Rauhallista joulun aikaa

 

Viimeiset asiakkaat ovat lähteneet kahvilasta ja Muori siistii Katriinan kanssa paikkoja. Kaikki näyttää hyvältä.

Kun kahvila taas aukeaa, on mukava tulla takaisin töihin, ajattelee Katriina. Joulutorikin puretaan vasta joulun jälkeen.

“Kyllä meillä sitten oli eilen mukavaa”, sanoo Muori. “Jää itsellekin ihan mahdottoman hyvä mieli”, hän jatkaa.

“Niin oli, ja miten kaikki jaksoivat töissäkin tsempata toisiaan tässä joulukiireen lomassa”, Katriina vastaa. Muoria hymyilyttää.

Yhdessä tuumin he vielä käyvät ohjelmistorobotin käyttöönottoa läpi ja pohtivat, miten kaikki sujui niin nopeasti ja loppujen lopuksi todella vähällä vaivalla.

Kaikki tarvittavat passit, TESsit ja todistukset käsiteltiin Tuntinetin avulla näppärästi. Leimauksista nyt puhumattakaan!

Työvuorosuunnittelu helpottui, lomien seuranta samoin. Työajat ja kohteet voitiin kirjata tien päällä. “Ja ennen kaikkea palkanlaskenta, Kerttu tilitoimistosta oli ihan ihmeissään!”, huudahtaa Katriina.

“Olit sinä Muori rohkea, kun sen Tuntinetin tähän saumaan käyttöömme otit”, Katriiina toteaa ihailevasti.

 “Niin taisin olla, mutta uskoin siihen, että kaikki menee hyvin”, Muori sanoo. “Pukki ja Tonttu Tomera sitä niin kehuivat, ovat säästäneet paljon aikaa”, hän lisää.

Eivätkä turhaan kehuneet. Käyttöönottokin meni helposti, vaikka muuta kiirettä oli tavallista enemmän.

Katriina päättää vielä hyväksyä kaikkien työaikakirjaukset, ohjelmistorobotin myötä kun ei tarvitse listoja enää käsin muokkailla ja pääsee hyvissä ajoin joulun viettoon.

Tuumasta toimeen siis ja Tuntinetti auki. 

Kaikki ovat kirjanneet tuntinsa, hyvä, huomaa Katriina. Mainio tämä robotti.

Katriina käy hyväksymässä tunnit ja sulkee sitten koneen ja lähtee Muorin kanssa joulun viettoon.

Hyvää joulua kaikille!

Kiireapulaisten loppurutistus

 

Leipomon, neulepajan ja kahvilan kiireapulaiset paiskivat töitä ahkerasti. Muori, Leena ja Katriina seuraavat heidän touhujaan hymyssä suin. Kaikkien otteet näyttävät niin tottuneilta, kuin olisivat aina tehneet täällä hommia.

“Nopeasti oppivaa väkeä”, myhäilee Muori. “Niin tosiaan ovat”, sanoo leipomon Leena. 

Kiireapulaisille on kirjoitettu hyvät työtodistukset ja aiheesta. Moni on toki osaaja jo tullessaan, vaatiihan leipomon ja kahvilan puolella toimiminen ammattitaitoa ja todistuksia, kuten nyt vaikka hygieniapassin. 

“Ja nuo neulepajan apulaiset, näppäriä kutojia, joilla on värisilmää”, sanoo Katriina ihaillen. 

“Hyvin on Kalle työntekijänsä perehdyttänyt. Ja kyllä ovat taitavia ne Joulupukin pajalta lainassa olevat tontut. Vanhastaan tottuneita meidän robottiinkin jo”, sanoo Muori. 

“Miten on, Muori ja Katriina, työtodistukset ovat valmiina jo, ryhdytäänkö valmistelemaan pientä juhlaa?”, kysäisee Leena. 

“Ryhdytään vain”, sanovat Katriina ja Muori. Koko porukalle olisi tiedossa herkkuillallinen ja glögiä, kunhan kahvila tältä päivältä suljettaisiin. Huomenna kahvila avattaisiin muutamaksi tunniksi, jotta viime tipassa jouluostoksille tulleet voivat juoda rauhassa kupposen kaakaota tai kahvia. 

Sitten onkin jo jouluaatto ja kaikki pääsevät ansaitulle hengähdystauolle. Jaksetaan sitten uusin voimin taas kohti uutta vuotta.

Lomat, vapaat ja lomarobotti

 

Enää pari päivää ja sitten pahin hässäkkä on takana, miettii Joulumuori.

Kahvilan, leipomon ja neulepajan väki pääsee viettämään vähän vapaata. Ja Pate myös, niitä kuljetuksiahan on nyt aika paljon ollut, jatkaa Muori pohdintojaan.

Sitten Muorille juolahtaa mieleen, että olisi hyvä tarkistaa, miten paljon lomia on kullekin kertynyt ja pitämättä. 

Muori ehdottaa Katriinalle, että käydään yhdessä läpi kaikkien lomat vuodenvaihteen jälkeiselle ajalle. 

“Loma-aika, ihana ajatus”, virnistää Katriina ja suunnistaa Muorin kanssa toimistoon. Ei muuta kuin Tuntinetti auki ja tarkistamaan Lomakalenteri. 

“Otetaanko heti vuoden alusta jaksoksi?”, kysyy Katriina. “Sitä minä ajattelin”, sanoo Muori.

Joulu ja uusi vuosi ovat Lapissa vilkasta aikaa, joten kaikki odottavat jo talvilomakautta.

