Leipomossa on ollut jo aamu touhua täynnä. Joulukuussa kaikki työpisteet pidetään avoimena myös viikonloppuisin.
Tälle viikonlopulle on tehty ylimääräisiä tilauksia joulumarkkinoita varten ja ne on nyt pakattu valmiiksi kuljetusta varten.
Kahvilan ja käsityöpuodin ovet avautuvat leipomoa myöhemmin, joten Leena päättää hyödyntää ajan toimiston puolella. Hän menee toimistoon ja avaa läppärin.
No niin, tarkistanpas tässä miten tuo suunnittelurobotti tekee ne työvuorolistat, päättää Leena ja alkaa näppäillä leipomon seinältä nappaamansa työvuorolistan tietoja järjestelmään.
“Leo ja Leevi, heillähän on aina sama vuoro. Sehän taisi jotenkin onnistua, että luon tämän voimaan pidemmäksi aikaa… Miten se onnistuikaan…”, miettii Leena ääneen samalla klikkaillen vuoroja Tuntinettiin.
Sitten hän hoksaa toistuvan vuoron merkinnän ja tekee Leolle ja Leeville vuorot voimaan tammikuun loppuun asti.
“Mitäs sitten? Ai niin, huomioin aiemmat poissaolot ja vapaapäivät, vien ne ja tulevat lomapäivät myös. Nehän minulla on tiedossa.” Omat vuoronsa Leena vie oman Tuntikirjaus-näkymän kautta, tuleepahan sekin paremmin tutuksi.
Kun työvuorot on suunniteltu kaikille, Leena käy kurkkaamassa tuntien yhteenvedot Työaikaraportit-näkymästä. “Mitä ihmettä, täällähän ei ole mitään!“, Leena parahtaa.
Samaan aikaan Katriina tulee töihin, kuulee Leenan parahduksen ja avaa toimiston oven.
“Mikä hätänä Leena?”, Katriina kysyy. “Tein koko leipomon henkilöstölle äsken vuorot, mutta en saa niitä näkymään! Tämä robotti ei nyt toimi!”, Leena puuhkaisee.
“Hmm… Minäpä tulen myös katsomaan”, Katriina tuumaa ja menee Leenan luokse. “Miksi nuo kaikki vuorot on keltaisella? Se taisi olla sitä, että niitä ei ole vahvistettu?” “Totta, se voi olla syynä”, Leena huomaa.
Ja niin Leena tutkii työvuorosuunnittelun näkymää ja etsii, mitä kautta työvuorot voisi vahvistaa. Hetken päästä massatoiminto löytyykin, joten Leena vahvistaa koko leipomon työvuorot massana.
“Huh, nyt nämä on täällä oikein. Kiitos Katriina!”, sanoo Leena. “Eipä hätää. Miten meni suunnittelu? Oliko vaikeaa?”, Katriina kysyy.
“Ei ollut. Tein itse asiassa tammikuun loppuun asti jo vuorot. Kyllä tämä säästää aikaa!”, toteaa Leena takaisin ja kerää listat mukaansa.
“Työniloa!”, hän huikkaa lähtiessään takaisin leipomon puolelle tyytyväisenä hymyillen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti