Etätyö- ja etuoikeutettuina tsemppiä lähityöläisille

Maailma muuttuu, välillä hitaammin ja maaliskuussa 2020 taas sitten nopeammin.
Juuri nyt monen meistä maailma on muuttunut.
Osalla meistä ovat työt seisahtuneet ja joillakin meistä etätyöstä on tullut uusi normaali.
Monilla on työt vähentyneet, toivon mukaan vain hetkellisesti.

Miten sinun työpaikallasi: käytkö vielä työpaikalla vai onko teillä etätyösuositus?
Vai jopa etätyöpakko?

Etätyöläinenkin kantaa kortensa kekoon.
Hidastamme etäilemällä koronan leviämistä ja osaltamme annamme terveydenhuollon, puhtaanapidon, kuljetusalan, elintarvikealan ja pelastuslaitoksen ammattilaisille työrauhaa ja mahdollisuuden tehdä tärkeää työtä edes hieman turvallisemmin.
Toivottavasti muistin mainita edes osan tärkeistä ammattilaisista arjessamme!

Meillä Tuntinetissä töitä voi ja saa tehdä etänä. Se on ollut mahdollista jo kauan, niin kuin IT-alalla nyt sopii olettaakin. Koen, että olemme etä- eikun hups etuoikeutettuja :)
Tällaisena aikana turvallinen työympäristö mahdollistaa tehokkaan työn tekemisen.

Miten etätöitä sitten tehdään, valvotaan, ohjataan tai miten kirjataan työaaikaa?
Käsi sydämelle: jos ja kun luotat työntekijöihisi,  niin vastauksen pitäisi olla selvä.
Pitkälti samoin kuin toimistolla tai työpisteellä tehdessäkin: tehdään työt, pidetään tauot asianmukaisesti ja merkitään työtunnit työajanseurantaan ja laskutukseen toteutuneen mukaan.

Toki muutamia vinkkejä voi antaa, mikäli muutos etätyöhön ja hyppy erilaisiin työolosuhteisiin on ollut nopea ja suuri.

Vinkkejä työntekijälle:

• Noudata rutiineja, samoja kuin aiemminkin.
  Mene ajoissa nukkumaan. Syö hyvä aamupala ja lounas.
  Pidä taukoja, jaloittele - hae kupponen kahvia tai teetä (kävele samalla vaikka 5 ylimääräistä kertaa keittiöön kahvinkeittimelle).
• Joku saa työdraivin päälle pukemalle työvaatteet ja meikkaamalla kuten ennenkin.
  Toinen taas koodaa tai kirjoittaa dokkaria pyjamanhousuissa ja tukka sekaisin - mutta ajatukset skarppina ja priimajälkeä tuottaen.
• Pidä työyhteisö kasassa: järjestäkää virtuaalikahvit tai lounas. Rupatelkaa. Tukekaa toisianne. Kysäiskää chatissa neuvoa ja mielipidettä, ihan niin kuin huutelisitte toimistolla sermin yli toisillenne.
• Saatat joutua terästäytymään itsesi johtamisessa: tee päivälle tai viikolle tehtävälista paperille tai digitaalisesti. Ruksaile tehtyjä tehtäviä pois.

Vinkkejä työnantajalle tai esimiehelle

• Opasta selkeästi tehtävät ja tavoitteet. Ole saatavilla ja varaa aikaa alaisillesi. 
• Tarjoa mahdollisuuksien mukaan töistä työtuoleja, näyttöjä, näppäimistöjä tai muita tarvikkeita lainaan. Sovi tarvittaessa nettiyhteyksien parantamisesta, jos niissä on pulmia. Muutama kymppi kuussa on pieni panostus työnantajalta siihen, että hommat sujuvat.
• Huolehdi etätyöläisenkin jaksamisesta: osalle tämä voi olla luontevaa, osa tekee töitä liikaa ja kellon ympäri - ja osa ei saa kiinni työnteon rytmistä ollessaan kotona keittiön tai olohuoneen pöydän ääressä.
• Kannusta työyhteisöä myös yhteydenpitoon etäsesonkinakin
• Pidä erityistä huolta uusista ja työyhteisöön vasta tulleista työntekijöistä.
  Heille tilanne voi olla haastavin.

Mitä varsinaiseen asiaan, eli ajankäyttöön ja työtuntien kirjaamiseen tulee...

Business as usual.

Ne kirjataan Tuntinettiin läppärillä tai kännykällä, ihan niin kuin ennenkin!

Hirmuisesti jaksamista sairaanhoitohenkilökunnalle!  

Ja kiitos että olette olemassa, meitä varten.
#stayhome #workfromhome

Vapaa-aika virkistää

Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää muistaa levätä ja latautua.
Sopivaksi suhteeksi kuvaillaan 8 tuntia töitä ja saman verran unta ja vapaa-aikaa.
No, aina tuo kolmijako ei taida meillä kaikilla nykyään toteutua.
Työ voi haukata - toivottavasti vain välillä - isomman palan vuorokaudessa kuin 8 tuntia.
Toisaalta osa meistä tarvitsee enemmän unta kuin vain 8 tuntia. Ja osa taas pärjää vaikkapa 6 tunnilla.

Itseään ja kehoaan pitäisi kuunnella. Ja kiireen huminassa omaa pitäisi rauhoittaa omaa mieltään ja antaa sillekin hengähdystauko.

Lepo

Unta täytyy saada. Univinkkejä löytyy monestakin paikasta.
Allekirjoittanutkin hakee välillä illan hämärässä Nukkumattia ja parempia matkoja Höyhensaarille.
Väliin ehkä pitää hyväksyä että adrenaliini tai liian kiivas työtahti  (tai täysikuu) vievät unet muutamana yönä.
Onneksi seuraavana yönä useimmiten nukuttaa jo paremmin.

TTL:llä on tällainen ehdotus unen helpottamiseksi:
https://www.ttl.fi/tyopiste/tee-illalla-kivoja-asioita-ja-12-muuta-vinkkia-hyvaan-uneen/

Vapaa-aika

Miten sinä käytät vapaa-ajaksi kutsutun pätkän? Useammalla aika täytyy työn tai velvollisuuksien luonteisilla tehtävillä: pitää kuskailla lapsia harrastuksiin, käydä kaupassa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja siivota.  Tai remontoida, huoltaa autoa ja pyörää, hakata halkoja?
Vai tuntuuko siivoaminen rentouttavalta? Joskus tuntuu, myönnetään :) .

Tutkimuksessakin on todettu, että rajaton ruutuaika ja mobiiliriippuvuus vähentää tyytyväisyyttä vapaa-aikaa, . Less fun with smatrtphone stuck in your hands?
https://www.kent.edu/kent/news/kent-state-university-researchers-find-more-smartphone-play-equals-less-fun-during-leisure
Maalaisjärjelläkin tuon toki tajuaa. Elämä tuntuu hyvältä, kun on aidosti läsnä hetkessä, eikä tuhansien virtuaalikilometrien päässä virtuaalitodellisuudessa.

Vapaa-ajan kalenterissa pitäisi olla tilaa. Joutilaisuus on myös tarpeen. Vapaa-aikaakin saattaa alkaa helposti suorittamaan. Tässä tosin tuo haasteita se, että ystävien tai sukulaisten aika voi olla kortilla, jos et sitä ennakoon varaa. On FOMO:a (Fear of Missing Out) eli jostain-paitsi-jäämisen pelkoa, ja muita aikamme lieveilmiöitä, jotka tekevät ystävien tapaamisestakin mutkikasta.

Tasapainoa ja vastapainoa

Rentoutuminen ja työstä irtautuminen on meille jokaiselle aika henkilökohtainen juttu. Sinä voit rentoutua metsässä, minä taas vaikkapa shoppailemassa. Ystävä neuloo, toinen tosiaan siivoaa ja kokkaa. Sukulaistäti lukee ja joogaa, pomo käy avantouinnissa. Joku treenaa maratoniin, joku toinen harrastaa vapaaehtoistyötä.
Täältä löytyy muutamia lifecoachin eli elämänvalmentajan lisävinkkejä työstä irtautumiseen:
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/a8c29b2b-a7ba-41af-ac50-d1578fea0b41

Eivätkä nämä Duunitorinkaan vinkit ole hullumpia:
https://duunitori.fi/tyoelama/erota-tyo-ja-vapaa-aika-4-vinkkia

Ehkä tiedät kuitenkin parhaiten itse. Kunhan vaan maltat pysähtyä ja kuunnella kehoasi, surisevaa mieltäsi ja ehkä katsella ja kysellä miten perheesi ja läheisesi jaksavat. Fyysisen peilin lisäksi läheisesi ovat oman hyvinvointisikin peili.