Ohjelmistorobotin käyttö on kuitenkin aloitettu kesken lomavuoden, joten kertymät täytyy tarkistaa ja kirjata puuttuvat.

"Kas, Kalle näyttää jo lisänneen lomatoiveensa tänne, Omat lomasuunnitelmat-välilehdelle", huomaa Katriina.

"Kyllä nämä nykyajan nuoret ovat näppäriä ja ahkeria", päivittelee Muori.

"Pyydetäänkö muiltakin? Vai kysytäänkö työntekijöiltä, koska lomat halutaan pitää ja viedään ne sitten Lomakalenteriin itse?", Katriina kysyy.

"Minäpä käväisen tuolla leipomon ja neulepajan puolella ja pyydän kaikkia lisäämään toiveet Tuntinettiin. Kallehan voi auttaa tarvittaessa, niin hyvin tämä hänellä näyttää olevan hanskassa", toteaa Muori.

"Hyvä juttu. Sitten voidaan hyväksyä kaikki kerralla", sanoo Katriina ja alkaa haaveilla talvilomasta jossakin Euroopan kaupungissa.

Miten olisi vaikka Pariisi, sieltä voisi saada uusia ideoita kahvilaakin varten, Katriina mietiskelee ja suuntaa Muorin kanssa toimistosta takaisin kahvilan puolelle.

Ohjelmistorobotin tilannekatsaus

 

"Phuuh", huokaisee Katriina toimistossa. Onpa tämä nyt ollut melkoista. 

Mahtavaa, kun on asiakkaita, toki, mutta Leonardo Kapriksen somepäivitys iski revontulipipojen kysynnän hetkessä tappiin.

Puikot kilkattivat lähes yötä päivää neulepajalla. Kahvilassa ja leipomossa kävi tavanomainen joulunalusvilske.

Onneksi Akikosta on ollut paljon apua kahvilassa. Hän osaa myös opastaa joulunviettoon tulleita turisteja ja kertoa näille, minne kannattaa mennä ja miten hiihdetään.

Onpa hän vienyt pari ulkomaalaista toimittajaa pulkkamäkeenkin. Akikon innostus tarttuu, ajattelee Katriina ja hymyilee. 

Katriina avaa Tuntinetin. Huomenna olisi palkanmaksupäivä. Nyt nähdään, miten palkkarobotti on homman hoitanut. Kaikki näyttää onneksi hyvältä.

Yllättävän vähällä vaivalla tämä palkkarobotin tulo on sujunut, onneksi. Siitä paljastuu uusia käteviä puolia tämän tästä. Hyvä, koska uusi järjestelmä jännitti vähän kaikkia.

Nyt kaikki ovat jo tottuneet siihen ja huomanneet, kuinka paljon se säästää aikaa. Ja vastuuhenkilöt ovat opiskelleet ohjelmistorobotin käytön hyvin, erityisesti leipomon Leena.  

Kunhan työntekijät tekevät kirjaukset ja tarvittavat taustatiedot on ajettu  järjestelmään, kaikki sujuu helposti. Mitään ei joudu tekemään useampaan kertaan, ajattelee Katriina huojentuneena. 

Niin, huomenna olisi palkkapäivä, onneksi aineisto on jo käsitelty. Ylitöitä näyttää kertyneen neulepajan puolella, huomioidaan seuraavassa palkassa sitten ne. Nehän on helppo tarkistaa kirjausten hyväksyminen yhteydessä. Kas, alkukuun palkoista on jo viranomaisilmoituksetkin ajettavissa järjestelmästä, huomaa Katriina. Aina ennen niiden kanssa on mennyt kuun loppuun asti.

Kaikki taitaa sittenkin mennä tänä vuonna paremmin, vaikka kiirettä pitääkin, miettii Katriina.

Toimiston puolelle kuuluu, kun kahvilaan tulee suuri iloinen seurue kuumalle kaakaolle ja joulutortulle.

“Tervetuloa”, huikkaa Muori hyväntuulisesti. Iloinen puheensorina täyttää kahvilan.

Koska palkat ovat nyt kunnossa, Katriina päättää sulkea läppärinsä ja rientää kahvilan puolelle hänkin. Nyt tarvittaisiin jokainen käsipari. 

Jouluviikko starttaa

 

Voihan maanantai! Kyllä nyt on kiirettä pitänyt kaikilla ihan aamuvarhaisesta lähtien, miettii Joulumuori.

Eikä tästä viikosta tulisi yhtään sen helpompi. Neulepajalla huhkittiin töitä läpi viikonlopun. Kahvilassa ja leipomossakin on kuhinaa.

Kukapa ei haluaisi käväistä kahvilla jouluostosten lomassa ja Muorin kahvila on siihen viihtyisin paikka. 

“Tämä on kiireapulaisten viimeinen työviikko. Muistathan, että annetaan sitten työtodistukset kaikille, ehditäänkö me vielä tehdä ne?”, leipomon väki huolehtii. 

“Ehditään, ehditään”, rauhoittelee Katriina. Todistukset saisi helposti tulostettua Tuntinetistä. Pohjat on jo viety sinne ja arviotkin melkein kaikki laadittu. 

Hyvää väkeä meillä on täällä ollut tänäkin vuonna, miettii Katriina iloisena. 

“Entäs kahvilan ja neulepajan kiireapulaiset?”, huolehtii Leena. 

