa aamukamman piikkejä lomaan, on vääränlaisessa työssä.
Jopa työn ja loman pitäisi limittyä ja pikku duunailua voisi harrastaa harva se loman päivä.
Toinen on ehdottomasti 4 tai jopa 6 viikkoa lomalla putkeen, ja palaa elpyneenä arjen uurastukseeen.
Kolmas pitää lomansa 2 viikon pätkissä, tai säästää kesälomaviikon kaamoksen keskelle syksyyn Kanarian matkalle.
Tai voi käydä kuten minulle, kun harkitsin osan loman ripottelua lyhyemmiksi työviikoiksi ja koko kesän kestäviksi pidennetyiksi viikonlopuiksi?

Duunitorilla löytyy työterveyslääkärin pohdintaa aiheesta (joka yllättävää kyllä, menee yksin meikäläisen keittiöpsykologi-pohdinnan kanssa) :)
https://duunitori.fi/tyoelama/pitka-vai-patka-kuinka-pitka-on-sopivan-pituinen-kesaloma

Loman kuuluisi parhaimmillaan olla jotain seuraavaa

• laskea stressitasoa ja rentouttaa
• saada unohtamaan työasiat ja murheet
• breikki emaileista, tsäteistä ja palavereista.
  Laita loman ajaksi kiinni ja tauolle kaikki kilkuttelevat viestinnän välineet.
• olla vastapainoa töille
• tilaisuus nukkua ja syödä hyvin ja kiireettä
• tehdä sitä mikä huvittaa - tai olla tekemättä mitään
• tehdä jotain päinvastaista kuin arkena ja töissä. Heinäpeltotyöt lomailumuotona on kuuleman mukaan yksi trendikäs lomanviettotapa.

Riko siis rutiineja, tee kivoja asioita ja nauti auringosta. Tai sateesta?
Hakkaa halkoja, remppaa mökkiä, golfaa, suppaa, purjehdi, sukuloi tai ui ja ota aurinkoa.
Lue, kokkaa, syö 3 jätskiä päivässä, nuku aamulla pitkään ja nuku vielä päiväunetkin.
Tai haaveile ja unelmoi. Elä hitaasti ja läpsi itikoita.

Oma vinkkini ennen lomille lähtöä on listata paperille tai sähköpostin tehtävälistaan kesken olevat työt. Etteivät ne jää pyörimään mielessä loman ajalle.
Aina kun ei millään vaan saa tyhjennettyä työpöytää täysin tyhjäksi.

Voit myös tutkailla oletko loman tarpeessa vaikkapa tästä artikkelista:
https://duunitori.fi/tyoelama/loman-tarpeessa-10-merkkia
Allekirjoittanut ainakin klikkasi aika monta ruksia boksiin  - kyllä, loma tulee tarpeeseen!

Mahtavaa lomaa ja rentoa oloa kaikille!
Löydetään Kanaria kotimaasta ja kaukomaat kesäkirjoista ja -leffoista.
Jos siis emme kaikki tohdi vielä matkustaa kauemmas!

Ja pidetään turvavälit, pestään kädet ja välitetään toisistamme.

Hyvää lomaa!

Hups, mihin työpäivä hurahtikaan?

Itse luulee olevansa tehokas ja keskittyvä työelämän supernainen tai -mies. Niin luulin minäkin :) 

Joskus on hyvä ihan itselleenkin selvittää, mihin kaikkeen aikaa kuluu.

Aikavarkaiden anatomiaa löytyy onneksi myös tutkimuksistakin.

Tässä yhden "aikavarkaiden"tutkimuksen tuloksia vuodelta 2019 

Tuottavaan työhön voi joillain aloilla jäädä jopa vain 2 tuntia ja 48 minuuttia päivässä.

• 21 % työpäivästä kuluu viihteeseen, uutisiin ja sosiaaliseen mediaan.
• 28 % ihmisistä aloittaa työpäivänsä ennen kello 08:30 (ja 5 % aiemmin kuin kello 07:00)
• 40 % käyttää työhön ja työnantajan tietokonetta kello 22:00 jälkeen illalla.
• 26 % tekee töitä virallisen toimistoajan ulkopuolella.
• Tarkastamme sähköpostin ja pikaviestit 6 minuutin välein. Ohhoh!
  (Pitääpä tarkastaakin WhatApp, Slack, chat, emailit ja ja ja ...)
• 40,1 % päivästä kuluu multitasking-moodissa eri medioiden ja appien viidakossa.
• Kaikista repaleisempia ja keskeytyksiä täynnä olevia päiviä ovat juhlapyhien aatot ja niiden jälkeiset päivät.

Lähde: https://blog.rescuetime.com/work-life-balance-study-2019/

Toinen tutkimus paljastaa lisäksi muitakin aikasyöppöjä:

• työkavereiden kanssa jutustelu vie 40 minuuttia päivässä
• tupakkataukokin saattaa napata jokusen kymmenen minuuttia
• kahvi, tee ja niidne valmistelu vie aikaa 17 minuuttia
• välipalat eli snacksit 8 minuuttia
• muutama puhelu ja viesti ystäville tai perheelle voi viedä myös aikaa ja huomiota päivän aikana

https://www.vouchercloud.com/resources/office-worker-productivity

Toisaalta, tiesitkö seuraavaa:

• Tavallinen työntekijä viettää elämänsä aikana töissä noin 90 000 tuntia?
• Toisen tutkimuksen mukaan töitä paiskitaan 13 vuotta ja 2 kk (ja laskimella katsottuna samassa linjassa ollaan molemmissa tutkimuksissa)
• Ystäviä tapaamme elämämme aikana noin 328 päivää.
• Kanadassa samassa työpaikassa viihdytään noin 4 vuotta.

Toki kannattaa miettiä toimintatapoja ja ajankäyttöä: jos työajalla tekee työt napakasti, voi sen jälkeen hyvillä mielin viettää aikaa läheisten kanssa.

Työaikaa kannattaa aina seurata, ihan omalta kannalta ja tietysti työssä menestyminen ja tehokas ajankäyttö on lopulta kaikkien etu. Pomon ja tekijän, yrityksen ja asiakkaan, eikö?

Kokeile jo heti tänään, älä aikaile!

https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Ota_Helposti_Kayttoon

Työtunnit ympäri maailman

Kaikki alkaa tunneista.
Aiemmin jo blogasimme lomista ympäri maailman.
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/

Nyt kirjoitamme työtunneista ja työajan pituudesta meillä ja muualla.

Kaikki alkaa tunneista myös muualla maailmassa, ja nyt voidaankin arvuutella missä päin niitä tunteja kertyy eniten vuositasolla?

Tässä onkin ainesta hauskaksi vuoden 2020 visailuksi.
Ainakaan täällä meillä ei ihan ensimmäinen arvaus kovatahtisemmasta maasta osunut kohdilleen :)

Alla siis kaaviona spoileri, OECD:n grafiikka tunneista.

Tarkemmin voit tutustua eri maiden työtuntien määriin täällä OECD:n sivustolla.

Suomi ei siis olekaan aivan kärkipäässä, eikä toisaalta myöskään vaikkapa Saksa.

Työn tuottavuudestahan tämä tutkimus ei kerro suoraan mitään, ja toinen tapa lähestyä asiaa onkin juuri se. Mitä niillä tehdyillä tunneilla saadaan aikaan.

Ja riittääkö teknologisoituvassa yhteiskunnassa kaikille töitä 8 tuntia - tai enemmänkin arkipäiviksi.

Samalta sivustolta voi tutkailla työtunteja ja niiden tekijöitä muistakin näkövinkkeleistä, vaikkapa siitä, kuinka iso osa iäkkäämmistä, eikun kokeneemmista työntekijöistä jaksaa painaa pitkää päivää.

Tässä maaottelussa kyllä valitettavasti häviämme Ruotsille, peräti 10%. Huh.
(Ruotsi on tuo oikeanpuoleisin ja korkein pylväs, Suomi violettina viisi pylvästä jälkijunassa)

Toisaalta se, miksi Luxembourgissa töissä käy vain hieman yli 40 % yli 55-vuotiaista on hyvä kysymys. Voihan se olla, että sielläpäin ruuhkavuosien ansiot jo takaavat leppoisat ajat yli neli- tai viisikymppisenä?

Työllisyysaste ei kuitenkaan ole muihin verrattuna Suomessa kovinkaan huono, eli pitäisikö kansallisen taloutemme kannattavuutta pohtia muiltakin kanteilta?
Olemme jopa sijalla 7 tämän kaavion kovassa pääosin eurooppalaisessa porukassa.

Se on ainakin selvää, että työtuntien kirjaaminen on järkevää ihan oman yrityksesi ja oman hyvinvointisi kannalta. Puhumattakaan nyt lain ja viranomaisten säädöksistä.

Kätevästi kirjaat tuntisi Tuntinetissä. Tuntikirjausten ja työajanseurannan kuntoon saattaminen voisi olla yksi hyvä ja helposti pidettävä uuden vuoden lupaus?

Kohta päästään hyppäämään seuraavaan vuoteen ja vuosikymmeneen 2020!
Toivottavasti se on kaikille mukavan työteliäs ja tuottoisa!
Tunteja ainakin on ensi vuonna karkauspäivän verran enemmän :)

Hyvää uutta vuotta kaikille asiakkaillemme, 

yhteistyökumppaneille ja lukijoille 2020!

Uusi työaikalaki 2020

Tiesitkö (tai muistitko) että nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996? Nyt voimaantuleva uusi työaikalaki vahvistettiin nyt kesällä 5.7.2019 presidentin esittelyssä.

Joustot

Uusi laki mahdollistaa enemmän joustoa kuin nykyinen.

Työn tekoa ei ole enää samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan kuin aiemmin. Laki tuntee nykyistä selvemmin sen, että työtä tehdään usein muulloinkin kuin 8-16 ja muualla kuin työnantajan tiloissa.

Uuden lain mukaan työpaikalla voidaan sopia kolmenlaisesta joustoista: liukuvan työaika, työaikapankki tai joustotyöaika.

On hyvä miettiä, mikä on se sopiva tapa meidän yrityksessämme. Ja sopiiko sama kaikille työntekijöille? Ketään ei kannata pakottaa joustoihin, jollekulle säännöllinen työaika on se paras tapa.

Enimmäistyöaika ja liukumat

Liukuma per vuorokausi nousee 3 tunnista 4 tuntiin. Liukuma-aika voisi sijoittua niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on sovittaessa keskeytys. 

Esimerkiksi liukuma olisi klo 19–21 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättyessä. Jatkossa plussaa saldossa saisi olla enintään 60 tuntia ja miinusta maksimissaan 20 tuntia.

Vuorokautinen enimmäistyöaika saa jatkossa olla enintään 10 tunnin mittainen ja viikoittainen työaika 48 tuntia. Näin on mahdollista pidempien työpäivien tekeminen tai 6 työpäivää viikossa. 

Tuntien on tasoituttava 40 tuntiin viikossa 4 kuukauden jakson aikana. Tasoittumisjakson ollessa 4 kuukautta, työntekijälle saattaa kertyä paljonkin yli yleistyöajan meneviä työtunteja.

Yötyöt

Yötyön rajoitukset eivät jatkossa koske tilapäistä yötyötä. Uudessa laissa säädetään vain sellaisista tilanteista, joissa säännöllinen yötyö on sallittua. Näin siis tilapäistä yötyötä saa jatkossa teettää, jos työnantajan toiminta sijoittuu päiväsaikaan, mutta on satunnainen tarve teettää työtä öisin. 

Yötyön säännöllistä käyttöä rajoitetaan samalla. Peräkkäisten yötyövuorojen määrä työvuorolistalla rajataan seitsemästä viiteen. Työntekijän suostuessa voidaan silti teettää vielä kaksi lisäyövuoroa.

Tuntinetti ja työaikalaki

Tuntinetissä erilaisten työaikajärjestelyiden toteuttaminen on jo nykyisellään joustavaa työaikapankin, liukuvan työajan ja ylityömääräysten avulla. 

Työaikalain muutokset sisällytetään nykyisiin Tuntinetin ominaisuuksiin ja niitä laajennetaan tarpeen mukaan vastaamaan uudistuksen määräyksiä. Näin pystyt vastaamaan uudistuksen vaatimuksiin käyttäen Tuntinetissä jo olevia ominaisuuksia. 

Käyttöohjeet lain mukanaan tuomiin uudistuksiin julkaistaan Tuntinetissä ennen niiden voimaantuloa. Kysy tarvittaessa lisää Asiakaspalvelustamme, autamme sinua mielellämme. 

Hyviä yhteenvetoja uudesta työaikalaista löytyy myös nettiosoitteista SAK, Valtioneuvosto ja YTN:

• SAK:n Ajankohtaista-blogin kirjoitus aiheesta
• Valtioneuvoston artikkeli työaikalain uudistuksesta
• YTN:n videosarja joustotyöstä

 

Oppia ikä kaikki - webinaarit ja etäoppiminen

Meillä jokaisella on oma tapamme oppia asioita.
Oletko sinä lukija vai tekijä? :)

Digiaika on tuonut oppimiseenkin omat mausteensa ja säkillisen uusia keinoja.
Meillä Tuntinetissä tuemme erilaisia tapoja oppia ja tarjoamme asiakkaillemme erilaisia tapoja hoksata ne hyvät ja kullekin liiketoiminnalle hyödylliset keinot käyttää Tuntinetin työajanseurantaa ja työnohjausta.

Tuntinettiä voit oppia tai kerrata

• Ihan perinteisellä kasvokkain tapahtuvalla ohjauksella. Tällainen tapa oppia on tavallista uusien asiakkaidemme aloittaessa Tuntinetin käytön.
  Face to face opastuksen voit kysyä vaikkapa asiakaspalvelustamme.
  email: asiakaspalvelu@tuntinetti.fi
• Youtube- kanavassamme on hienoja videoita, joissa opetellaan Tuntinetin käyttöä
  https://www.youtube.com/channel/UCO0fB0j18Lmf6hR8i6J-4yA 
• Kertaus on opintojen äiti, eli täsmäoppia saat Webinaareissamme, joihin voit ilmoittautua aina täältä:
  https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/pages/1441886/Ilmoittaudu+Tuntinetti+webinaariin

Tuntinetin käyttöohjeet

Käyttöhje on usein hyvä apuri, kun opettelet uuden ohjelmiston toimintoihin.

Tuntinetin käyttöohjeet löydät myös verkosta. Voit selata niitä täällä:
https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/pages/524297/Sis+llysluettelo 

Tai halutessasi voit tulostaa ohjeet PDF:nä tältä sivulta  ja tallentaa omalle tietokoneellesi.

https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/overview?mode=global 

Ohjenuoranamme käyttöönotossa on aina ollut ns. matalan kynnyksen malli.
Voit kokeilla Tuntinettiä kuukauden ajan, ilman sitoumuksia.

Tähän kokeiluunkin asiantunteva myyntitiimimme tarjoaa opastuksen, jolla saat heti hyvän kuvan, miten hyödynnät Tuntinetin työajanseurantaa, työvuorosuunnittelua tai muita ominaisuuksia juuri teidän yrityksessänne.

Hyvää työvuorosuunnittelua 24/7

Nykyään elämme 24/7 auki olevassa maailmassa. Eli monet palvelut ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivänä viikossa.

Kaukana ovat ne ajat, jolloin kaupat menivät arkena kiinni kuudelta tai jopa viideltä. Ja sunnuntai oli lepopäivä :) 

On-line- kulttuuri ulottuu verkosta ja virtuaalitodellisuudesta myös ihan oikeaan elämään.