Muista seurata työaikaasi, merkitä tunnit ylös (vaikkapa Tuntinettiin).
Ja kun sopiva hetki on, pidä vapaata ja tasaa tilannetta, jos liukumasaldoa tai ylitöitä on päässyt kertymään.

Mukavaa viikonloppua ja vapaahetkiä!

Toivottavasti talviloma joko jo rentoutti tai häämöttää
kohta edessä arjen keitaana Sinunkin kalenterissasi!

Hups, mihin työpäivä hurahtikaan?

Itse luulee olevansa tehokas ja keskittyvä työelämän supernainen tai -mies. Niin luulin minäkin :) 

Joskus on hyvä ihan itselleenkin selvittää, mihin kaikkeen aikaa kuluu.

Aikavarkaiden anatomiaa löytyy onneksi myös tutkimuksistakin.

Tässä yhden "aikavarkaiden"tutkimuksen tuloksia vuodelta 2019 

Tuottavaan työhön voi joillain aloilla jäädä jopa vain 2 tuntia ja 48 minuuttia päivässä.

• 21 % työpäivästä kuluu viihteeseen, uutisiin ja sosiaaliseen mediaan.
• 28 % ihmisistä aloittaa työpäivänsä ennen kello 08:30 (ja 5 % aiemmin kuin kello 07:00)
• 40 % käyttää työhön ja työnantajan tietokonetta kello 22:00 jälkeen illalla.
• 26 % tekee töitä virallisen toimistoajan ulkopuolella.
• Tarkastamme sähköpostin ja pikaviestit 6 minuutin välein. Ohhoh!
  (Pitääpä tarkastaakin WhatApp, Slack, chat, emailit ja ja ja ...)
• 40,1 % päivästä kuluu multitasking-moodissa eri medioiden ja appien viidakossa.
• Kaikista repaleisempia ja keskeytyksiä täynnä olevia päiviä ovat juhlapyhien aatot ja niiden jälkeiset päivät.

Lähde: https://blog.rescuetime.com/work-life-balance-study-2019/

Toinen tutkimus paljastaa lisäksi muitakin aikasyöppöjä:

• työkavereiden kanssa jutustelu vie 40 minuuttia päivässä
• tupakkataukokin saattaa napata jokusen kymmenen minuuttia
• kahvi, tee ja niidne valmistelu vie aikaa 17 minuuttia
• välipalat eli snacksit 8 minuuttia
• muutama puhelu ja viesti ystäville tai perheelle voi viedä myös aikaa ja huomiota päivän aikana

https://www.vouchercloud.com/resources/office-worker-productivity

Toisaalta, tiesitkö seuraavaa:

• Tavallinen työntekijä viettää elämänsä aikana töissä noin 90 000 tuntia?
• Toisen tutkimuksen mukaan töitä paiskitaan 13 vuotta ja 2 kk (ja laskimella katsottuna samassa linjassa ollaan molemmissa tutkimuksissa)
• Ystäviä tapaamme elämämme aikana noin 328 päivää.
• Kanadassa samassa työpaikassa viihdytään noin 4 vuotta.

Toki kannattaa miettiä toimintatapoja ja ajankäyttöä: jos työajalla tekee työt napakasti, voi sen jälkeen hyvillä mielin viettää aikaa läheisten kanssa.

Työaikaa kannattaa aina seurata, ihan omalta kannalta ja tietysti työssä menestyminen ja tehokas ajankäyttö on lopulta kaikkien etu. Pomon ja tekijän, yrityksen ja asiakkaan, eikö?

Kokeile jo heti tänään, älä aikaile!

https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Ota_Helposti_Kayttoon

Työtunnit ympäri maailman

Kaikki alkaa tunneista.
Aiemmin jo blogasimme lomista ympäri maailman.
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/

Nyt kirjoitamme työtunneista ja työajan pituudesta meillä ja muualla.

Kaikki alkaa tunneista myös muualla maailmassa, ja nyt voidaankin arvuutella missä päin niitä tunteja kertyy eniten vuositasolla?

Tässä onkin ainesta hauskaksi vuoden 2020 visailuksi.
Ainakaan täällä meillä ei ihan ensimmäinen arvaus kovatahtisemmasta maasta osunut kohdilleen :)

Alla siis kaaviona spoileri, OECD:n grafiikka tunneista.

Tarkemmin voit tutustua eri maiden työtuntien määriin täällä OECD:n sivustolla.

Suomi ei siis olekaan aivan kärkipäässä, eikä toisaalta myöskään vaikkapa Saksa.

Työn tuottavuudestahan tämä tutkimus ei kerro suoraan mitään, ja toinen tapa lähestyä asiaa onkin juuri se. Mitä niillä tehdyillä tunneilla saadaan aikaan.

Ja riittääkö teknologisoituvassa yhteiskunnassa kaikille töitä 8 tuntia - tai enemmänkin arkipäiviksi.

Samalta sivustolta voi tutkailla työtunteja ja niiden tekijöitä muistakin näkövinkkeleistä, vaikkapa siitä, kuinka iso osa iäkkäämmistä, eikun kokeneemmista työntekijöistä jaksaa painaa pitkää päivää.

Tässä maaottelussa kyllä valitettavasti häviämme Ruotsille, peräti 10%. Huh.
(Ruotsi on tuo oikeanpuoleisin ja korkein pylväs, Suomi violettina viisi pylvästä jälkijunassa)

Toisaalta se, miksi Luxembourgissa töissä käy vain hieman yli 40 % yli 55-vuotiaista on hyvä kysymys. Voihan se olla, että sielläpäin ruuhkavuosien ansiot jo takaavat leppoisat ajat yli neli- tai viisikymppisenä?

Työllisyysaste ei kuitenkaan ole muihin verrattuna Suomessa kovinkaan huono, eli pitäisikö kansallisen taloutemme kannattavuutta pohtia muiltakin kanteilta?
Olemme jopa sijalla 7 tämän kaavion kovassa pääosin eurooppalaisessa porukassa.

Se on ainakin selvää, että työtuntien kirjaaminen on järkevää ihan oman yrityksesi ja oman hyvinvointisi kannalta. Puhumattakaan nyt lain ja viranomaisten säädöksistä.

Kätevästi kirjaat tuntisi Tuntinetissä. Tuntikirjausten ja työajanseurannan kuntoon saattaminen voisi olla yksi hyvä ja helposti pidettävä uuden vuoden lupaus?

Kohta päästään hyppäämään seuraavaan vuoteen ja vuosikymmeneen 2020!
Toivottavasti se on kaikille mukavan työteliäs ja tuottoisa!
Tunteja ainakin on ensi vuonna karkauspäivän verran enemmän :)

Hyvää uutta vuotta kaikille asiakkaillemme, 

yhteistyökumppaneille ja lukijoille 2020!

Hyvä työaikasuunnittelu tukee tuottavuutta työpaikalla

"Aina ei voi valita, voi vaan valittaa", tuumaa iltaihminen ja lompsii silmät ristissä aamuvuoroon kello 6. Toivottavasti tämä ei ole liian usein tuttu tilanne sinun työpaikallasi?

Työnantajalla on myös velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työpäivän aikana. Työaika ja työvuorosuunnittelu on tärkeä osa tätä. 

Työilmapiiri

Fiksu työpaikka ja työnantaja pyrkii huomioimaan työaikojen ja -vuorojen suunnittelussa paitsi tuotannon tai palvelujen tarpeet, niin myös työntekijöiden toiveet ja elämäntilanteen.

Hyvä suunnittelu parantaa työpaikan ilmapiiriä ja samalla lisää tuottavuutta.

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Erityisesti perheellisillä ja pienten lasten vanhemmilla on usein tarvetta vaikuttaa työaikoihin. Lapsen päivähoitojärjestelyt tai sairastelut voivat tuoda omat lisämausteensa työn tekemisen ajankohtaan. 

Samanlaisia tarpeita voi toki tulla muistakin syistä: omien vanhempien omaishoito, isompien lasten harrastekuskaukset, opiskelu tai muut yksityiselämän tarpeet ja kiireet vaikuttavat työhönkin. 

Pidemmät työurat

Omaan työrupemaan ja työaikoihin tulisi voida vaikuttaa. Se lisää työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia, jopa enemmän kuin vaikkapa työkuorma tai työn määrä.

Jos voit vaikuttaa työaikaan, saat työn ja muun elämän yhteensovitettua. Ja jaksat paremmin.

Ihmiset ovat erilaisia: aamuvirkku haluaa aloittaa työpäivänsä aikaisemmin kuin iltavirkku ja saa aamuisin myös enemmän tehtyä.

Vaikutusmahdollisuus työaikaan vähentää sairauspoissaoloja. Usein myös riski eläköityä työkyvyttömyyseläkkeelle pienenee. Työaikaan vaikutusmahdollisuus ennakoi työuran jatkumista myös säädetyn eläkeiän jälkeenkin.

Tavanomaisia virheitä työajan suunnittelussa

Usein käy niin, ettei henkilöstöreservissä ole varattuna riittävästi varamiehiä tai -naisia äkillisiä sairastumisia ja poissaoloja korvaamaan. Tällöin voi käydä niin, että työstä palautumista itse tarvitseva päätyy tulemaan töihin tuuraamaan sairastunutta kollegaa.

Tästä puolestaan seuraan ylityökulujen lisäksi se, että sairauspoissaolot saattavat lisääntyä entisestään. Seurauksena työn tuottavuus heikkenee, ja samoin käy työhyvinvoinnille.

Apua työn kuormittavuuden arviointiin

Työaikojen kuormittavuutta voit arvioida vaikkapa TIKKA-menetelmällä ja Työterveyslaitoksen liikennevalomalli auttaa tunnistamaan liiallisen kuorman. 

Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy muutakin tukea ja apua. 

Linkki pulmatilanteisiin, jos työkuormaa on syytä arvioida uudelleen:
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/vahentaminen

Tuntinetin työvuorosuunnittelulla voit helposti edesauttaa oikeaoppista työvuorosuunnittelua. Koekäyttö on helppoa, klikkaat vaikka vaan tästä.

Miten työajanseuranta auttaa jaksamisessa?

"No jospa minä vielä äkkiä kirjoitan tämän emailin, ja katson tuon yhteenvedon ja ja ..." 

Tunnistatko itsesi? 

Venyt ja venytät päivää vielä hieman, jotta huominen olisi helpompi.
Ja ettei työkaveri jäisi pulaan. Tai asiakas?

Ja kaiken päälle pitäisi vielä täyttää työajanseuranta järjestelmään viikon tunnit, vai unohtuikohan ne viime viikonkin tunnit merkitsemättä? Tässä vaiheessa stressikäyrä on jo hehkuvan punainen. 

"Tästäkään ei kyllä ole muuta kuin harmia", ajattelet. Hengitetäänpä syvään sisään ja ulos ja pohditaan asiaa perusteellisesti. 

Voisiko helppo ja ajan tasalla oleva työajanseuranta kuitenkin helpottaa elämää ja jopa auttaa työkuorman hallitsemisessa?

Näin me ajattelemme ja siihen Tuntinetti on myös suunniteltu.

Teesimme työssä jaksamiseen

Työtuntien kirjaamisen pitää tietenkin olla helppoa ja nopeaa, ja mahdollista missä vain mobiilisti ja matkoilla.  Muutaman klikin taktiikalla :)

Selkeä raportointi asiakkaittain ja työtehtävittäin auttaa suunnittelemaan ajankäyttöä jatkossa vastaavissa tehtävissä. 

Se antaa myös eväitä uusien projektien tarjousten realistisiin hinnoitteluihin. Ja tämä puolestaan parantaa mahdollisuuksia pysyä aikatauluissa peräti normaalin työpäivän puitteissa.

Piilotyö ja uurastetut työtunnit kannattaa kirjata työajanseurantaan. Näin on varsin todennäköistä, että työnantajasi suhtautuu lomatarpeisiin ja mahdollisiin joustoihin myötämielisesti.  

Huolehdi siis siitä, että merkitset tekemäsi työt, niin ei tarvitse jossitella silloin, kun tarvitset muutaman tunnin vapaata vaikkapa koiran eläinlääkärissä käyttämiseen.

Toki muun elämän ja työelämän sovittamisen helppous auttaa jaksamaan.