“Kaikkien tiedot on talletettu Tuntinettiin. Kunhan suoritusarviot ehtivät, voidaan heti laittaa todistukset tulostumaan”, sanoo Katriina. Kyllä kannatti viedä tiedot järjestelmään massana, hän myhäilee itsekseen. 

Kyllä on päässyt robotin kanssa hyvin sinuiksi tuo Katriina, miettii Muori. Tämä viikko vaatisi kaikilta paljon, mutta järjestelmän osalta kaikki on kunnossa.

Tänä vuonna kaikki menisi yhtä sutjakkaasti kuin Korvatunturilla, Muori ajatteli iloisena. 

Kuka ties voisi apulaisille pienet läksiäisetkin järjestää, jotain pientä juhlaa kaiken työn jälkeen, Muori suunnittelee. 

Katriina menee toimiston puolelle ja huomaa, että Kalle on laatinut arviot ja tallentanut ne järjestelmään. Hyvä juttu. Pian toimistosta alkaa kuulua printterin ruksutusta. 

"Täällä ne todistukset ovat pian valmiina", huikkaa Katriina toimistosta kahvilaan.

Työaikakirjausta tien päällä

 

Leipomon väki lastaa leivonnaisia pakettiautoon. "Kiitos avusta", hymyilee Pate ja hyppää ohjaamoon.

Kuinkas monta näitä joulupullien tilaajia nyt olikaan, Joulutoriltahan tuli uusia asiakkaita, miettii Pate ja muistaa mobiilikirjauksen. Ennen lähtöä ehtii hyvin varmistaa, missä kaikkialla tänään pitää käydä.  

Samalla voi merkata työajan alkaneeksi, senkin voi Tuntinetissä tehdä kännykällä.  Tässähän ne kohteet kaikki ovat näytöllä. Hyvä juttu, miettii Pate ja suuntaa pakettiauton keulan kohti lumipyryä.  

Ensin on vuorossa tuttu lähikauppa, jonne Muorin leivonnaisia on toimitettu myyntiin jo parina vuonna. Sitten olisi koulu ja vanhainkoti ja sitten pari muuta kauppaa vähän kauempana.

Pate kurvaa kaupan pihaan, jossa häntä on vastassa itse kauppias Hanna. 

“Terve Pate, hyvä, kun tulit! Kaupassa on jo odottajia, Muorin leivonnaiset täytyy vain itse kokea”, hymyilee Hanna.’’

 “Terve Hanna”, hymyilee Pate.” Tässähän näitä on, uunituoreita ja tuoksuvia”, hän lisää, avaa auton takaoven ja lähtee kantamaan laatikoita kaupan puolelle Hanna apunaan. 

Kun lasti on purettu, Pate kirjaa käynnin kännykkäänsä. Juopa hän vielä Hannan kanssa kupposet kahviakin ja lähtee sitten ajamaan lumista tietä kohti Korvatunturin peruskoulua. 

Seuraavassakin kohteessa on vastassa iloisia odottajia. Auto kevenee etappi etapilta, kun laatikoiden määrä vähenee. Tuiskukin näyttää vähän hellittävän.

Pate kuittaa kaikki käynnit Tuntinettiin, käy tankkaamassa auton huomista varten ja ajaa sitten takaisin leipomon pihaan.

Nyt enää oma työaikaleimaus kännykällä. On tämä tosiaan kätevämpää kuin ennen, miettii Pate iloisena. 

Vilinää ja vilskettä

 

Leonardo Kapriksen myötä neulepajan tilaukset tuplaantuivat, joten joulua edeltävä viikonloppu tehdään töitä toden teolla.

Materiaalia on tilattu lisää ja Joulupukilta saatiin onneksi apukäsiä. Kalle ohjeistaa kiireapulaisia ja viikkaa valmiit jouluneuleet paketointia varten valmiiksi.

“Tänään saa tehdä pitkän päivän kuka haluaa, huomenna voidaan tarvittaessa aloittaa hieman myöhemmin”, Kalle ilmoittaa neulepajan väelle.

“Tämä viikko on kyllä ollut työntäyteinen. Onhan meillä viikkolepokorvaukset kunnossa? Vaikka päivät on olleet pitkiä, niin on se kiva saada vähän rahaakin”, Tiina varmistaa hymyillen.

“Teen tänään pitkän päivän, ja huomenna myös”, Tiina lisää. "Samoin", huudahtaa Pirjo viereiseltä työpisteeltä.

“Minä tarkistan nämä, uskoisin että viikkolepokorvauksetkin on huomioitu. Minä kävin eilen heti tarkistamassa palkkalaskelman, kun siitä tuli ilmoitus. Ylityöt ja lisät siellä palkkalaskelmalta löytyivät”, Kalle vastaa.

Kyllä siitä robotista on ollut hyötyä, miettii Kalle itsekseen ja menee toimistolle tarkistamaan viikkolepokorvauksia. Sieltähän ne löytyvät.

Tämäkin olisi vienyt enemmän aikaa vanhalla tavalla. Ja kiireessä voisi hutiloida. Nyt riittää, kun tiedot on kerran syötetty järjestelmään oikein, Kalle iloitsee. 

Kalle rientää toimistolta takaisin neulepajaan tarkistettuaan korvausasian.

“Homma hoidossa”, huikkaa Kalle Tiinalle, joka päättelee parhaillaan lankoja uudesta kaulaliinasta. Tiina hymyilee ilahtuneena, samoin Pirjo.

Kunhan vielä jaksaa jouluun saakka pakertaa, sitten on ansaitun levon vuoro. Myös kiireapulaiset ovat päässeet työstä heti jyvälle. Kiireestä huolimatta neulepajalla on hyväntuulinen tunnelma.

Hyvä juttu, miettii Kalle, istahtaa omalle paikalleen ja tarttuu kutimiin.

Filmitähti Joulumaassa

 

Tänään on ollut iloa ja ihmetystä koko Joulumaassa, kun kuuluisa filmitähti Leonardo Kapris on nähty Joulutorilla ihastelemassa. 

Paikallislehtien mukaan filmiyhtiö harkitsee uuden filmin kuvaamista ainakin osittain Lapissa, mutta itse filmitähden paikalle saapuminen on ollut täysi yllätys.

Maisemat ja revontulet ovat tehneet suuren vaikutuksen. Kuten myös Muorin kahvilan tarjonta sekä Muorin neulepajan neulomat ja virkkaamat revontulipipot, -lapaset ja -kaulaliinat. 

Tähti ostaa itselleen kaulaliinan ja pipon Joulutorilta ja ottaa itsestään selfien. Leonardo jakaa kuvan Instassa, jossa se leviää kulovalkean tavoin. 

Koska tähdellä on miljoonia seuraajia, käsityöt herättävät huomiota kansainvälisestikin. Tähdet kavereineen kommentoivat postausta ja ihastelevat Lapin upeita maisemia.

“Katsokaa tätä kuvaa!”, Kalle huudahtaa neulepajassa. 

“Skeittarit, räppärit ja actiontähdet kilvan kehuvat kuvia. Leonardon ystävät haluavat samanlaisen pipon. Joku tähdistä muistaa olleensa oman perheensäkin kanssa lomalla Lapissa”, Kalle iloitsee. 

Tähden ottamissa kuvissa maisema on maaginen ja Leonardo perheineen saa olla täysin rauhassa Joulumaassa, ihan kuin kuka tahansa tavis. 

Tähden jakamat kuvat ja niistä käyty keskustelu leviää mediaan, jonka ahkerimmat toimittajat ryhtyvät jäljittämään pipojen alkuperää ja löytävätkin maininnan Joulumuorin neulepajasta. 

“Meillä tilaukset kasvavat netissä koko ajan”, Kalle tarkistaa tilauskantaa. “Riittääkö meillä materiaali ja aika”, hän huolehtii. 

Samassa Joulumuori kiiruhtaa neulepajaan. “Minä soitan apua Joulupukilta, lisätään kiireapulaisia Pukin tontuista”, Muori tokaisee.

Apua luvataankin ja Muori pyytää Katriinaa lisäämään kiireapulaisia ohjelmistorobottiin. “Laita minulle tiedot, niin perustan massana heidät samalla kertaa” Katriina ehdottaa.

Onneksi Pukilla on niitä Tonttuja tarvittaessa apuun tännekin asti, miettii Katriina tyytyväisenä.

Lucian päivän pullat

 

Joulumuorin kahvilan leipomosta tulee herkullinen tuoreen pullan tuoksu.

Leipomon väki on aloittanut ahertamisen jo varhain ja ensimmäiset Lucian päivän pullat ovat jo jäähtymässä. 

“Ihana tuoksu”, huikkaa Katriina leipomon puolelle. “Eikö olekin”, virnistää Leena kädet jauhoissa. “Tilauksia oli tällekin päivää paljon, nämä Lucian päivän pullat ovat kyllä olleet menestys!”

Leena on tänä vuonna varautunut Lucian päivän tilauksiin hyvissä ajoin, koska viime vuonna myyntilaatikot loppuivat kesken. Hän laittoi muistilappuja tilauskansion väliin ja lähetti kalenterimuistutuksia koko leipomon porukalle.

“Katriina, osaatko sanoa, voisiko tuosta ohjelmistorobotista olla meille jotain hyötyä näihin muistutuksiin?”, Leena kysäisee Katriinalta.

“Tuossa leipoessani tuli mieleeni, saisiko nämä jotenkin yhteen paikkaan. Meillä ei leipomon väki tykännyt hyvää, kun kaikille lähetin muistutuksia”, Leena jatkaa.

“En ole aivan varma, mutta voisin hieman tutkia tuota Tuntinetistä”, Katriina vastaa.

“Minäpä palaan asiaan hetken päästä, kun olen nuo pullat tuonne kahvilan puolelle laittanut esille”, hän jatkaa samalla kun siirtyy takaisin kahvilan puolelle.

Kahvilan aamukiireiden laannuttua Katriina suuntaa toimistoon ja avaa Tuntinetin. “No niin, tutkitaanpas hieman noita muistutustoimintoja, mitä täältä löytyykään”, hän tuumaa ohjelmaa avatessaan. 

“Aivan, täällähän on ihan oma Muistutustoiminnot - lisäominaisuus, mutta onkohan tämä sitä Leenan toivetta varten?”, Katriina miettii. Hän selaa työntekijätiedot läpi ja hakee ohjeista hakusanalla "muistiinpanoja". Löytyi!

“Hei Leena, minä löysin sinulle muistutuksille sopivan kohdan Tuntinetistä!”, Katriina pinkaisee leipomon puolelle. “Voidaan laittaa sinulle oma toimenpidepyyntö Tuntinetin muistiinpanoissa, millekäs päivälle haluat?”

“Kiitos Katriina, kun selvitit! Pääasia on, että enää ei muut saisi niitä muistutuksia minulta”, Leena hihkaisee takaisin.

“Jos laitat tilausmuistutukset minulle jo lokakuun päiväykselle, niin myyntilaatikot ehtivät ajoissa leipomoon. Kiitos kiitos”, sanoo Leena ja hymyilee tyytyväisenä.

Joulukorttipäivä

 

Katriina on kiiruhtanut kahvilalle työn ääreen, hän oli aamun jonottamassa Postikonttorilla.

“Pahoitteluni Muori, kun näin viime tipassa tänne töihin kiiruhdan”, hän puuhkaisee, “olin aamun Postikonttorilla jonottamassa niitä joulumerkkejä”. 

“Ei hätää Katriina, kiitos sinulle, kun hait niitä” Muori tuumaa takaisin.

“Laita minulle kuitit merkeistä, niin käsitellään ne maksuun sinulle”. “Juu, ilman muuta. Sinähän voit laittaa vaikka kulukirjauksena sinne Tuntinettiin ne”, Katriina jatkaa. “Totta, lisään tänään”, Muori toteaa.

Postimerkit Katriina vie neulepajalle. “Hei kaikki, täällä on nyt ne joulumerkit postikortteihin. Toimittaako teistä joku valmiit joulukortit Postikonttorille?”, hän kysäisee.

“Kysytään Kallelta, kun Kalle on tullut töihin”, Samu vastaa. “Hoidamme kyllä ne kortit  tämän päivän aikana”.

Neulepajan väki on suunnitellut tämän vuoden joulukortit ja ne ovat tulleet sopivasti painosta.

Upeita ovat, ihastelevat he yhdessä tuumin laittaessa postimerkkejä kortteihin, samalla kun Kalle saapuu työn äärelle.

“Minulla on tänään käyntiä siellä Joulumaassa ja käyn tarkistamassa Joulutorin myyntipisteen. Vien samalla kaikki kortit Postikonttorille”, Kalle huikkaa. 

“Sattuipa sopivasti. Ajattelimmekin sinulta varmistaa, olisitko halukas viemään nämä.” Samu iloitsee.

“Onhan minulla taka-ajatuksiakin... Pääsen samalla testaamaan sitä kilometrikorvauksen lisäämistä sinne ohjelmistorobottiin”, Kalle virnistää. 

Kirjanpitäjä tutustuu palkkarobottiin

 

Joulumuori on kutsunut kirjanpitäjän käymään kahvilassaan tänään. Nyt nähtäisiin, miten uusi ohjelmistorobotti helpottaa palkkatietojen käsittelyä.

Muori on keskustellut ripeästä käyttöönotosta Joulupukin palkanlaskija Tonttu Tomeran kanssa ja yhdessä tuumin he ovat tulleet siihen tulokseen, että Muorin työntekijöiden palkat voisi käsitellä Tuntinetin palkkarobotilla jo alkukuunkin osalta. 

Aikaisemmin oli tarkoitus ottaa koko ohjelmisto käyttöön työntekijöille vasta loppukuun palkkoihin.

Käyttöönotto on kumminkin sujunut niin sutjakkaasti, että miksei sitä aikaistaisi, tuumaa Muori.

Kirjanpitäjä Kerttu avaa kalenterinsa ja pyytää Muoria antamaan lyhyen tilannekatsauksen.

“Onpas mukavaa nähdä Muori pitkästä aikaa. Miten teillä on joulukuun alku sujunut, missä mennään?”, kysäisee Kerttu. 

“Niin on Kerttu kiva nähdä. Hyvinhän meillä täällä on mennyt, kiirettä on pitänyt, kuten arvata saattaa”, Muori hymyilee.

“Jännitin miten ohjelmistorobotin käyttöönoton kanssa käy näin joulukiireiden keskellä, mutta uskoin ja luotin että kaikki sujuu hyvin", Muori sanoo.

"Pukki meille antoi leimauslaitteen, ja leipomon väki sitä on harjoitellut. Kovin ovat tykästyneet", Muori kertoo.

" Ja nyt meillä on niin hyvin nuo asetukset tuolla Tuntinetissä, että voisimme jo tämän alkukuun osalta sieltä noutaa palkkoihin tiedot” , Muori lisää.

“Kuulostaa hyvältä. Miten ajattelit, lasketko palkat itse, ja minä noudan kirjanpitoaineiston vai miten tehdään?” Kerttu kysäisee.

“Minä luulen, että Katriinan kanssa tehdään palkat, hän osaa työehtosopimukset ja on niin näppärä näiden tietokoneiden kanssa”, Muori tuumaa.

“Meillä on verokortit enää syöttämättä, muuten pohjatiedot on kunnossa”, hän lisää. 

“Laitatko sinä minulle sitten koontina ne palkat kirjanpitoon?”, kysyy Kerttu.

“Sinä saatkin sanoa lopullisen sanan miten tehdään, sieltä on ajettavissa ihan aineistoakin, tulehan katsomaan”, Muori pyytää. 

Niin Muori ja Kerttu tutustuvat palkkarobottiin, tarkistavat millaista aineistoa kirjanpitoa varten voidaan ajaa ja päätyvät ottamaan kirjanpitoa varten lisäominaisuuden käyttöön.

Samalla he sopivat, että Kerttu saa myös oikeuden Tuntinettiin, niin hän voi käydä noutamassa aineiston.  

“Tämä säästää kaikkien aikaa, kun aineistoa ei enää lähetellä erikseen”, Kerttu iloitsee.

