Työnantajan keinot työuupumuksen ehkäisyyn

 

Talvilomia odotellessa pureudumme tässä kirjoituksessa hieman raskaampaan aiheeseen, nimittäin työuupumukseen.

Miten teidän yrityksessänne, onko teillä työpaikalla keskusteltu työuupumuksesta? Tai miten teidän työpaikallanne ylipäätään seurataan työn kuormittavia tekijöitä, jotka voivat olla myös henkisiä? 

Henkisiä kuormitustekijöitä nimitetään psykososiaalisiksi kuormitustekijöiksi. Niillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.

Psykososiaaliset kuormitustekijät eivät koskaan ole ainoastaan yksilön ongelma, vaan ne koskevat kaikkia työntekijöitä. 

Työuupumus, eli toiselta nimeltään tunnettu burnout, on työntekijän psyykkisten voimavarojen ehtymistä ja iskee yleensä pitkäkestoisen työstressin seurauksena.

Burnoutia ei luokitella varsinaiseksi sairaudeksi, mutta siihen ja sen seurauksiin liittyy riski sairastua muun muassa masennukseen ja unihäiriöihin.

Vakava työuupumus muistuttaakin usein oireiltaan masennusta. 

Työuupumus lisää tapaturmia ja työkyvyttömyyttä

Burnoutin on myös todettu lisäävän tapaturmien ja työkyvyttömyyden riskiä, joten on ehdottomaan tärkeää puuttua asioihin ajoissa ja saada työssä konkreettisia muutoksia aikaan.

Stressi tai ohimenevät stressin aiheuttamat oireet, kuten esimerkiksi keskittymiskyvyn ongelmat tai lievä ajoittainen väsymys, eivät sinällään ole vaarallisia, kunhan stressistä on riittävä mahdollisuus palautua.

Pitkittynyt stressi ilman riittäviä mahdollisuuksia palautumiselle sen sijaan voi johtaa juurikin työuupumukseen.

On yksilökohtaista, mitkä kaikki tekijät kuormittavat ja uuvuttavat.

Burnoutin keskiössä on pitkittynyt riittämättömyyden tai merkityksettömyyden tunne, jonka aiheuttaa liiallinen kuormitus vailla riittävää palautumista. 

Riskiä uupumiseen voivat kasvattaa ristiriitaiset tai mahdottomat vaatimukset, epäselvät tai ristiriitaiset roolit, puutteelliset työn hallinnan mahdollisuudet, puuttuva sosiaalinen tuki, epäsuhta työhön annetun henkisen panostuksen ja työn palkitsevuuden välillä, epävarmuus tai epäoikeudenmukaisuuden kokemukset.

Altistavia tekijöitä on siis useita.

Myös työntekijän omat ominaisuudet voivat vaikuttaa. Esimerkiksi tunnollinen työntekijä voi kuormittaa itseään tekemällä annettuja työtehtäviä ajattelematta sen kummemmin itseään.

Miten työn kuormittavia tekijöitä sitten oikein voidaan ehkäistä?

Ehdottoman tärkeää on, että esihenkilöt ja johto tietävät missä mennään. Avoin ilmapiiri keskusteluille edesauttaa asioiden käsittelyä. Onko työnkuva ja työtehtävät työntekijöille selkeitä, entä onko kokonaistyömäärä kohtuullinen?

Pohdimme asiaa järjestelmän näkökulmasta, eli tarjoaako Tuntinetti esihenkilöille työkaluja burnoutin ehkäisyyn? On tärkeää sisäistää sudenkuopat sekä asiat, missä voidaan tehdä ryhtiliike.

Työntekijän toteutuneet työtunnit jollakin halutulla aikavälillä voidaan helposti tarkistaa Tuntinetin työaikaraporteilta.

Niistä näkyy mm. liukuman seuranta ja enimmäistyöajan lainmukainen seuranta, joka näyttää suoraan keskimääräisen viikkotyöajan.

• Työaikaraportit mahdollistavat sen, että kirjatun työajan perusteella näkee, miten vaikkapa työmäärä jakautuu.
• Voidaan ajaa tiimikohtaisia raportteja ja tarkastella yhteenvetoa. Siitä näkee, onko töissä kaikki yhden tai parin työntekijän harteilla. 
• Raportti kertoo myös sen, miltä työpäivät näyttävät. Pysyykö työaika kohtuullisena vai syntyykö liukumaa ja/tai ylityötä?

Entä onko jonkin tietyn ajanjakson projektille kirjattu luvattoman paljon tunteja?

• Selvitetään, miten projekti kokonaisuudessaan sujui.
• Jos projektille annettu kokonaistyöaika tai määräaika ylittyi, selvitellään, miksi projekti on venynyt.
• Onko projekti mitoitettu oikein resurssien tai ajan suhteen?

Onko käytössä työvuorosuunnittelua?

• Jos on, jo suunnitteluvaiheessa voidaan kiinnittää huomiota työn vaihtuvuuteen, tuntimääriin sekä työntekijöihin.
• Tarvittaessa voidaan suunnitella projektit eri taitoja hyödyntäen.

Entä lomat, saldot ja sairauspoissaolot?

• Lomakalenterin avulla voit seurata koko henkilöstön lomasuunnitelmia.
  
• Miten lomasuunnitelmat ovat toteutuneet.
• Onko lomia mahdollista aikaistaa tai tehdä loman kiertoa.
• Ja sairauslomien hallinnan kautta voidaan seurata sairauslomia.
  
• Onko työterveyshuolto hyvä.

Ennakointi ja suunnitelmallisuus, siinä hyviä avaimia onnistumiseen. Hyvä työajanseurantajärjestelmä helpottaa tässä suuresti.