Ei ainakaan tarvitse stressata, miten saa sujumaan vanhempain illat, hammaslääkärit, kampaajat ja ne eläinlääkärit :)

Sovituista ylitöistä saa usein myös taloudellista korvausta. Mutta vain niistä tunneista, jotka on merkittyinä ja todistetusti tehtyjä.  Työajanseurantaan merkitty tunti on usein myös ihan rahan arvoinen juttu. Ja kyllä se rahallinen korvaus auttaa jaksamaan.

Työajanseuranta mahdollistaa myös ennakoinnin. Jos ylitöitä alkaa olla liikaa, yrityksesi johto voi reagoida tilanteeseen jo ennen kuin kukaan uupuu ja tulee yrityksenkin kannalta harmillisia sairauspoissaoloja. 

Tieto tehdyistä tunneista on myös turvaa, työntekijälle ja työnantajalle. Tuntinetin kokeilujakso voi jo osoittaa, miten helppoa työajanseuranta voi olla.

Klikkaa ja aloita helposti täällä:
https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Ota_Helposti_Kayttoon 

Ja muistetaan pimenevinä syysiltoina välillä rentoutua ja irtautua työelämän pyörteistä.

Huomenna on uusi päivä, kaikkea ei tarvitse ehtiä tänään!

Aamuvirkku vai iltavirkku työntekijä - kumpi nappaa madon?

Perinteisessä suomalaisessa työkulttuurissa on arvostettu aamulla virkeää ja tuotteliasta työntekijää.
Maailma ja työtehtävät ovat melkoisesti muuttuneet noista ajoista.
Mutta millaiselta nykyään vaikuttaa vuorokausirytmimme - kaupassa voi käydä keskiyöllä, mutta voiko aamulla kymmeneltä heräävä olla tuottava työntekijä?

Herätyskellomme soi nykyään myöhemmin

Aikuisväestölle tehdyissä päiväkirjatutkimuksissa onkin nyt jo huomattu, että uni-valverytmi on myöhästynyt viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu osittain elinkeinorakenteen muutoksesta ja osin siitä, että perinteisestä aamuvirkkujen standardista ollaan siirtymässä siihen, että myöhemmin alkava työpäivä on hyväksyttävää.

On hienoa, ettei iltaihmisen tarvitse enää potea syyllisyyttä erilaisesta vuorokausirytmin taipumuksestaan. (Rivien välistä taitaa pilkistää kirjoittajan oma iltavirkkuus :) )

Toki työaikojen suhteen on kaksi hyvinkin erilaista ryhmää.
Vuorotyötä tekevän työ on aikaan ja paikkaan sidottu, jolloin yksilöllistä joustovaraa ei ole paljoakaan. Asiantuntijatyössä taas vähintään parin tunnin joustovara on yleensä mahdollinen.

Aamuvirkkujen klubi

Hesarissa haastateltiin ihan vast'ikään Robin Sharmaa, jonka aamuihmisen näkökulmaa voi tarkastella kirjasta The 5AM Club. Haastattelu ja juttu synnyttikin vilkasta keskustelua, ja näkökulmia löytyi ja löytyy monenlaisia.
Asiantuntijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että on ilman muuta tärkeää käyttää aikaa hiljentymiseen, liikuntaan ja uuden oppimiseen – se on vaan tehtävä itselle sopivalla ajalla ja tavoilla.
Unesta tinkiminen on melkoisen varmasti vaarallinen tie.

Meidän tulisi myös varoa nykyisiä aikasyöppöjä: sosiaalista mediaa ja erilaisia digikanavia, jotka koukuttavat ja haukkaavat helposti vartin - joka hupsista vaan venyy tunniksi hujauksessa.

Riittävä lepo

Työterveyslaitokselta löytyy hyvää ja asiallista tietoa levon tärkeydestä työkyvyllemme:  https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/

Hienointa tietenkin olisi, että meistä jokainen voisi tehdä omalle vireystasolle ja elämäntilanteelle sopivaa ja optimaaliseen aikaan sijoittuvaa työtä. Aamuvirkuksi tai miksei iltavirkuksikin pakottaminen ei lopulta kanna parasta satoa – työntekijän, eikä myöskään työnantajan kannalta.

Tuntinettiin voit turvallisesti kirjata ihan kaikki tunnit - teitpä työsi aamulla tai illalla. Tai milloin mitenkin!