Neulepajalla vietetään Jean Sibeliuksen päivää

 

Kalle laskee virkkuukoukun kädestään ja päättelee työnsä. Sitten vain revontulipipo valmiiden pinoon. Samasta revontuliaiheesta on jo lapasia ja kaulaliinoja. Nämä pitävät lämpimänä, tuumii Kalle ja aloittaa uuden pipon virkkaamisen.

“Tosi kivat nuo värit”, huokaisee kutoja Maarit viereisen pöydän äärestä ihailevasti. “Kiitos”, hymyilee Kalle iloisena. Pipot ovat tehneet kauppansa. Helsingin seudun hipsterit ja skeittaajat ovat löytäneet pipot ja ostaneet kavereilleenkin. 

“Hyvä, että nämä ovat niin hyvin näkyvillä tuolla Muorin kahvilan puolella, tulee lisää asiakkaita”, tuumaa Maarit, jolla on tekeillä Lappi-aiheinen villapaita. Valmistuttuaan sekin lähtisi kahvilan puolelle myyntiin.

Maarit värjäsi lankoja jo kesällä kasviväreillä. Tulisi hyvää laatua ja ekologisesti vielä, hän miettii hyväntuulisena. Pitää sitten ennen kotiinlähtöä vielä täyttää työtunnit Tuntinettiin. On se kyllä kätevämpi kuin paperilista, miettii Maarit.

Hyvä, että tuo Kalle hoiti meille ne tunnukset, Maarit pohtii ja jatkaa kutomista. “Laitanko jotain musiikkia?”, kysyy Kalle. On Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä. “Joo, laita vaan, musiikki piristää”, huikkaa kutoja Samu muiden nyökkäillessä.

Kalle etsii soittolistoistaan joululauluja. On hanget korkeat nietokset tuntuu sopivalta, onhan lunta tullut jo mukavasti. Koko neulepajan väki hyräilee mukana. Huomenna pitäisi varmistaa, että kahvilassa on liinoja, pipoja ja lapasia. Ja kaulaliinoja.

Täydennystä kaivataan, koska lämpimät ja iloisenväriset neuleet tekevät kauppansa, Maaritin villapaidat samoin. Neulepajalla aherretaan illan hämärtyessä ulkona, samalla joululauluja kuunnellen. Jean Sibelius oli jouluihminen ja kirjoitti useita joululauluja.

On meillä täällä viihtyisää, miettii Kalle ja vilkaisee ikkunasta, kuinka lumihiutaleet leijailevat ulkona.  Samaan aikaan alkaa soida En etsi valtaa, loistoa. Näistähän voisi tehdä oman soittolistan, Kalle keksii.

Pohdintaa leimauspäätteestä

 

Joulumuori kantaa pientä pahvilaatikkoa käsissään ja laskee sen kahvilan sivupöydälle. “Mitäs siellä on?” kysäisee Katriina.

“Joulupukin pajan entinen leimauspääte. Olivat siellä ottaneet puhelimen käyttöön, niin antoivat meille tämän. Mitä luulet, olisiko tämä kätevä meillä, jotta jokainen voi leimata itsensä sisään työpäivän alkuun ja ulos, kun ovat lähdössä kotiin?” Muori pohtii. 

“Millä siihen leimataan?” Katriina kiinnostuu. “Pukki antoi tämmöisiä lätkiä mukaan, näillä siis.” Muori ojentaa lätkiä Katriinalle.

“Aivan, nämä näyttää samalta kuin tuolla Kuntokeitaan kuntosalilla”, Katriina tutkailee tägejä.

 “Varmasti tämä helpottaa, jos otetaan käyttöön. Mutta minne leimauspääte laitetaan, riittääkö tunnisteet kaikille?”, kysäisee Katriina.

“Jos riittää, niin laitetaan tuohon sisääntulon oven pieleen? Kaikki voivat silloin leimata”, Muori ehdottaa. “Täällä on vielä SiM-korttikin paikoillaan, olisi heti valmis käyttöön.”

Niin Katriina ja Muori alkavat selvittämään, miten leimauslaitteen saisi heille siirrettyä.

“Täällä ohjeissa lukee, että laitteen tunnus viedään työkohteille, ja lätkien tunnisteet työntekijöille. Sitten tulee tarkistaa, että oletustyökohde on viety työntekijälle. Kuulostaa aika yksinkertaiselta. Mitä mieltä olet, joko saadaan huomiselle käyttöön?”, kysyy Katriina ohjeita lukiessaan. 

“Otetaanko kahvilan vai leipomon porukalle ensin testiin? Testataan ensin, ja jos se tuntuu kaikkien mielestä toimivalta, niin sitten kaikille käyttöön. Tämä oli tällainen päähänpisto, nyt kun tuo laite jäi ylimääräiseksi”, Muori tokaisee.

“No joo, ja kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Minä voin lisätä sen tunnuksen samoin tein meille, ja tarkistan nuo avaimet työntekijöiden tietoihin”, Katriina innostuu.

Niin Katriina päivittää asetukset Tuntinettiin ja käy läpi, miten itse leimaaminen onnistuu. “Näyttäisi aika helpolta,” Katriina toteaa.

Joulumuori seuraa vierestä tyytyväisenä, miten kätevästi Katriina asiaa hoitaa. Samalla hän soittaa joulupajan huoltopäällikkö Huiskulle, josko hän voisi käydä tänään kahvilassa, niin tuumattaisiin porukalla laitteelle sopiva paikka. Huiskulle tämä sopii!

Itsenäisyyspäivän pyhälisät

 

“Hyvää itsenäisyyspäivää!”, leipomon Leo hihkaisee iloisena pullakuski Patelle, joka kopistelee leipomon ovella. “Kiitos samoin! Täällä sitä näin pyhänä töitä paiskitaan!”, Pate hihkaisee takaisin.

“Näinhän se menee, ja kivaa se on näin pyhänäkin! Onko suunnitelmia tälle päivää?”, Leo kysäisee.

“Illalla syödään pitkän kaavan kautta suvun kesken, samalla kaavalla mennään kuin aiemminkin, entäs sinulla?”, Pate vastaa. “Jaa-a, eiköhän sitä meilläkin pöytää koriaksi, ja Linnan juhlia pitää seurata myös”, Leo tuumaa. 

Samaan aikaan Leena on laittamassa tarjolle kahvilan puolelle meneviä leivonnaisia ja pohtii itsenäisyyspäivän pyhälisää.

Nämä pitää muistaa huomioida kaikille, ketkä ovat tänään töissä, että menee kerralla oikein, miettii Leena ja kirjaa tiedot ylös muistilapulleen. Pitää lisätä järjestelmään, laitan, kunhan saan kiireisimmät tästä ensin hoidettua, päättää Leena.

Ennen kotiin lähtöään Leena poikkeaa vielä toimistossa ja tarkistaa koneelta tämän päivän tunnit. Hän avaa ohjelmistorobotin ja sieltä joulukuun työaikaraportit.

“Mitä ihmettä, täällä nämä kaikki pyhätyön lisät näkyvät jo tälle päivää.. Eikö näitä pidä itse merkitä ylös?”, Leena hämmästelee ja selailee työaikaraporttien tuntiyhteenvetoja ihmeissään.

Hetken Leena selaa raportteja tarkistaen työntekijöiden tiedot ja sitten hänelle muistuu mieleen, että Työehtosopimus-näytöltä voi tarkistaa asetukset.

Kyllä vain, siellähän se tieto on nähtävillä, että Itsenäisyyspäivältä tunnit ja lisät käsitellään itsenäisyyspäivälain mukaan. “Asia ymmärretty”, hän myhäilee ja lähtee hyvillä mielin itsenäisyyspäivän viettoon.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kiireapulaiset ja vastuulisät

 

"Hello everybody! It is so good to see you again!", raikaa tuttu ääni kahvilassa. Käsityöpajan väki kiiruhtaa kahvilan puolelle, sehän on Akiko!

Akiko oli viime talvena Joulupukilla töissä ja ihastui niin Joulumaahan, että on tullut Suomeen uudelleen.

Tänä vuonna Akiko haluaa mukaan kahvilan toimintaan, joten Joulumuori on tehnyt hänelle kiireapulaisen työsopimuksen. Työvuorot hän suunnitteli niin, että halutessaan Akiko voi olla myös Lahjapajalla töissä.

“So lovely to see you again! You can start your day with Katriina”, sanoo Muori iloisesti ja huikkaa Katriinalle, että kävisivät yhdessä Akikon kanssa tervehtimässä myös leipomon puolella. 

“Laitan tämän päivän aikana vastuulisät kuntoon sinne Tuntinettiin”, Muori lisää. Muori maksaa vastuulisää kiireapulaisista vastaaville, apulaisiahan palkataan joka vuosi kaikkiin työpisteisiin.

Myös muita kiireapulaisia aloittaa tänään ja varhain huomenna sitten vielä leipomopuolen kiireapulaiset. Vastaaville on siis tiedossa työntäyteinen päivä, kun he tarkistavat ohjeistukset kuntoon ja aloittavat perehdyttämisen.

Iltapäivällä muori tallentaa kaikille vastaaville vastuulisät Tuntinettiin. Hän päättää perustaa siitä henkilökohtaisen lisän, jolloin ohjelmistorobotti käsittelee lisää suoraan tunneista. Näin säästytään taas erilliseltä manuaaliselta työltä.

Saamaan aikaan Kalle, yksi käsityöpajan kutojista, koputtelee toimiston ovea. “Joko me saadaan ottaa se Tuntinetti käyttöön? Minä en ole vielä saanut tunnuksia?”, kysyy Kalle. 

Muori nostaa katseensa tietokoneen takaa ja toteaa, että ilman muuta se sopii. “Miten muut neulojat, onko heilläkin tilanne sama, että haluavat jo tässä vaiheessa sinne kirjata?”, Muori varmistaa.

“Kaikille vaan. Merkittiin eiliset ylityöt taukotilan listaan, mutta se alkaa mennä jo suttuiseksi koko lista”, vastaa Kalle. 

“Minäpä laitan teille kutsut, niin pääsette tutustumaan. Ja viekää vaan näitä alkukuun tuntejakin jo sinne. Meillä on asetukset hyvällä mallilla, joten taidetaan ottaa myös alkukuun palkka-aineistokin sieltä”, Muori toteaa hymyssä suin.

Näin Joulumuorin työpöydän todo-listalla on taas yksi kohta vähemmän 😊

Lupien tarkistus ja arkistointi

 

Joulumuori järjestelee hyllyjä kahvilan tiskin takana. Käsiin osuu ohkainen kansio, johon kaikki luvat on printattu. Hän ottaa kansion mukaansa ja suuntaa kulkunsa toimistoon.

Siinä mietteissään hän soittaa rimpauttaa Joulupukin Palkkatoimistoon. “Tonttu Tomera”, kuuluu luurin toisesta päästä. “No se on Joulumuori tässä”, sanoo Muori.

“No huomenta sinne kahvilaan! Mitä sinne kuuluu?”, Tomera kysäisee. “Hyvää tänne, mutta lähdin soittelemaan sinulle näissä lupa-asioissa”, Muori tuumaa.

“Jaahas, jaahas, kerrohan!”, Tomera innostuu. 

“Meille on tulossa näitä kiireapulaisia ja kaikilla pitäisi olla hygieniapassit kunnossa. Kyllähän he meille näitä toimittavatkin, mutta tuli näiden muiden lupa-asioiden yhteydessä mieleeni, että voisiko tuota ohjelmistorobottia käyttää tällaiseen? Sinulla lienee niistä kaiken maailman luvista hyvä käsitys, miten olet käsitellyt niitä?”, kysäisee Muori.

“Aivan, totta, siellä teillä tarvitaan lupia myöskin. Voin lähettää sinulle linkin ohjeisiin, se on helppoa”, sanoo Tomera.

“Kiitos, onpa hyvä, että otin puheeksi! Kiitos ja mukavaa päivää, tule hakemaan nisua iltavuorolaisille, jos on taukotilasta loppunut”, tuumaa Muori tyytyväisenä.

“Minäpä tarkistan, kiitos!”, Tomera sulkee puhelimen.

Hetken päästä Muori saakin Palkkatoimistosta sähköpostilla ohjelinkin.

“Näyttää ihan siltä, että osaan tämän tehdä. Taidan ensin selvittää kaikki tarvittavat luvat, niin saadaan ne sitten yhdellä kertaa vietyä”, Muori tuumaa.

Niin Joulumuori kiertää kaikki työpisteet läpi ja pyytää vastaavia toimittamaan tiedot tarvittavista luvista ja pätevyyksistä hänelle vielä tänään. Ohjelmistorobotin käyttöönotto on sujunut varsin sutjakkaasti. 

Ehkäpä pidetään aamulla vastuuhenkilöiden kanssa pieni palaveri, joko sitä laitetaan työntekijät kirjaamaan jo tässä vaiheessa sitä työaikaa Tuntinettiin, Muori suunnittelee.

Tuntilistojen teko loppukuulle - suunnittelurobotti

 

Leipomossa on ollut jo aamu touhua täynnä. Joulukuussa kaikki työpisteet pidetään avoimena myös viikonloppuisin.

Tälle viikonlopulle on tehty ylimääräisiä tilauksia joulumarkkinoita varten ja ne on nyt pakattu valmiiksi kuljetusta varten.

Kahvilan ja käsityöpuodin ovet avautuvat leipomoa myöhemmin, joten Leena päättää hyödyntää ajan toimiston puolella. Hän menee toimistoon ja avaa läppärin.  

No niin, tarkistanpas tässä miten tuo suunnittelurobotti tekee ne työvuorolistat, päättää Leena ja alkaa näppäillä leipomon seinältä nappaamansa työvuorolistan tietoja järjestelmään.

“Leo ja Leevi, heillähän on aina sama vuoro. Sehän taisi jotenkin onnistua, että luon tämän voimaan pidemmäksi aikaa… Miten se onnistuikaan…”, miettii Leena ääneen samalla klikkaillen vuoroja Tuntinettiin.

Sitten hän hoksaa toistuvan vuoron merkinnän ja tekee Leolle ja Leeville vuorot voimaan tammikuun loppuun asti.

“Mitäs sitten? Ai niin, huomioin aiemmat poissaolot ja vapaapäivät, vien ne ja tulevat lomapäivät myös. Nehän minulla on tiedossa.” Omat vuoronsa Leena vie oman Tuntikirjaus-näkymän kautta, tuleepahan sekin paremmin tutuksi.

Kun työvuorot on suunniteltu kaikille, Leena käy kurkkaamassa tuntien yhteenvedot Työaikaraportit-näkymästä. “Mitä ihmettä, täällähän ei ole mitään!“, Leena parahtaa.

Samaan aikaan Katriina tulee töihin, kuulee Leenan parahduksen ja avaa toimiston oven.

“Mikä hätänä Leena?”, Katriina kysyy. “Tein koko leipomon henkilöstölle äsken vuorot, mutta en saa niitä näkymään! Tämä robotti ei nyt toimi!”, Leena puuhkaisee.

“Hmm… Minäpä tulen myös katsomaan”, Katriina tuumaa ja menee Leenan luokse. “Miksi nuo kaikki vuorot on keltaisella? Se taisi olla sitä, että niitä ei ole vahvistettu?” “Totta, se voi olla syynä”, Leena huomaa.

Ja niin Leena tutkii työvuorosuunnittelun näkymää ja etsii, mitä kautta työvuorot voisi vahvistaa. Hetken päästä massatoiminto löytyykin, joten Leena vahvistaa koko leipomon työvuorot massana.

 “Huh, nyt nämä on täällä oikein. Kiitos Katriina!”, sanoo Leena. “Eipä hätää. Miten meni suunnittelu? Oliko vaikeaa?”, Katriina kysyy.

“Ei ollut. Tein itse asiassa tammikuun loppuun asti jo vuorot. Kyllä tämä säästää aikaa!”, toteaa Leena takaisin ja kerää listat mukaansa. 

“Työniloa!”, hän huikkaa lähtiessään takaisin leipomon puolelle tyytyväisenä hymyillen.