Useimmissa kaupungeissa on jo läpi vuorokauden auki olevia kauppoja, ja ne pienimmätkin kaupat pitävät ovensa auki nukkumaanmenoaikaan saakka.

Tuntinetin asiakkaissa on paljon sellaisia, joilla työvuorojen suunnittelu on myös iso ja tärkeä osa toimintaa. Tuntinetissä työvuorojen suunnittelu sujuu jouhevasti ja helposti.

Työyhteisössä olisi tärkeää  työvuorojen suunnittelussa huomioida ainakin seuraavia seikkoja:

• Yhteistyö - suunnitellaan vuorot mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa
• Ennakointi - mitä aiemmin vuorot ovat tiedossa, sen parempi kaikille: tekijöille, asiakkaille ja työnantajalle. 
• Lepo - riittävä lepo ja tauot vuorojen välillä parantavat työtehoa ja auttavat jaksamaan.

Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy lisää hyviä ohjeita ja suuntaviivoja työvuorojen suunnitteluun. 

Työvuorojen suunnittelu ja jakaminen Tuntinetin avulla

Tuntinetissä on monipuoliset mahdollisuudet työvuorojen suunnitteluun ja jakamiseen.

Työvuorojen hyväksyminen ja "nappaaminen" onnistuu työntekijöillä myös lennosta, mikäli on tarvetta pikaisesti hakea uutta työntekijää vapautuvalle työvuorolle. Tätä kutsutaan työvuorohuutokaupaksi.

Tuntinetin työvuorosuunnitteluun kuuluu:

• työvuorojen luominen
• käsittely
• jakaminen
• toistuminen
• työvuorotulosteiden hallinnointi

Tutustu täällä Tuntinetin työvuorosuunnittelun ominaisuuksiin.

Tsemppiä kaikille uuden vuoden aikaan töissä ahertaville!

Kiitos työvuodesta 2018 ja hyvää uutta vuotta 2019 kaikille asiakkaillemme ja kumppaneillemme!

Työnantaja, helpota elämääsi ja vähennä kaikkien töitä!

On varmaan hyvä kerrata, miksi ihmeessä työaikaa on hyvä seurata.

Yllättäen vielä näin digiaikoina moni kamppailee paperisten työvuoro- ja tuntilistojen kanssa. Ja meidän Tuntinetinkin seuraavaksi "pahin kilpailija" on yhä vaan Excel.

Eli jos istut lukemassa tätä tuntilistoja pöllyytellen tai emailattujen Excelien keskellä, ei ole mitään syytä punastua. Niin tekee vielä moni muukin :)

Yrityksellesi ja sinulle esimiehenä tai yrityksen omistajana on huomattavan helppoa
seurata työtunteja, projekteja ja työntekijöiden kuormaa ihan reaaliajassa. Kun siis käytössä on mobiilisti toimiva, monipuolinen ja automatisoitu järjestelmä, kuten Tuntinetti.

Kerrataanpa nyt siis digitaalisen Tuntinetin hyödyt työnantajalle:

1. Työvuorojen suunnittelu ja jakaminen onnistuu tekstiviesteillä ja emaililla. Tämä nopeuttaa ja helpottaa resurssointeja kiireenkin keskellä.
2. Tehoa ja tarkkuutta työajan merkintään.
3. Työt voi jo heti (tai samana päivänä) kohdentaa työkohteelle ja asiakkaalle suoraan.
4. Toteutuneiden työtuntien ja projektien avulla seuraavan samanmoisen projektin suunnittelu, tarjous ja hinnoittelu helpottuu.
5. Työntekijä voi merkitä tunnit mistä vain: matkalta, kotoa, asiakkaalta - tai sairauspoissaolon kotoa myös.
6. Tehoa tulee siinä sivussa myös laskutukseen ja laskutusasteeseen, selkeistä raporteistamme näet myös nämä tunnusluvut.
7. Palkanmaksu ja laskenta helpottuu.
8. Palkan perusteena oleva tieto siirtyy automaattisesti palkoiksi.
9. Virheet vähenevät ja käsittely nopeutuu.
10. Työehtosopimuksen (TES) säännöt tulkitaan palkkaan ja lomiin valmiiksi.
11. Rekrytointi ja työsopimusten tekeminen on entistä helpompaa samassa järjestelmässä.
12. Henkilöjohtaminen helpottuu.
13. Voit seurata työntekijöiden kuormaa jopa reaaliaikaisesti ja reagoida nopeasti vaikkapa täyttyviin ylityötunteihin tai epätasaiseen työn jakautumiseen.
14. Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu helpottuu, kun säännöt ja seuranta on sama kaikille.

