Aiemmin jo blogasimme lomista ympäri maailman.
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/
Nyt kirjoitamme työtunneista ja työajan pituudesta meillä ja muualla.
Kaikki alkaa tunneista myös muualla maailmassa, ja nyt voidaankin arvuutella missä päin niitä tunteja kertyy eniten vuositasolla?
Tässä onkin ainesta hauskaksi vuoden 2020 visailuksi.
Ainakaan täällä meillä ei ihan ensimmäinen arvaus kovatahtisemmasta maasta osunut kohdilleen :)
Alla siis kaaviona spoileri, OECD:n grafiikka tunneista.
Tarkemmin voit tutustua eri maiden työtuntien määriin täällä OECD:n sivustolla.
Suomi ei siis olekaan aivan kärkipäässä, eikä toisaalta myöskään vaikkapa Saksa.
Työn tuottavuudestahan tämä tutkimus ei kerro suoraan mitään, ja toinen tapa lähestyä asiaa onkin juuri se. Mitä niillä tehdyillä tunneilla saadaan aikaan.
Ja riittääkö teknologisoituvassa yhteiskunnassa kaikille töitä 8 tuntia - tai enemmänkin arkipäiviksi.
Samalta sivustolta voi tutkailla työtunteja ja niiden tekijöitä muistakin näkövinkkeleistä, vaikkapa siitä, kuinka iso osa iäkkäämmistä, eikun kokeneemmista työntekijöistä jaksaa painaa pitkää päivää.
Tässä maaottelussa kyllä valitettavasti häviämme Ruotsille, peräti 10%. Huh.
(Ruotsi on tuo oikeanpuoleisin ja korkein pylväs, Suomi violettina viisi pylvästä jälkijunassa)
(Ruotsi on tuo oikeanpuoleisin ja korkein pylväs, Suomi violettina viisi pylvästä jälkijunassa)
Toisaalta se, miksi Luxembourgissa töissä käy vain hieman yli 40 % yli 55-vuotiaista on hyvä kysymys. Voihan se olla, että sielläpäin ruuhkavuosien ansiot jo takaavat leppoisat ajat yli neli- tai viisikymppisenä?
Työllisyysaste ei kuitenkaan ole muihin verrattuna Suomessa kovinkaan huono, eli pitäisikö kansallisen taloutemme kannattavuutta pohtia muiltakin kanteilta?
Olemme jopa sijalla 7 tämän kaavion kovassa pääosin eurooppalaisessa porukassa.
Olemme jopa sijalla 7 tämän kaavion kovassa pääosin eurooppalaisessa porukassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti