Työaikakirjanpidon laiminlyönteihin ehdotetaan uutta maksua

 

Työnantajille ehdotetaan uutta laiminlyöntimaksua, joka voisi koskea työaika- ja vuosilomakirjanpidon sekä työvuoroluettelon laiminlyöntejä. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti ehdotetuista lakimuutoksista lausuntokierroksen heinäkuussa 2026.

Tavoitteena on tehostaa työelämän sääntöjen noudattamista, ehkäistä väärinkäytöksiä ja harmaata taloutta sekä edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua.

Mitä työnantajan pitää jo nyt tehdä?

Työnantajalla on jo nykyisen lainsäädännön perusteella velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa ja vuosilomakirjanpitoa sekä laatia työntekijöille työvuoroluettelo.

Työaikakirjanpidosta tulee käydä ilmi työntekijän tekemät työtunnit sekä muun muassa yli-, hätä- ja sunnuntaityöt ja niistä maksetut korvaukset tai annetut vapaa-aikahyvitykset.

Vuosilomakirjanpitoon puolestaan merkitään esimerkiksi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä vuosilomapalkkoihin ja -korvauksiin liittyvät tiedot.

Mitä nyt ehdotetaan?

Ehdotuksen mukaan työsuojeluviranomainen voisi määrätä työnantajalle laiminlyöntimaksun, jos tämä tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö työvuoroluetteloa, työaikakirjanpitoa tai vuosilomakirjanpitoa koskevia velvollisuuksia.

Laiminlyöntimaksu voisi olla enintään 10 000 euroa. Jos samalla kertaa määrättäisiin maksu kahdesta tai useammasta laiminlyönnistä, niiden yhteismäärä voisi olla enintään 15 000 euroa.

Ehdotettua sääntelyä sovellettaisiin lähtökohtaisesti kaikkiin työnantajiin niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla.

Miksi muutosta ehdotetaan?

Työsuojeluvalvonnassa havaitaan työ- ja elinkeinoministeriön mukaan huomattavan usein puutteita työaikakirjanpidossa sekä työvuoroluetteloiden laatimisessa tai työntekijöille antamisessa.

Nykyisin työsuojeluviranomainen voi puuttua havaittuihin puutteisiin esimerkiksi toimintaohjeella tai kehotuksella. Ehdotetulla laiminlyöntimaksulla pyritään vahvistamaan viranomaisen mahdollisuuksia puuttua velvollisuuksien laiminlyönteihin.

Ajantasainen kirjanpito helpottaa myös arkea

Työaikojen, lomien ja työvuorojen asianmukainen kirjaaminen ei ole tärkeää ainoastaan lakisääteisten velvollisuuksien vuoksi. Ajantasaiset tiedot helpottavat myös palkanlaskentaa, työvuorosuunnittelua ja henkilöstöhallintoa sekä vähentävät epäselvyyksiä työnantajan ja työntekijän välillä.

Sähköinen työajanseuranta auttaa pitämään tiedot yhdessä paikassa ja vähentää manuaaliseen kirjaamiseen liittyvien virheiden riskiä. Tuntinetissä työajat, lomat, poissaolot ja työvuorot voidaan hallita samassa järjestelmässä.

Ehdotus on vielä valmisteluvaiheessa

Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä lausuntokierros päättyy 21.8.2026. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2026.

Kyseessä on siis vielä ehdotus, eikä uusi laiminlyöntimaksu ole tällä hetkellä voimassa. Työnantajan nykyiset työaika- ja vuosilomakirjanpitoa sekä työvuoroluetteloa koskevat velvollisuudet ovat kuitenkin jo voimassa.

Vinkkinä! Tuntinetin avulla työajat, lomat ja työvuorot pysyvät helposti hallinnassa ja ajan tasalla.

Lähde:

https://tem.fi/-/lausuntokierros-alkaa-tyonantajalle-laiminlyontimaksu-tyoaika-ja-vuosilomavelvollisuuksien-laiminlyonnista

Tuntikirjausten hyväksyntää

Tänään päättyy alkukuun palkkajakso, ja Katriinaa jännittää tarkistaa koko porukan työtunnit. Onkohan kaikki niin kuin pitääkin?

Tuntinetin käyttö on tuntunut tähän mennessä aika helpolta, mutta uusissa asioissa voi aina tulla virheitä, unohduksia ja muuta, miettii Katriina ja käynnistää tietokoneen. Ja onhan meillä muistettavaa, on kahvila, leipomo ja neulepaja työntekijöineen. Olikohan riski ottaa ohjelmisto käyttöön tässä kaiken kiireen keskellä?

Katriina tarkistaa ensin kahvilan työntekijöiden osalta työaikakirjaukset, kaikki näyttää hyvältä, enää tämän päivän kirjaukset puuttuvat. Ylityöt ja kilometrikorvaukset näkyvillä heillä, ketkä sitä ovat kirjanneet. Hän hyväksyy eiliseen päivään asti kaikkien tunnit.

Seuraavaksi Katriina käy läpi leipomon väen tuntikirjaukset. Leipomossa on leimattu työaika leimauspäätteen kautta, ja Katriinaa tämä jännittää eniten. 

Hyvin on leimaukset nähtävillä, ja osa työntekijöistä on ilmoittanut jos leimaus unohtui, niin Katriina lisää nämä käsin. “Kylläpä helpottaa, kun täällä työaikaraportilla näkyy suoraan ne päivät, miltä leimaus puuttuu” Katriina pohtii. “Ja miten kätevää on, kun saan ilmoituksen jos leimaus ei onnistunut”.

Ja niin Katriina saa käytyä läpi kaikkien työpisteiden tunnit, ylityöt ja lisät, sekä hyväksyy kaikkien kirjaukset. 

“Muori, siellä olisi nyt kaikkien raportit hyväksyttyinä. Varasin tähän reilusti aikaa, mutta se Tuntinetti osasi laskea ne ylityöt ja lisät!” Katriina ilmoittaa Muorille. “Koska nuo tuntien tarkastukset kävi niin nopeasti, niin tämän päivän tunnit ehdimme hyvin käydä läpi myöhemmin, vaikka palkanlaskennan yhteydessä” hän jatkaa riemuiten.

“HIenoa, hyvältä kuulostaa. Aikaa juuri nyt tarvitsemmekin” Muori vastaa Katriinalle, ja siirtyy tilausten pariin.

Tervetuloa uusi vuosi

Vuosi on jälleen lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, ja täällä meillä Tuntinetissä onkin jo pidetty vuoden ensimmäinen webinar samoin kuin on pidetty koulutuksia niin Tuntinetin käyttöönottoon kuin ylläpitoon liittyen.

Mikä onkaan sitten paras tapa kerrata tai opetella Tuntinettiä, ajattelimme koota hieman vinkkejä tätä varten.

Tuntinetin wikin käyttöohjeet

Tuntinetin käyttöohjeet on käyttäjän aina saatavilla kun olet kirjautuneena Tuntinettiin, ja ohjeet toimivat hyvänä apurina käyttäjälle:

Ohjeistamme löydät myös usein kysytyt kysymykset, ja tarvittaessa voit vaikka tallentaa ohjeet omalle koneellesi:

https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/overview?homepageId=524292

Tuntinetin webinarit - järjestetään kerran kuukaudessa

Järjestämme säännöllisesti asiakkaiden toivomia webinareja ajankohtaisista aiheista. Webinarit on suunniteltu niin, että ne palvelevat koulutuksena sekä Tuntinetin aloittelijoita ja harvoin muutoksia tekeviä, että säännöllisesti järjestelmää käyttäviä harjaantuneita käyttäjiä.

Jos olet kiinnostunut saamaan koulutusta aiheesta, joka ei vielä ole listalla, niin voit olla meihin yhteydessä. Tai jos olet kiinnostunut webinarista, mutta kellonaika ei sovi sinulle, niin voit varata oman ajan:

https://tuntinetti.atlassian.net/wiki/spaces/UM/pages/1441886/Ilmoittaudu+Tuntinetti+webinaariin

Tuntinetin koulutukset

Tuntinettiin on mahdollista saada koulutuksia omiin tarpeisiin sovitettuna joko etänä tai paikan päällä tapahtuvana koulutuksena. Tällä hetkellä toteutamme koulutukset pääosin etänä mutta lisätietoa koulutuksistamme saat asiakaspalvelustamme, email: asiakaspalvelu@tuntinetti.fi.

Tuntinetti - videot

Lisäksi löydät Youtube- kanavaltamme videoita, joissa ohjeistetaan Tuntinetin käyttöä, käyhän tutustumassa siellä myös:

https://www.youtube.com/channel/UCO0fB0j18Lmf6hR8i6J-4yA

Vaihtoehtoja näin ollen löytyy, ja ole rohkeasti yhteydessä niin kerromme lisää =)

Työajanseuranta ja TES-tulkinta

Kuinka moni teillä yrityksessä tuntee käytetyt TES:t eli työehtosopimukset? Tunteekohan edes HR (henkilöstöhallinto) tai palkanlaskennan väki?

Tavalliselle työntekijälle tai pienyrittäjälle saattaa työehtosopimuksen monimutkaiselta tuntuva säännöstö ja tulkinta aiheuttaa paljonkin kylmiä väreitä ja sydämentykytyksiä.

Onneksi on Tuntinetti. Meillä on rakennettu palvelun sisään kaikki yksityiskohdat työehtosopimuksista. Kaikki se, mitä et muista tai mihin aika ei vaan millään riitä perehtyä.

Tuntinetin TES-tulkinta

Täältä löydät lisää tietoa ja huikean pitkän listauksen kaikista työehtosopimuksista Tuntinetissä A:sta Ö:hön - Ahtausalasta aina sitten  Öljytuotealaan asti :)

Päivitämme TESsejä säännöllisesti eli aina kun tulee uusia, päivittyneitä ja muuttuneita työehtosopimuksia.

Ja jos et ole varma siitä, onko tarvitsemasi TES jo rakennettuna Tuntinettiin, voit aina kysyä sitä asiakaspalvelustamme.

Esimies ja TES

Johtajan tai esimiehen kannalta on helpottavaa, ettei edes monen toimialan ammattilaisia työllistävässä yrityksessä tarvitse itse osata ja hallita kaikkien työehtosopimuksia.

Voit asettaa noudatettavan sopimuksen jopa työntekijäkohtaisena määrityksenä.
Työehtosopimustulkinta vähentää työtäsi ja ehkäisee joskus kalliiksikin käyviä yllätyksiä palkanlaskennassa.

Työntekijä ja TES

Reilu peli - voit olla varma että työaikaasi seurataan ja ansiosi määräytyvät voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Ja kaikille työntekijöille samoilla säännöillä.

Tiesitkö, että NHL-pelaajillakin on oma työehtosopimuksensa :) ? Siitä päästiin viimeksi sopuun heinäkuussa 2020.

Poikkeukset ja paikallinen sopiminen

Jos kuitenkin olisi niin, että tarvitsette järjestelmään omia työntekijöitänne koskevan alakohtaisen tai paikallisen työehtosopimuksen, autamme lisäämään sen maksutta.

Integraatiot

Tuntinetistä on toimivat ja näppärät yhteydet muihin järjestelmiin, kuten palkanlaskentaan ja laskutukseen. Lisätietoja integraatioista eli tiedonsiirrosta löydät täältä sivuiltamme.

Mikäli alallasi ei olisi voimassa olevaa TES:iä, noudatettaisiin tällöin työaikalakia. 

Työaikalaki uudistui vuoden 2020 alussa.
Löydät lisätietoja uudistuneesta  työaikalaista täältä.

Muita linkkejä:

Työehtosopimuslaista voit lukea täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1946/19460436

Yleisesti Wikipedia kertoo Työehtosopimuksesta näin.

Takaisin töihin vai takaisin työpaikalle

Töihin paluu voi olla tänä vuonna erilainen, monistakin syistä.
Erilainen pandemian ajanjakson vuoksi, tai nyt jo aika lailla muuttuneen maailman.

Meillä Suomessa (ainakin tätä kirjoittaessa) on rauhallinen tilanne.  Maailmaa availlaan uudelleen. Etätyösuositus ei ole enää voimassa elokuussa 2020.

Moneen työhön ravintola-, hotelli- ja palvelualoilla on tullut muutoksia: uusia hygieniamääräyksiä, asiakaspaikkojen vähentämistä ja kaikenlaisia toimenpiteitä turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi.

Tiloja, pöytiä ja muitakin pintoja siivotaan aiempaa tiuhemmin. Asiakkaita tiedotetaan turvaväleistä ja muistutetaan ainakin käsihygieniasta.

Monessa työpaikassa työolosuhteet voivat muuttua pysyvästi. Etätyötä suositaan jatkossakin, siellä missä se on mahdollista. 

Jos työpaikalle tai avokonttoriin palataan, se saattaa tarkoittaa pleksejä, harvempaan sijoiteltuja työpisteitä, lisää käsidesipisteitä tai muita työturvallisuutta lisääviä muutoksia.

Ja saattaa olla, ettet ole nähnyt työkavereita livenä sitten maaliskuun. 

Aika pitkän jakson on saanut tehdä etätyötä omissa oloissa collegepöksyissä ja "etätyölookissa": ylikasvaneessa parrassa tai juurikasvu pilkottaen :)

Tässä on Ylen artikkeli töihin paluusta. Psykologi Liisa Uusitalo-Arolan mukaan etätyö sopii osalle meistä hyvin, mutta sillä, ettei tapaa työkavereita kasvokkain, voi olla myös kielteisiä vaikutuksia.

Kuntalehdessä pohditaan myös paluuta kuntien työn arkeen, tässä jutussa. Suositukset toimistolle palaamisesta vaihtelevat hieman kunnittain -elokuun alusta noin elokuun puoleenväliin.

Työmatkakin voi olla iso muutos verrattuna kevään kotitoimiston muutaman kymmenen metrin pinnistyksestä työpisteelle työhuoneeseen tai keittiön pöydän ääreen.

Onneksi julkinen liikennekin on palautumassa ennalleen, pikkuhiljaa. Vuoroja lisätään koko ajan. Tässä tuore artikkeli aiheesta Maikkarilla.

Toivotaan, että voimme pian palata uuteen normaaliin. 

Ja työpaikoilla teemme taas työtunteja samaan tahtiin tai ehkä ahkeramminkin kuin ennen vuotta 2020. Työtunnit eivät häviä minnekään, tehtiinpä ne etänä tai toimistolla.

Tuntinetti toimii lähellä ja etänä, kokeile ja klikkaa koekäyttökuukausi täällä.

Mukavaa töihin paluuta kaikille! 

Terveellistä ja elvyttävää lomaa

Mikä onkaan loman perimmäinen tarkoitus?

Eri kulttuureissa loman arvostus ja määräkin vaihtelee aika tavalla.
Amerikkalaiset eivät suinkaan lomaile kuukautta kerrallaan niinkuin me täällä pohjoisessa.
1-2 viikon loma on huomattavasti tavallisempi tapa tauottaa työtä.
Viime kesänä blogasimmekin lomien pituudesta muualla:
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/paljonko-lomapaivia-saisit-muualla.html

Mikä sitten on sopiva määrä lomailua ja millainen lomajakso toimii parhaiten sinun, minun tai meidän työnantajamme kannalta?

Tietenkin tämä - niin kuin moni muukin asia - on yksilöllistä.
Joku voi väittää, että mikäli laskee jo toukokuussa aamukamman piikkejä lomaan, on vääränlaisessa työssä.
Jopa työn ja loman pitäisi limittyä ja pikku duunailua voisi harrastaa harva se loman päivä.
Toinen on ehdottomasti 4 tai jopa 6 viikkoa lomalla putkeen, ja palaa elpyneenä arjen uurastukseeen.
Kolmas pitää lomansa 2 viikon pätkissä, tai säästää kesälomaviikon kaamoksen keskelle syksyyn Kanarian matkalle.
Tai voi käydä kuten minulle, kun harkitsin osan loman ripottelua lyhyemmiksi työviikoiksi ja koko kesän kestäviksi pidennetyiksi viikonlopuiksi?

Duunitorilla löytyy työterveyslääkärin pohdintaa aiheesta (joka yllättävää kyllä, menee yksin meikäläisen keittiöpsykologi-pohdinnan kanssa) :)
https://duunitori.fi/tyoelama/pitka-vai-patka-kuinka-pitka-on-sopivan-pituinen-kesaloma

Loman kuuluisi parhaimmillaan olla jotain seuraavaa

• laskea stressitasoa ja rentouttaa
• saada unohtamaan työasiat ja murheet
• breikki emaileista, tsäteistä ja palavereista.
  Laita loman ajaksi kiinni ja tauolle kaikki kilkuttelevat viestinnän välineet.
• olla vastapainoa töille
• tilaisuus nukkua ja syödä hyvin ja kiireettä
• tehdä sitä mikä huvittaa - tai olla tekemättä mitään
• tehdä jotain päinvastaista kuin arkena ja töissä. Heinäpeltotyöt lomailumuotona on kuuleman mukaan yksi trendikäs lomanviettotapa.

Riko siis rutiineja, tee kivoja asioita ja nauti auringosta. Tai sateesta?
Hakkaa halkoja, remppaa mökkiä, golfaa, suppaa, purjehdi, sukuloi tai ui ja ota aurinkoa.
Lue, kokkaa, syö 3 jätskiä päivässä, nuku aamulla pitkään ja nuku vielä päiväunetkin.
Tai haaveile ja unelmoi. Elä hitaasti ja läpsi itikoita.

Oma vinkkini ennen lomille lähtöä on listata paperille tai sähköpostin tehtävälistaan kesken olevat työt. Etteivät ne jää pyörimään mielessä loman ajalle.
Aina kun ei millään vaan saa tyhjennettyä työpöytää täysin tyhjäksi.

Voit myös tutkailla oletko loman tarpeessa vaikkapa tästä artikkelista:
https://duunitori.fi/tyoelama/loman-tarpeessa-10-merkkia
Allekirjoittanut ainakin klikkasi aika monta ruksia boksiin  - kyllä, loma tulee tarpeeseen!

Mahtavaa lomaa ja rentoa oloa kaikille!
Löydetään Kanaria kotimaasta ja kaukomaat kesäkirjoista ja -leffoista.
Jos siis emme kaikki tohdi vielä matkustaa kauemmas!

Ja pidetään turvavälit, pestään kädet ja välitetään toisistamme.

Hyvää lomaa!

TES: lyhyt oppimäärä

Yksi merkittävistä hyödyistä ja syistä Tuntinetin hankkimiseen yrityksesi työkaluvalikoimaan on se, ettei sinun enää tarvitse huolehtia TES:istä. Eli työehtosopimuksista. 

(Tellit, lellit ja ennen kaikkea ALV:ot pitää kyllä muistaa maksaa, niin kuin Urmas Viilunki moneen kertaan tuumaili tämän kevään Putous-telkkariohjelmassa.)

Tuntinettiin on rakennettu mukaan melkeinpä kaikkien toimialojen työehtosopimukset  (eli TES:et) sääntöineen ja laskentakoukeroineen. Ja ne mitä ei ole, saat kyllä käyttöösi tarvittaessa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.

Tämä TES-automatiikka on ihan ehdoton juttu pienelle ja keskisuurelle yrittäjälle, olipa ala mikä vain. Erityisen paljon TES-säännöstön automaatiosta hyötyvät henkilöstövuokrausala ja monitoimialaiset yritykset.

Mikä työehtosopimus oikein on?

Useimmilla toimialoilla on voimassa oleva työehtosopimus. Jos sitä ei ole, noudatetaan työaikalakia. Myös työaikalain noudattamiseen löytyy laskennan ja tulkinnan työkalut Tuntinetistä.

Työehtosopimus kuvataan Wikipediassa näin:

"Työehtosopimus eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Sopimukset ovat usein paitsi toimialakohtaisia myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja. Yksityisellä sektorilla työnantajia edustaa useimmin jokin Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n, toimialaliitoista ja työntekijäpuolella taas jokin SAK:n, STTK:n tai Akavan jäsenliitoista. Julkisella sektorilla solmitaan virkaehtosopimuksia ja työehtosopimuksia. Niiden sopijaosapuolia ovat ammattiliitot ja Kuntatyönantajat KT, Valtion työmarkkinalaitos tai Kirkon työmarkkinalaitos."

Työehtosopimuksia on Suomessa reilusti yli 160 kpl. Ajantasaisen listan löydät vaikkapa täältä Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/

Tuolle listalle työehtosopimus päätyy, kun sen on yleissitova ja virallisesti vahvistettu.
Vahvistaminen tehdään Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan toimesta.

Mitä kaikkea TES määrittää?

Työehtosopimuksissa määritellään seuraavia asioita, melkoisen mutkikkaillakin säännöillä:

• Palkat

• Työajat

• Ylityöt

• Lomat

• Muut edut

Työntekijän kannalta työehtosopimus näkyy usein tehdyssä työsopimuksessa, ja ohjaa taustalla sitä miten yhteispeli työnantajan kanssa sujuu. TES takaa reilun pelin ja yhdenmukaisen kohtelun muiden alalla työskentelevien kanssa.

Työnantajan ja palkanmaksajan kannalta työehtosopimus saattaa aiheuttaa päänvaivaa mutkikkaine laskentasääntöineen vaikkapa ylitöiden, varallaolon, liukumien, iltatyön ja lomien määräytymisen osalta. 

Anna Tuntinetin hoitaa TES-tulkinta puolestasi

Hankkimalla yrityksellesi Tuntinetin työajanseurannan saat taatusti oikeat laskelmat palkanlaskentaan. Ja vähemmän harmaita hiuksia.

Tuntinetin sivuilta voit lukea lisää. Voit vaikka testailla eri työehtosopimusten ylitöiden laskentaa Tuntinetin laskurilla: https://www.tuntinetti.fi/Ylityolaskuri.

Laskurin pökerryttävän pitkästä listauksesta voit huomata, että Tuntinetin TES-älykkyys on ihan omaa luokkaansa :)

Laita siis työajanseurantasi kuntoon ja hanki Tuntinetti ja suunnittele seuraavaa syksyä sydän keventyneenä työehtosopimuskoukeroista.

Vappu hei, miksi ihmeessä juhlimmekaan tänään ja huomenna?

Vappu on nykyään yksi niistä juhlapäivistä ja karnevaaleista, joita juhlitaan melkeinpä ihan juhlimisen vuoksi. Miksi Sinä juhlit vappua - juuri tänä vappuna toivottavasti aika turvallisissa merkeissä?

Juhlitko työnjuhlaa, opiskelijavappua, kevään aloitusta vai ihan vaan hyvän mielen karnevaalia brunsseineen, rennosti ja ilman työmurheita? 

Ainoaa kunnon suomalaista karnevaalia ja kansanjuhlaa, jolloin estot uivat teekkareiden mukana kauas pois paikkakunnasta riippuen milloin missäkin lammessa, ojassa tai allikossa :)

Wapun historiaa

Toukokuun ensimmäinen on juhlapäivä muuallakin. Ja on ollut jo kauan. Suomessa on ollu Hela, eli toukojuhla, jolloin kokot roihusivat ja sima virtasi.

Yhdysvalloissa puolestaan 1. toukokuuta on International Labor Day tai May Day. Teollisuustyöläiset taistelivat 8-tuntisen työpäivän 1886 juuri tähän aikaan vuodesta. Valitut Palat valottaa tämän juhlan syyn alkuperää tarkemmin täällä artikkelissaan.

