sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Miten työajanseuranta auttaa jaksamisessa?


"No jospa minä vielä äkkiä kirjoitan tämän emailin, ja katson tuon yhteenvedon ja ja ..." 

Tunnistatko itsesi? 

Venyt ja venytät päivää vielä hieman, jotta huominen olisi helpompi.
Ja ettei työkaveri jäisi pulaan. Tai asiakas?

Ja kaiken päälle pitäisi vielä täyttää työajanseuranta järjestelmään viikon tunnit, vai unohtuikohan ne viime viikonkin tunnit merkitsemättä? Tässä vaiheessa stressikäyrä on jo hehkuvan punainen. 

"Tästäkään ei kyllä ole muuta kuin harmia", ajattelet. Hengitetäänpä syvään sisään ja ulos ja pohditaan asiaa perusteellisesti. 

Voisiko helppo ja ajan tasalla oleva työajanseuranta kuitenkin helpottaa elämää ja jopa auttaa työkuorman hallitsemisessa?

Näin me ajattelemme ja siihen Tuntinetti on myös suunniteltu.

Teesimme työssä jaksamiseen

Työtuntien kirjaamisen pitää tietenkin olla helppoa ja nopeaa, ja mahdollista missä vain mobiilisti ja matkoilla.  Muutaman klikin taktiikalla :)

Selkeä raportointi asiakkaittain ja työtehtävittäin auttaa suunnittelemaan ajankäyttöä jatkossa vastaavissa tehtävissä. 

Se antaa myös eväitä uusien projektien tarjousten realistisiin hinnoitteluihin. Ja tämä puolestaan parantaa mahdollisuuksia pysyä aikatauluissa peräti normaalin työpäivän puitteissa.

Piilotyö ja uurastetut työtunnit kannattaa kirjata työajanseurantaan. Näin on varsin todennäköistä, että työnantajasi suhtautuu lomatarpeisiin ja mahdollisiin joustoihin myötämielisesti.  

Huolehdi siis siitä, että merkitset tekemäsi työt, niin ei tarvitse jossitella silloin, kun tarvitset muutaman tunnin vapaata vaikkapa koiran eläinlääkärissä käyttämiseen.

Toki muun elämän ja työelämän sovittamisen helppous auttaa jaksamaan.

Ei ainakaan tarvitse stressata, miten saa sujumaan vanhempain illat, hammaslääkärit, kampaajat ja ne eläinlääkärit :)

Sovituista ylitöistä saa usein myös taloudellista korvausta. Mutta vain niistä tunneista, jotka on merkittyinä ja todistetusti tehtyjä.  Työajanseurantaan merkitty tunti on usein myös ihan rahan arvoinen juttu. Ja kyllä se rahallinen korvaus auttaa jaksamaan.

Työajanseuranta mahdollistaa myös ennakoinnin. Jos ylitöitä alkaa olla liikaa, yrityksesi johto voi reagoida tilanteeseen jo ennen kuin kukaan uupuu ja tulee yrityksenkin kannalta harmillisia sairauspoissaoloja. 

Tieto tehdyistä tunneista on myös turvaa, työntekijälle ja työnantajalle. Tuntinetin kokeilujakso voi jo osoittaa, miten helppoa työajanseuranta voi olla.

Klikkaa ja aloita helposti täällä:
https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Ota_Helposti_Kayttoon 

Ja muistetaan pimenevinä syysiltoina välillä rentoutua ja irtautua työelämän pyörteistä.

Huomenna on uusi päivä, kaikkea ei tarvitse ehtiä tänään!




perjantai 30. elokuuta 2019

Aamuvirkku vai iltavirkku työntekijä - kumpi nappaa madon?

Perinteisessä suomalaisessa työkulttuurissa on arvostettu aamulla virkeää ja tuotteliasta työntekijää.
Maailma ja työtehtävät ovat melkoisesti muuttuneet noista ajoista.
Mutta millaiselta nykyään vaikuttaa vuorokausirytmimme - kaupassa voi käydä keskiyöllä, mutta voiko aamulla kymmeneltä heräävä olla tuottava työntekijä?

Herätyskellomme soi nykyään myöhemmin


Aikuisväestölle tehdyissä päiväkirjatutkimuksissa onkin nyt jo huomattu, että uni-valverytmi on myöhästynyt viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu osittain elinkeinorakenteen muutoksesta ja osin siitä, että perinteisestä aamuvirkkujen standardista ollaan siirtymässä siihen, että myöhemmin alkava työpäivä on hyväksyttävää.

On hienoa, ettei iltaihmisen tarvitse enää potea syyllisyyttä erilaisesta vuorokausirytmin taipumuksestaan. (Rivien välistä taitaa pilkistää kirjoittajan oma iltavirkkuus :) )

Toki työaikojen suhteen on kaksi hyvinkin erilaista ryhmää.
Vuorotyötä tekevän työ on aikaan ja paikkaan sidottu, jolloin yksilöllistä joustovaraa ei ole paljoakaan. Asiantuntijatyössä taas vähintään parin tunnin joustovara on yleensä mahdollinen.