Eli kipikapi tästä koekäyttöön ja siitä helpompaan elämään, heti vaikka pääsiäisen jälkeen!

Tähän koriin kannattaa laittaa vaikka kaikki munat - tai työntekijät!

Hyvää pääsiäistä!

Sesonki-Suomi ja kesäaika. Eikun työaika?

Nyt on kohta se aika kun Suomi seisahtuu. Heinäkuu. Vai seisahtuuko?

Läheskään kaikilla aloilla ei pysähdytä kesälläkään, vaan eletään kiivasta ellei kiivainta sesonkia. Ravintolat ja hotellit kuhisevat iloisia ja kesämielellä olevia suomalaisia ja ulkomaalaisia lomalaisia.

Kulissien takana noissakin palvelujen huippuammattilaisten paikoissa tarvitaan toimiva työaikajärjestelmä.

Toimiva tuntien ja työvuorojen merkintään tarkoitettu palvelu säästää niitä tunteja pienelläkin yrittäjällä niihin tärkeämpiin asioihin. Hymyyn. Asiakaspalveluun.
Tai vaikka pieneen vapaahetkeen kauniina kesäiltana.

Excel on ihan hyvä työkalu moneen asiaan, ja pahin tällaisen henkilöstöhallinnon työkalun kilpailija :)

Tosin Tuntinetin palvelu laajenee moneen muuhunkin kuin vain tuntilistan editointiin tai työtuntien kirjaukseen. Kokeile vaikka?

Palveluna tarjottu ratkaisu huolehtii myös varmistukset, tiedon saatavuuden kaikille ja kaikkialla (sekä työnantajalle, tilaajalle että tekijöille). 

Samaa työajan merkinnän ja hallinnan työkalua voi heti käyttää vaikkapa englantia puhuva sesonkityöläinen. Omatoimisesti. Ihan niks naks. Ja vieläpä omalla älypuhelimellaan!

Jos kiire ehti jo tulla, niin ei hätää. Korjataan asia syksyllä, ja laitetaan asia kuntoon - joulusesongiksi tai sitten ensi kesää varten.  

Soita vaikka myyntiimme!  Tai kokeile ja ota käyttöön leppoisasti ja omaan tahtiin, verkossa - videoiden ja oppaiden avulla.

Mahtavaa kesää ja paljon kiireitä kesällä töitä ja tunteja tekeville!

Vihreitä vuoroja

Tonttujen koulutuspäivä Tuntinettiin - osa 1

Päivän päätteksi työvuorotontut Kympin ja Esterin hartiat alkoivat jo rentoutua.
“Jospa me selvitään tästä joulusta , kuitenkin. Nyt alkaa olla jo suurin osa työvuoroista tehtynä tässä Tuntinetissä. On se vaan mahtava peli.” tuumaili Kymppi.

Koko päivän olivat työvuoroja tekevät esimiestontut istuneet koulunpenkillä
- ja samalla kyllä oli jo tehty ihan oikeita jouluvalmisteluja.

Niitä aaton työvuoroja.

Työvuorot kilahtelivat iloisesti tonttujen älypuhelimiin ympäri maailman.
Ja muuttuivat joulunvihreiksi, kun tulivat vahvistetuiksi.

Tänä jouluna ei vielä sentää alettu huutokauppaamaan työvuoroja, vaan esimiestontun klikkailivat kätevästi työvuorot kunkin yksikön tontuille.

Ensi jouluna voitaisiin ottaa paremmin vielä huomioon tonttujen toiveet ja taidot, ja antaa heidän poimia haluamansa työvuorot.

“Vaikka jopa tekstiviestillä?” intoili Kymppi. Hän sitten lopulta innostui uudesta aivan mahdottomasti. Ensin jupistuaan vastaan aikansa.

“Mene ja tiedä. Kunhan ensin selvitään tästä joulusta. Tosin paremmalta tämä nyt jo näyttää” huikkasi Rouva Palkkatonttukin ohikulkiessaan.

Tonttujen taidot talteen

“Olipas se mukava päivä”
huokaisi Rouva Palkkatonttu läppärin kannen kolahdettua kiinni.
Koska kiire oli kova ja hätä oli suuri
- oli Tuntinetin koekäyttö alkanut kiivaana samantien sen eilisen Sannan käynnin jälkeen.


Nyt Korvatunturin pajoista oli tallennettu jo puolen tusinaa,
tonttujen tietoja parikymmentä - oli siellä jo tuntejakin kirjattuna testauksesta innostuneiden Kimmon ja Lassin toimesta.
Ja tietysti Rouva Palkkatontun itsensä.
Rouva Palkkatonttu oli miettinyt ja testaillut jo kaikenmoisia kulukorvauksia ja lisiä,
ja hyvinhän nuo tuntuivat toimivan.


Mutta - voikohan siinä työvuorosuunnittelussa huomioida
erikoistaitoja ja valmiuksia kyseiseen tehtävään?
Poroajokorttia, japanilaisen lahjapaperintaittelutaitoa,
hygieniapassia, paloturvallisuukorttia, ensiaputaitoa -
näitä  tonttujen taitovaatimuksia kyllä piisaa?
On Barbie-valmistus sertifikaattia ja Disneyn Autot-sarjan valmistusdiplomia.

Lista on loputon (niinkun lasten ja aikuistenkin toivelista Joulupukille)


Aikuisten lahjaviskit ja sikarit saadaan sentään tilata alihankkijoilta,
eihän nyt ihan kaikkea ehdi itse tekemään. Taidot ei riitä kertakaikkiaan!


Rouva Palkkatonttu klikkaili hetken, ja ta-daa, siinä se olikin:

Korvatunturille koekäyttöön

Rouva Palkkatonttu kuuli oveltaan koputuksen.
“Sisään vaan”
Ovella seisoi reippaan näköinen punaposkinen nainen,
kannettava tietokone, leimauslaite ja salkku kädessään.
“Hyvää päivää Rouva Palkkatonttu.
Olen Sanna Tuntinetistä.
Meillä oli sovittuna tapaaminen tänään työajanseurannasta ja työvuorosuunnittelusta”

“Tervetuloa, mukavaa kun pääsit tänne näin nopeasti.
Meillä ollaankin ihan pulassa ja hirvittää jo tuleeko joulu ollenkaan,
ja jos tulee niin kenelle tulee ja mille mantereelle ehditään,
ja tuleeko lahjat valmiiksi ja pakataanko…”
Rouva Palkkatonttu alkoi purkamaan Korvatunturin työajanhallinnan ongelmavyyhtiä.
“Otetaanpas ihan rauhallisesti, varmasti me saamme työvuorot,
tuntikirjaukset ja kaiken muunkin kuntoon.
Ja joulu tulee  ihan ajallaan!”
rauhoitteli Sanna.
“Laitetaan ensin koekäyttöä tai vaikka ihan oikea käyttöä varten
Korvatunturin perustiedot kuntoon. Haluatko tallentaa tiedot tänne itse?”
kysyi Sanna tarjoten näppäimistön Rouva Palkkatontulle.
“Osaisinko minä?” katsahti Rouva Palkkatonttu Sannaan kysyvästi?
“Ilman muuta” vakuutteli Sanna, ja siitä se sitten lähti...