Niin ja entäs kuka olikaan se Vappu? Hän oli Pyhä Walburga, keskiajalla eli 700-luvulla elellyt luostarin johtaja. Ja myöhemmin myös katolisen kirkon pyhimys. Walburgan tarinasta voi lukea lisää vaikkapa täältä
https://ylojarvenuutiset.fi/2017/04/29/keskiaikainen-uranainen/#e90ad6d2

Ikuinen vappu :)

Vappu on tänä vuonna monelle meistä erilainen. Seurataan striimattua JVG:n keikkaa, tai kannatetaan paikallisen bailupaikan vastaavaa live-esitystä. Vappubrunssin on voinut tilata kotiin (jos on ollut ajoissa liikkeellä).

Aika suosittuja nuo nouto- ja kotiinkujetus-ravintoloiden tarjoilutkin ovat olleet, mattimyöhäinen on päätynyt kokkaamaan herkut itse. 

Mutta mukavaahan sekin on. Yhdessä ja perheen kanssa kokkaaminen ja munkkien paistaminen. Meille ainakin on vappupallot löytäneet tiensä poikkeustilasta huolimatta.

Tänä vappuna voidaan kilistellä maljat sille, että meillä on hyviä ammattilaisia ja asiantuntijoita. Työn sankareita. Erityisesti jokapäiväisen arkemme sankareille. Voidaan skoolata pari kertaa ahkerille opiskelijoille ja tulevaisuuden tekijöille. 

Muistetaan myös kiittää ja vaikkapa kilauttaa niille työn ja arjen sankareille, jotka rakensivat tämän maan - koronakaranteenissa kököttäville mummoille ja papoille. 

Pation, terassin tai parvekkeen vierelle voi kokoontua luikauttamaan mummolle, papalle, isoäidille tai isoisälle vaikka vappuserenadin!

Hauskaa vappua kaikille asiakkaillemme!

Pidetään pallot ilmassa ja narut käsissä!

Ylen sivuilla löytyy tietovisa, jolla voit testailla vapputietouttasi:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/27/10-kysymysta-vapusta-tiesitko-taman-tyon-ja-kevaan-juhlasta

Etätyö- ja etuoikeutettuina tsemppiä lähityöläisille

Maailma muuttuu, välillä hitaammin ja maaliskuussa 2020 taas sitten nopeammin.
Juuri nyt monen meistä maailma on muuttunut.
Osalla meistä ovat työt seisahtuneet ja joillakin meistä etätyöstä on tullut uusi normaali.
Monilla on työt vähentyneet, toivon mukaan vain hetkellisesti.

Miten sinun työpaikallasi: käytkö vielä työpaikalla vai onko teillä etätyösuositus?
Vai jopa etätyöpakko?

Etätyöläinenkin kantaa kortensa kekoon.
Hidastamme etäilemällä koronan leviämistä ja osaltamme annamme terveydenhuollon, puhtaanapidon, kuljetusalan, elintarvikealan ja pelastuslaitoksen ammattilaisille työrauhaa ja mahdollisuuden tehdä tärkeää työtä edes hieman turvallisemmin.
Toivottavasti muistin mainita edes osan tärkeistä ammattilaisista arjessamme!

Meillä Tuntinetissä töitä voi ja saa tehdä etänä. Se on ollut mahdollista jo kauan, niin kuin IT-alalla nyt sopii olettaakin. Koen, että olemme etä- eikun hups etuoikeutettuja :)
Tällaisena aikana turvallinen työympäristö mahdollistaa tehokkaan työn tekemisen.

Miten etätöitä sitten tehdään, valvotaan, ohjataan tai miten kirjataan työaaikaa?
Käsi sydämelle: jos ja kun luotat työntekijöihisi,  niin vastauksen pitäisi olla selvä.
Pitkälti samoin kuin toimistolla tai työpisteellä tehdessäkin: tehdään työt, pidetään tauot asianmukaisesti ja merkitään työtunnit työajanseurantaan ja laskutukseen toteutuneen mukaan.

Toki muutamia vinkkejä voi antaa, mikäli muutos etätyöhön ja hyppy erilaisiin työolosuhteisiin on ollut nopea ja suuri.

Vinkkejä työntekijälle:

• Noudata rutiineja, samoja kuin aiemminkin.
  Mene ajoissa nukkumaan. Syö hyvä aamupala ja lounas.
  Pidä taukoja, jaloittele - hae kupponen kahvia tai teetä (kävele samalla vaikka 5 ylimääräistä kertaa keittiöön kahvinkeittimelle).
• Joku saa työdraivin päälle pukemalle työvaatteet ja meikkaamalla kuten ennenkin.
  Toinen taas koodaa tai kirjoittaa dokkaria pyjamanhousuissa ja tukka sekaisin - mutta ajatukset skarppina ja priimajälkeä tuottaen.
• Pidä työyhteisö kasassa: järjestäkää virtuaalikahvit tai lounas. Rupatelkaa. Tukekaa toisianne. Kysäiskää chatissa neuvoa ja mielipidettä, ihan niin kuin huutelisitte toimistolla sermin yli toisillenne.
• Saatat joutua terästäytymään itsesi johtamisessa: tee päivälle tai viikolle tehtävälista paperille tai digitaalisesti. Ruksaile tehtyjä tehtäviä pois.

Vinkkejä työnantajalle tai esimiehelle

• Opasta selkeästi tehtävät ja tavoitteet. Ole saatavilla ja varaa aikaa alaisillesi. 
• Tarjoa mahdollisuuksien mukaan töistä työtuoleja, näyttöjä, näppäimistöjä tai muita tarvikkeita lainaan. Sovi tarvittaessa nettiyhteyksien parantamisesta, jos niissä on pulmia. Muutama kymppi kuussa on pieni panostus työnantajalta siihen, että hommat sujuvat.
• Huolehdi etätyöläisenkin jaksamisesta: osalle tämä voi olla luontevaa, osa tekee töitä liikaa ja kellon ympäri - ja osa ei saa kiinni työnteon rytmistä ollessaan kotona keittiön tai olohuoneen pöydän ääressä.
• Kannusta työyhteisöä myös yhteydenpitoon etäsesonkinakin
• Pidä erityistä huolta uusista ja työyhteisöön vasta tulleista työntekijöistä.
  Heille tilanne voi olla haastavin.

Mitä varsinaiseen asiaan, eli ajankäyttöön ja työtuntien kirjaamiseen tulee...

Business as usual.

Ne kirjataan Tuntinettiin läppärillä tai kännykällä, ihan niin kuin ennenkin!

Hirmuisesti jaksamista sairaanhoitohenkilökunnalle!  

Ja kiitos että olette olemassa, meitä varten.
#stayhome #workfromhome

Vapaa-aika virkistää

Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää muistaa levätä ja latautua.
Sopivaksi suhteeksi kuvaillaan 8 tuntia töitä ja saman verran unta ja vapaa-aikaa.
No, aina tuo kolmijako ei taida meillä kaikilla nykyään toteutua.
Työ voi haukata - toivottavasti vain välillä - isomman palan vuorokaudessa kuin 8 tuntia.
Toisaalta osa meistä tarvitsee enemmän unta kuin vain 8 tuntia. Ja osa taas pärjää vaikkapa 6 tunnilla.

Itseään ja kehoaan pitäisi kuunnella. Ja kiireen huminassa omaa pitäisi rauhoittaa omaa mieltään ja antaa sillekin hengähdystauko.

Lepo

Unta täytyy saada. Univinkkejä löytyy monestakin paikasta.
Allekirjoittanutkin hakee välillä illan hämärässä Nukkumattia ja parempia matkoja Höyhensaarille.
Väliin ehkä pitää hyväksyä että adrenaliini tai liian kiivas työtahti  (tai täysikuu) vievät unet muutamana yönä.
Onneksi seuraavana yönä useimmiten nukuttaa jo paremmin.

TTL:llä on tällainen ehdotus unen helpottamiseksi:
https://www.ttl.fi/tyopiste/tee-illalla-kivoja-asioita-ja-12-muuta-vinkkia-hyvaan-uneen/

Vapaa-aika

Miten sinä käytät vapaa-ajaksi kutsutun pätkän? Useammalla aika täytyy työn tai velvollisuuksien luonteisilla tehtävillä: pitää kuskailla lapsia harrastuksiin, käydä kaupassa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja siivota.  Tai remontoida, huoltaa autoa ja pyörää, hakata halkoja?
Vai tuntuuko siivoaminen rentouttavalta? Joskus tuntuu, myönnetään :) .

Tutkimuksessakin on todettu, että rajaton ruutuaika ja mobiiliriippuvuus vähentää tyytyväisyyttä vapaa-aikaa, . Less fun with smatrtphone stuck in your hands?
https://www.kent.edu/kent/news/kent-state-university-researchers-find-more-smartphone-play-equals-less-fun-during-leisure
Maalaisjärjelläkin tuon toki tajuaa. Elämä tuntuu hyvältä, kun on aidosti läsnä hetkessä, eikä tuhansien virtuaalikilometrien päässä virtuaalitodellisuudessa.

Vapaa-ajan kalenterissa pitäisi olla tilaa. Joutilaisuus on myös tarpeen. Vapaa-aikaakin saattaa alkaa helposti suorittamaan. Tässä tosin tuo haasteita se, että ystävien tai sukulaisten aika voi olla kortilla, jos et sitä ennakoon varaa. On FOMO:a (Fear of Missing Out) eli jostain-paitsi-jäämisen pelkoa, ja muita aikamme lieveilmiöitä, jotka tekevät ystävien tapaamisestakin mutkikasta.

Tasapainoa ja vastapainoa

Rentoutuminen ja työstä irtautuminen on meille jokaiselle aika henkilökohtainen juttu. Sinä voit rentoutua metsässä, minä taas vaikkapa shoppailemassa. Ystävä neuloo, toinen tosiaan siivoaa ja kokkaa. Sukulaistäti lukee ja joogaa, pomo käy avantouinnissa. Joku treenaa maratoniin, joku toinen harrastaa vapaaehtoistyötä.
Täältä löytyy muutamia lifecoachin eli elämänvalmentajan lisävinkkejä työstä irtautumiseen:
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/a8c29b2b-a7ba-41af-ac50-d1578fea0b41

Eivätkä nämä Duunitorinkaan vinkit ole hullumpia:
https://duunitori.fi/tyoelama/erota-tyo-ja-vapaa-aika-4-vinkkia

Ehkä tiedät kuitenkin parhaiten itse. Kunhan vaan maltat pysähtyä ja kuunnella kehoasi, surisevaa mieltäsi ja ehkä katsella ja kysellä miten perheesi ja läheisesi jaksavat. Fyysisen peilin lisäksi läheisesi ovat oman hyvinvointisikin peili.

Muista seurata työaikaasi, merkitä tunnit ylös (vaikkapa Tuntinettiin).
Ja kun sopiva hetki on, pidä vapaata ja tasaa tilannetta, jos liukumasaldoa tai ylitöitä on päässyt kertymään.

Mukavaa viikonloppua ja vapaahetkiä!

Toivottavasti talviloma joko jo rentoutti tai häämöttää
kohta edessä arjen keitaana Sinunkin kalenterissasi!

Hups, mihin työpäivä hurahtikaan?

Itse luulee olevansa tehokas ja keskittyvä työelämän supernainen tai -mies. Niin luulin minäkin :) 

Joskus on hyvä ihan itselleenkin selvittää, mihin kaikkeen aikaa kuluu.

Aikavarkaiden anatomiaa löytyy onneksi myös tutkimuksistakin.

Tässä yhden "aikavarkaiden"tutkimuksen tuloksia vuodelta 2019 

Tuottavaan työhön voi joillain aloilla jäädä jopa vain 2 tuntia ja 48 minuuttia päivässä.

• 21 % työpäivästä kuluu viihteeseen, uutisiin ja sosiaaliseen mediaan.
• 28 % ihmisistä aloittaa työpäivänsä ennen kello 08:30 (ja 5 % aiemmin kuin kello 07:00)
• 40 % käyttää työhön ja työnantajan tietokonetta kello 22:00 jälkeen illalla.
• 26 % tekee töitä virallisen toimistoajan ulkopuolella.
• Tarkastamme sähköpostin ja pikaviestit 6 minuutin välein. Ohhoh!
  (Pitääpä tarkastaakin WhatApp, Slack, chat, emailit ja ja ja ...)
• 40,1 % päivästä kuluu multitasking-moodissa eri medioiden ja appien viidakossa.
• Kaikista repaleisempia ja keskeytyksiä täynnä olevia päiviä ovat juhlapyhien aatot ja niiden jälkeiset päivät.

Lähde: https://blog.rescuetime.com/work-life-balance-study-2019/

Toinen tutkimus paljastaa lisäksi muitakin aikasyöppöjä:

• työkavereiden kanssa jutustelu vie 40 minuuttia päivässä
• tupakkataukokin saattaa napata jokusen kymmenen minuuttia
• kahvi, tee ja niidne valmistelu vie aikaa 17 minuuttia
• välipalat eli snacksit 8 minuuttia
• muutama puhelu ja viesti ystäville tai perheelle voi viedä myös aikaa ja huomiota päivän aikana

https://www.vouchercloud.com/resources/office-worker-productivity

Toisaalta, tiesitkö seuraavaa:

• Tavallinen työntekijä viettää elämänsä aikana töissä noin 90 000 tuntia?
• Toisen tutkimuksen mukaan töitä paiskitaan 13 vuotta ja 2 kk (ja laskimella katsottuna samassa linjassa ollaan molemmissa tutkimuksissa)
• Ystäviä tapaamme elämämme aikana noin 328 päivää.
• Kanadassa samassa työpaikassa viihdytään noin 4 vuotta.

Toki kannattaa miettiä toimintatapoja ja ajankäyttöä: jos työajalla tekee työt napakasti, voi sen jälkeen hyvillä mielin viettää aikaa läheisten kanssa.

Työaikaa kannattaa aina seurata, ihan omalta kannalta ja tietysti työssä menestyminen ja tehokas ajankäyttö on lopulta kaikkien etu. Pomon ja tekijän, yrityksen ja asiakkaan, eikö?

Kokeile jo heti tänään, älä aikaile!

https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Ota_Helposti_Kayttoon

Työtunnit ympäri maailman

Kaikki alkaa tunneista.
Aiemmin jo blogasimme lomista ympäri maailman.
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/

Nyt kirjoitamme työtunneista ja työajan pituudesta meillä ja muualla.

Kaikki alkaa tunneista myös muualla maailmassa, ja nyt voidaankin arvuutella missä päin niitä tunteja kertyy eniten vuositasolla?

Tässä onkin ainesta hauskaksi vuoden 2020 visailuksi.
Ainakaan täällä meillä ei ihan ensimmäinen arvaus kovatahtisemmasta maasta osunut kohdilleen :)

Alla siis kaaviona spoileri, OECD:n grafiikka tunneista.

Tarkemmin voit tutustua eri maiden työtuntien määriin täällä OECD:n sivustolla.

Suomi ei siis olekaan aivan kärkipäässä, eikä toisaalta myöskään vaikkapa Saksa.

Työn tuottavuudestahan tämä tutkimus ei kerro suoraan mitään, ja toinen tapa lähestyä asiaa onkin juuri se. Mitä niillä tehdyillä tunneilla saadaan aikaan.

Ja riittääkö teknologisoituvassa yhteiskunnassa kaikille töitä 8 tuntia - tai enemmänkin arkipäiviksi.

Samalta sivustolta voi tutkailla työtunteja ja niiden tekijöitä muistakin näkövinkkeleistä, vaikkapa siitä, kuinka iso osa iäkkäämmistä, eikun kokeneemmista työntekijöistä jaksaa painaa pitkää päivää.

Tässä maaottelussa kyllä valitettavasti häviämme Ruotsille, peräti 10%. Huh.
(Ruotsi on tuo oikeanpuoleisin ja korkein pylväs, Suomi violettina viisi pylvästä jälkijunassa)

Toisaalta se, miksi Luxembourgissa töissä käy vain hieman yli 40 % yli 55-vuotiaista on hyvä kysymys. Voihan se olla, että sielläpäin ruuhkavuosien ansiot jo takaavat leppoisat ajat yli neli- tai viisikymppisenä?

Työllisyysaste ei kuitenkaan ole muihin verrattuna Suomessa kovinkaan huono, eli pitäisikö kansallisen taloutemme kannattavuutta pohtia muiltakin kanteilta?
Olemme jopa sijalla 7 tämän kaavion kovassa pääosin eurooppalaisessa porukassa.

Se on ainakin selvää, että työtuntien kirjaaminen on järkevää ihan oman yrityksesi ja oman hyvinvointisi kannalta. Puhumattakaan nyt lain ja viranomaisten säädöksistä.

Kätevästi kirjaat tuntisi Tuntinetissä. Tuntikirjausten ja työajanseurannan kuntoon saattaminen voisi olla yksi hyvä ja helposti pidettävä uuden vuoden lupaus?

Kohta päästään hyppäämään seuraavaan vuoteen ja vuosikymmeneen 2020!
Toivottavasti se on kaikille mukavan työteliäs ja tuottoisa!
Tunteja ainakin on ensi vuonna karkauspäivän verran enemmän :)

Hyvää uutta vuotta kaikille asiakkaillemme, 

yhteistyökumppaneille ja lukijoille 2020!

Hyvä työaikasuunnittelu tukee tuottavuutta työpaikalla

"Aina ei voi valita, voi vaan valittaa", tuumaa iltaihminen ja lompsii silmät ristissä aamuvuoroon kello 6. Toivottavasti tämä ei ole liian usein tuttu tilanne sinun työpaikallasi?

Työnantajalla on myös velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työpäivän aikana. Työaika ja työvuorosuunnittelu on tärkeä osa tätä. 

Työilmapiiri

Fiksu työpaikka ja työnantaja pyrkii huomioimaan työaikojen ja -vuorojen suunnittelussa paitsi tuotannon tai palvelujen tarpeet, niin myös työntekijöiden toiveet ja elämäntilanteen.

Hyvä suunnittelu parantaa työpaikan ilmapiiriä ja samalla lisää tuottavuutta.

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Erityisesti perheellisillä ja pienten lasten vanhemmilla on usein tarvetta vaikuttaa työaikoihin. Lapsen päivähoitojärjestelyt tai sairastelut voivat tuoda omat lisämausteensa työn tekemisen ajankohtaan. 

Samanlaisia tarpeita voi toki tulla muistakin syistä: omien vanhempien omaishoito, isompien lasten harrastekuskaukset, opiskelu tai muut yksityiselämän tarpeet ja kiireet vaikuttavat työhönkin. 

Pidemmät työurat

Omaan työrupemaan ja työaikoihin tulisi voida vaikuttaa. Se lisää työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia, jopa enemmän kuin vaikkapa työkuorma tai työn määrä.

Jos voit vaikuttaa työaikaan, saat työn ja muun elämän yhteensovitettua. Ja jaksat paremmin.

Ihmiset ovat erilaisia: aamuvirkku haluaa aloittaa työpäivänsä aikaisemmin kuin iltavirkku ja saa aamuisin myös enemmän tehtyä.

Vaikutusmahdollisuus työaikaan vähentää sairauspoissaoloja. Usein myös riski eläköityä työkyvyttömyyseläkkeelle pienenee. Työaikaan vaikutusmahdollisuus ennakoi työuran jatkumista myös säädetyn eläkeiän jälkeenkin.

Tavanomaisia virheitä työajan suunnittelussa

Usein käy niin, ettei henkilöstöreservissä ole varattuna riittävästi varamiehiä tai -naisia äkillisiä sairastumisia ja poissaoloja korvaamaan. Tällöin voi käydä niin, että työstä palautumista itse tarvitseva päätyy tulemaan töihin tuuraamaan sairastunutta kollegaa.

Tästä puolestaan seuraan ylityökulujen lisäksi se, että sairauspoissaolot saattavat lisääntyä entisestään. Seurauksena työn tuottavuus heikkenee, ja samoin käy työhyvinvoinnille.

Apua työn kuormittavuuden arviointiin

Työaikojen kuormittavuutta voit arvioida vaikkapa TIKKA-menetelmällä ja Työterveyslaitoksen liikennevalomalli auttaa tunnistamaan liiallisen kuorman. 

Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy muutakin tukea ja apua. 

Linkki pulmatilanteisiin, jos työkuormaa on syytä arvioida uudelleen:
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/vahentaminen

Tuntinetin työvuorosuunnittelulla voit helposti edesauttaa oikeaoppista työvuorosuunnittelua. Koekäyttö on helppoa, klikkaat vaikka vaan tästä.

Miten työajanseuranta auttaa jaksamisessa?

"No jospa minä vielä äkkiä kirjoitan tämän emailin, ja katson tuon yhteenvedon ja ja ..." 

Tunnistatko itsesi? 

Venyt ja venytät päivää vielä hieman, jotta huominen olisi helpompi.
Ja ettei työkaveri jäisi pulaan. Tai asiakas?

Ja kaiken päälle pitäisi vielä täyttää työajanseuranta järjestelmään viikon tunnit, vai unohtuikohan ne viime viikonkin tunnit merkitsemättä? Tässä vaiheessa stressikäyrä on jo hehkuvan punainen. 

"Tästäkään ei kyllä ole muuta kuin harmia", ajattelet. Hengitetäänpä syvään sisään ja ulos ja pohditaan asiaa perusteellisesti. 

Voisiko helppo ja ajan tasalla oleva työajanseuranta kuitenkin helpottaa elämää ja jopa auttaa työkuorman hallitsemisessa?

Näin me ajattelemme ja siihen Tuntinetti on myös suunniteltu.

Teesimme työssä jaksamiseen

Työtuntien kirjaamisen pitää tietenkin olla helppoa ja nopeaa, ja mahdollista missä vain mobiilisti ja matkoilla.  Muutaman klikin taktiikalla :)

Selkeä raportointi asiakkaittain ja työtehtävittäin auttaa suunnittelemaan ajankäyttöä jatkossa vastaavissa tehtävissä. 

Se antaa myös eväitä uusien projektien tarjousten realistisiin hinnoitteluihin. Ja tämä puolestaan parantaa mahdollisuuksia pysyä aikatauluissa peräti normaalin työpäivän puitteissa.

Piilotyö ja uurastetut työtunnit kannattaa kirjata työajanseurantaan. Näin on varsin todennäköistä, että työnantajasi suhtautuu lomatarpeisiin ja mahdollisiin joustoihin myötämielisesti.  

Huolehdi siis siitä, että merkitset tekemäsi työt, niin ei tarvitse jossitella silloin, kun tarvitset muutaman tunnin vapaata vaikkapa koiran eläinlääkärissä käyttämiseen.

Toki muun elämän ja työelämän sovittamisen helppous auttaa jaksamaan.

Ei ainakaan tarvitse stressata, miten saa sujumaan vanhempain illat, hammaslääkärit, kampaajat ja ne eläinlääkärit :)

Sovituista ylitöistä saa usein myös taloudellista korvausta. Mutta vain niistä tunneista, jotka on merkittyinä ja todistetusti tehtyjä.  Työajanseurantaan merkitty tunti on usein myös ihan rahan arvoinen juttu. Ja kyllä se rahallinen korvaus auttaa jaksamaan.

Työajanseuranta mahdollistaa myös ennakoinnin. Jos ylitöitä alkaa olla liikaa, yrityksesi johto voi reagoida tilanteeseen jo ennen kuin kukaan uupuu ja tulee yrityksenkin kannalta harmillisia sairauspoissaoloja. 

Tieto tehdyistä tunneista on myös turvaa, työntekijälle ja työnantajalle. Tuntinetin kokeilujakso voi jo osoittaa, miten helppoa työajanseuranta voi olla.

Klikkaa ja aloita helposti täällä:
https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Ota_Helposti_Kayttoon 

Ja muistetaan pimenevinä syysiltoina välillä rentoutua ja irtautua työelämän pyörteistä.

Huomenna on uusi päivä, kaikkea ei tarvitse ehtiä tänään!

Aamuvirkku vai iltavirkku työntekijä - kumpi nappaa madon?

Perinteisessä suomalaisessa työkulttuurissa on arvostettu aamulla virkeää ja tuotteliasta työntekijää.
Maailma ja työtehtävät ovat melkoisesti muuttuneet noista ajoista.
Mutta millaiselta nykyään vaikuttaa vuorokausirytmimme - kaupassa voi käydä keskiyöllä, mutta voiko aamulla kymmeneltä heräävä olla tuottava työntekijä?

Herätyskellomme soi nykyään myöhemmin

Aikuisväestölle tehdyissä päiväkirjatutkimuksissa onkin nyt jo huomattu, että uni-valverytmi on myöhästynyt viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu osittain elinkeinorakenteen muutoksesta ja osin siitä, että perinteisestä aamuvirkkujen standardista ollaan siirtymässä siihen, että myöhemmin alkava työpäivä on hyväksyttävää.

On hienoa, ettei iltaihmisen tarvitse enää potea syyllisyyttä erilaisesta vuorokausirytmin taipumuksestaan. (Rivien välistä taitaa pilkistää kirjoittajan oma iltavirkkuus :) )

Toki työaikojen suhteen on kaksi hyvinkin erilaista ryhmää.
Vuorotyötä tekevän työ on aikaan ja paikkaan sidottu, jolloin yksilöllistä joustovaraa ei ole paljoakaan. Asiantuntijatyössä taas vähintään parin tunnin joustovara on yleensä mahdollinen.

Aamuvirkkujen klubi

Hesarissa haastateltiin ihan vast'ikään Robin Sharmaa, jonka aamuihmisen näkökulmaa voi tarkastella kirjasta The 5AM Club. Haastattelu ja juttu synnyttikin vilkasta keskustelua, ja näkökulmia löytyi ja löytyy monenlaisia.
Asiantuntijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että on ilman muuta tärkeää käyttää aikaa hiljentymiseen, liikuntaan ja uuden oppimiseen – se on vaan tehtävä itselle sopivalla ajalla ja tavoilla.
Unesta tinkiminen on melkoisen varmasti vaarallinen tie.

Meidän tulisi myös varoa nykyisiä aikasyöppöjä: sosiaalista mediaa ja erilaisia digikanavia, jotka koukuttavat ja haukkaavat helposti vartin - joka hupsista vaan venyy tunniksi hujauksessa.

Riittävä lepo

Työterveyslaitokselta löytyy hyvää ja asiallista tietoa levon tärkeydestä työkyvyllemme:  https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/

Hienointa tietenkin olisi, että meistä jokainen voisi tehdä omalle vireystasolle ja elämäntilanteelle sopivaa ja optimaaliseen aikaan sijoittuvaa työtä. Aamuvirkuksi tai miksei iltavirkuksikin pakottaminen ei lopulta kanna parasta satoa – työntekijän, eikä myöskään työnantajan kannalta.

Tuntinettiin voit turvallisesti kirjata ihan kaikki tunnit - teitpä työsi aamulla tai illalla. Tai milloin mitenkin!

Paljonko lomapäiviä saisit muualla maailmassa?

Loma odottaa jo aika monella kulman takana, tai voi olla jo menossakin!

Loma on ihanaa aikaa, nautitaan jokaisesta auringon säteestä ja sadepisarasta :)
Mutta oletko miettinyt kuinka paljon lomailevat työntekijät muissa maissa?

Meitä alkoi mietityttämään ja jotain tietoa tästäkin löytyy...
Eurooppalaisesta lomailusta on tämä lista, jossa mukaan on laskettu palkalliset arkipyhät.
Yllättäen meillä Suomessa ei ollakaan ihan ykkösenä lomapäivien määrässä.
Tässä on laskettu mukaan ns. arkipyhät myös.

Viro, 28
Puola, 29
Romania, 29
Unkari, 29
Belgia, 30

Latvia, 30
Bulgaria, 31
Alankomaat, 31
Kroatia, 31
Kypros, 31
Irlanti, 32
Kreikka, 32
Portugali, 32
Slovenia, 32
Espanja, 34
Luxemburg, 34
Norja, 34
Ruotsi, 34
Slovakia, 34
Suomi, 35
Tsekki, 35
Iso-Britannia, 37
Itävalta, 37
Malta, 37
Tanska, 38
Italia, 39
Ranska, 39
Saksa, 40

Ja voittaja on .... Kuwait

Ja toinen maailmaa laajemmin tutkaileva lomataulukko löytyy täältä:
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-most-vacation-days.html 

Kummastakin taulukosta voidaan todeta, että onhan noita lomia ihan mukavasti, täällä Pohjolan perukoilla. Tosin tuolla maailmanlistalla on yllättäjiä: Kambodza ja Kuwait hulppeilla 43 ja 42 lomaisan päivän turvin.
Ja täällä koto-Suomessakin lomien määrä vaihtelee merkittävästi TES:stä, palveluvuosista ja työnantajastakin riippuen. Ja enpä nyt yhtään ala kadehtimaan (taas) opettajia pitkine kesälomineen.
(Kuulen jo kuiskeen, "se on ammatinvalintakysymys")

Paras loman ajankohta muilla mailla?

Milloinkas sitten muut maat lomailevat ja milloin kannattaisi mennä itse lomailemaan, jos muille maille tai varsinkin suurkaupunkeihin halajaa?
Tästä aiheesta löytyi aika mukava blogi, josta selviää että Pariisi voi olla ihan hyvä paikka heinäkuussa (ellei hirmuhelteet nujerra). Toisaalta osa Euroopan kaupungeista nukkuu kesäisiä nokosia, koska paikalliset ovat vetäytyneet rantakohteisiin loma-asunnoilleen vilpoisemmille vesille ja ilmoille.
Ai niin, se linkki blogin:
https://www.ricksteves.com/travel-tips/trip-planning/timing-your-trip

Seuraavaksi bloggaammekin työaikalain uudistuksesta heinäkuun lopulla.

Mahdottoman hyvää lomaa ja leppoisaa kesää kaikille,
meillä asiakaspalvelu on palveluksessasi kesälläkin.
Tuntinetin chatti sivuillamme kello 9-15 ja
puhelinpalvelu  kello 9-16 numerossa +358-(0)9-6898 8222.

Sopivasti ylitöitä tekee onnelliseksi?

Mikä on paljon ja mikä sopivasti? Hyvä kysymys, olipa aihe mikä vain. 

Töiden tekemiseenkin meillä jokaisella on omat rajamme ja jaksaminen voi vaihdella vaikkapa elämäntilanteen, terveyden tai ihan vaan oman persoonallisuuden mukaan.

No, nyt on käytetty jokunen tunti työaikaa ja tutkittu ylitöiden tekemistä. 

Mikä on sopiva määrä ylitöitä?

Täältä löytyy tutkijaryhmän Fontinha, R., Easton, S., & Van Laar, D. vuonna 2019 tekemä brittiläinen tutkimus aiheesta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että ne, jotka tekivät noin 5 tuntia ylitöitä viikossa, olivat vähemmän stressaantuneita kuin ne, jotka eivät tehneet ylitöitä lainkaan.

Toki tutkimukseen vaikuttavat maakohtaiset työkulttuurin erot. Meidän näkökulmastamme artikkelin 10 viikoittaista ylityötuntia kuulostaa aika reippaalta määrältä. 

Tutkimuksessa vertailtiin myös akateemisten tutkijoiden ja hallinnollisen väen eroja ylitöiden ja työtyytyväisyyden suhteen.

Tätä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: milloin työmäärä on sopiva? Saatko onnistumisen ja uralla etenemisen tunteita, kun teet ehkä vähän enemmän tunteja ja työsi kunnolla?

Vai pidätkö tiukasti kiinni työajasta ja jos se ei tunnu riittävän, nipistät laadusta tai tyynesti jatkat töitä seuraavana päivänä?

Ja maksetaanko ylitöistä Sinulle? Vai keräätkö saldoja ja pidät vapaata sitten kun sinulla on tarve tai töitä on vähemmän? Tai ainakin unelmoit, että pitäisit vapaata siinä seesteisessä työtilanteessa.

Minusta ainakin tuntuu, että pikkuisen ylityösaldoa on hyvä juttu, voi tarvittaessa sitten ottaa aikaa omien asioiden hoitamiseen, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kampaajasta, lasten kevätjuhlista, autonhuollosta ja mitä näitä arjen puhdetöitä nyt onkaan :)

Erot eri maiden työkulttuureissa ovat todella merkittäviä. Ylen siteeraama japanilainen tutkimus kertoo ylitöiden tummaakin tummemman varjopuolen, eli liika on liikaa. 

Suomalaisen korvaan kyllä tuo 160 tuntia kuukaudessa ylitöitä on todellakin liikaa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/03/160-ylityotuntia-kuukaudessa-ylitoista-johtuvat-itsemurhat-yleistyvat-japanissa

Suomessa Työaikaan.fi on julkaissut useita artikkeleita ylitöistä.  

Asiantuntijatyön luonteesta on puhuttu paljon viime vuosina. Asiantuntijan vuorokaudessa on samat 24 tuntia kuin muillakin, mutta tämän artikkelin mukaan ylityöt ovat asiantuntija-ammateissa hyvin tavallisia. 

Toisessa, vanhemmassa artikkelissa pohdiskellaan näkymättömien  (maksamattomien) ylitöiden vaikutusta verotuloihin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Summa summarum: kolikolla on kääntöpuolensa.

Kannattaa opetella omat rajansa, ja sanoa EI ylitöille, jos ne vaarantavat jaksamisen, terveyden ja perhe-elämän sujuvuuden.  Viisas työantaja toki huomioi tämä myös töiden organisoidessa, eikä kaikki vastuu jää tekijälle.

Nyt ruohon leikkuuseen, kasvimaalle tai vaikka biitsille nauttimaan vapaasta! Ihanaa kesän alkua!

Vappuviuhka ja kesätöiden startti

Hauskaa ja riemukasta vappua kaikille!

Oikein riemukasta vappua kaikille opiskelijoille , haalarihemmoille ja muille juhlijoille.
Vappu saattaakin olla monelle opiskelijalle se kesäloma ja karnevaali.
Nimittäin monella opiskelijalla alkaa kesätyö jo toukokuussa.
Ja mattimyöhäisillä kesätyöläisilläkin jo kesäkuussa.

Mitä opiskelijan pitää sitten muistaa, kun astuu uuteen työhön?
Tässäpä voisi olla muutama asia.

Kesäduuni-muistilista

1. Työsopimus, kirjallisena
2. Verokortti, nykyään helppo nakki :)
   Löydät verokortin verkosta vero.fi
3. Tilinumero ja tiedot palkanmaksua varten
4. Kulkukortin PIN-koodit
5. Kaikkien työkavereiden nimet, koirien ja lasten nimet :)
6. Vesipullo - jos nimittäin tuleekin yhtä hikinen työkesä kuin viime vuonna
7. Alussa kannattaa pukeutua "varman päälle", myöhemmin voi löysätä kravattia tai vaihtaa shortseihin, jos muukin firman porukka näyttää niin tekevän

Ja tunnit, ne pitää tietysti muistaa kirjata asianmukaisesti Tuntinettiin :)
Onneksi tuntikirjaus on helppoa, vaikka ihan omalta älypuhelimelta.

On kaikkien etu, että työ sujuu - joten uuden työntekijän kuuluu saada kunnon perehdytys töihin.
Voit aina kysyä lisäohjeita, jos työnantaja ei alussa hoksaa antaa riittäviä eväitä tehtävien hoitamiseen.

Jos arvelet jatkavasi työelämää hieman pidemmällekin, voi olla hyvä harkita jo nyt ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsenyyttä. 

Kesätyön päätteeksi kannattaa aina pyytää työtodistus.
Ja jos homma on sujunut hyvin, hyvä suosittelija auttaa jatkossa uralla eteenpäin.

Kysy rohkeasti, me konkarit kyllä autamme mielellämme.

Mutta nyt, hipihopi Wappua juhlimaan!

Glada vappen!

Mikä on paras työtila: avokonttori vai oma huone?

Työrauha.

Se on pidempi rupeama kuin joulurauha. Monelle meistä keskittyminen työhön on ensiarvoisen tärkeää. Tietenkin.
 
Ja työnantajallekin se on edullisempaa: vähemmän virheitä, tehokkaampia työtunteja ja tyytväisempi henkilökunta, sekä ennenkaikkea tyytäväisemmät asiakkaat.

Millaiset työolosuhteet ovat sitten tuottoisimmat? Oma huone, avokonttori vaiko etätyö kotosalla? Yhteistila tai kahvila? Nykyään aika moni yritys maisemoi työtilansa avokonttoriksi.

Avokonttorilla on etunsa:

• Siellä voidaan edistää "hiljaisen tiedon" leviämistä, korvakuulolla.

• Kustannukset ovat usein myös matalammat kuin huoneiksi järjestetyllä työtilalla

• Työtila on joustava ja kätevä myös limittäessä etätyötä/konttorityötä

• Sosiaalisuus, näet ja kuulet muittenkin mielipiteitä, opit ehkä helpommin ja nopeammin kollegoilta

Avokonttoreitakin voidaan tehdä monella tyylillä, Kauppalehden jutussa löytyy ihan tuloksia diplomityöstä, jossa todetaan tuottavuuden erojen olevan aivotyöläisillä jopa miljoonia. Linkki Kauppalehden juttuun tässä.

Ja sitten ne miinuspuolet avokonttorissa:

• Hälinä ja kolina häiritsevät keskittymistä

• Se, että kollegan lähestyminen on helppoa, tarkoittaa myös työn keskeytymistä 

• Hajusteyliherkät valittavat hiuskiinteen, pesuaineen tai hajuveden tuoksusta

• Eläin-allergikot niiskuttavat kissa/koiraihmisen epiteelien tuiskeessa

Vastamelukuulokkeiden menekki kasvaa humisten avokonttoreiden yleistyessä. Osalle kuulokkeet aiheuttavat korvapulmia, tulehduksia tai jopa kuulonalenemaa.

Toisaalta perus-Peltorit blokkaavat ääntä yhtä hyvin tai paremminkin kuin vastamelukuulokkeet, ellet siis halua samalla rytmittää työtäsi mielimusiikin tahtiin.

Aivoähky

Tässä YLE:n artikkelissa pohditaan myös sitä, miten tärkeää aivoähkyn ja ylikuormituksen ehkäisy olisi. Aivojen ergonomia voi olla tärkeämpää kuin tarkka istuma-asento töissä?

Varmaan ihanteellisinta olisi, että työntekijä voisi mukauttaa tai valita työtilan kunkin tehtävän mukaisesti. Työrauhan ja yksityisyyden, silloin kun se on tarpeen. 

Yhteisöllisen tilan, silloin kun on tarvetta oppia, verkostoitua ja tehdä tiukkaa tiimityötä tietoja vaihtaen ja toisilta oppien.

Tämäkin blogi on kirjoitettu muuten sohvalla pötkötellen :) Sillä tavallakin voi olla olla luova ja tuottoisa!