Aamuvirkkujen klubi



Hesarissa haastateltiin ihan vast'ikään Robin Sharmaa, jonka aamuihmisen näkökulmaa voi tarkastella kirjasta The 5AM Club. Haastattelu ja juttu synnyttikin vilkasta keskustelua, ja näkökulmia löytyi ja löytyy monenlaisia.
Asiantuntijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että on ilman muuta tärkeää käyttää aikaa hiljentymiseen, liikuntaan ja uuden oppimiseen – se on vaan tehtävä itselle sopivalla ajalla ja tavoilla.
Unesta tinkiminen on melkoisen varmasti vaarallinen tie.

Meidän tulisi myös varoa nykyisiä aikasyöppöjä: sosiaalista mediaa ja erilaisia digikanavia, jotka koukuttavat ja haukkaavat helposti vartin - joka hupsista vaan venyy tunniksi hujauksessa.

Riittävä lepo


Työterveyslaitokselta löytyy hyvää ja asiallista tietoa levon tärkeydestä työkyvyllemme:  https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/

Hienointa tietenkin olisi, että meistä jokainen voisi tehdä omalle vireystasolle ja elämäntilanteelle sopivaa ja optimaaliseen aikaan sijoittuvaa työtä. Aamuvirkuksi tai miksei iltavirkuksikin pakottaminen ei lopulta kanna parasta satoa – työntekijän, eikä myöskään työnantajan kannalta.

Tuntinettiin voit turvallisesti kirjata ihan kaikki tunnit - teitpä työsi aamulla tai illalla. Tai milloin mitenkin!



maanantai 29. heinäkuuta 2019

Uusi työaikalaki 2020


Tiesitkö (tai muistitko) että nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996? Nyt voimaantuleva uusi työaikalaki vahvistettiin nyt kesällä 5.7.2019 presidentin esittelyssä.

Joustot

Uusi laki mahdollistaa enemmän joustoa kuin nykyinen.

Työn tekoa ei ole enää samalla tavalla sidottu aikaan ja paikkaan kuin aiemmin. Laki tuntee nykyistä selvemmin sen, että työtä tehdään usein muulloinkin kuin 8-16 ja muualla kuin työnantajan tiloissa.

Uuden lain mukaan työpaikalla voidaan sopia kolmenlaisesta joustoista: liukuvan työaika, työaikapankki tai joustotyöaika.

On hyvä miettiä, mikä on se sopiva tapa meidän yrityksessämme. Ja sopiiko sama kaikille työntekijöille? Ketään ei kannata pakottaa joustoihin, jollekulle säännöllinen työaika on se paras tapa.

Enimmäistyöaika ja liukumat

Liukuma per vuorokausi nousee 3 tunnista 4 tuntiin. Liukuma-aika voisi sijoittua niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on sovittaessa keskeytys. 

Esimerkiksi liukuma olisi klo 19–21 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättyessä. Jatkossa plussaa saldossa saisi olla enintään 60 tuntia ja miinusta maksimissaan 20 tuntia.

Vuorokautinen enimmäistyöaika saa jatkossa olla enintään 10 tunnin mittainen ja viikoittainen työaika 48 tuntia. Näin on mahdollista pidempien työpäivien tekeminen tai 6 työpäivää viikossa. 

Tuntien on tasoituttava 40 tuntiin viikossa 4 kuukauden jakson aikana. Tasoittumisjakson ollessa 4 kuukautta, työntekijälle saattaa kertyä paljonkin yli yleistyöajan meneviä työtunteja.

Yötyöt

Yötyön rajoitukset eivät jatkossa koske tilapäistä yötyötä. Uudessa laissa säädetään vain sellaisista tilanteista, joissa säännöllinen yötyö on sallittua. Näin siis tilapäistä yötyötä saa jatkossa teettää, jos työnantajan toiminta sijoittuu päiväsaikaan, mutta on satunnainen tarve teettää työtä öisin. 

Yötyön säännöllistä käyttöä rajoitetaan samalla. Peräkkäisten yötyövuorojen määrä työvuorolistalla rajataan seitsemästä viiteen. Työntekijän suostuessa voidaan silti teettää vielä kaksi lisäyövuoroa.

Tuntinetti ja työaikalaki

Tuntinetissä erilaisten työaikajärjestelyiden toteuttaminen on jo nykyisellään joustavaa työaikapankin, liukuvan työajan ja ylityömääräysten avulla. 

Työaikalain muutokset sisällytetään nykyisiin Tuntinetin ominaisuuksiin ja niitä laajennetaan tarpeen mukaan vastaamaan uudistuksen määräyksiä. Näin pystyt vastaamaan uudistuksen vaatimuksiin käyttäen Tuntinetissä jo olevia ominaisuuksia. 

Käyttöohjeet lain mukanaan tuomiin uudistuksiin julkaistaan Tuntinetissä ennen niiden voimaantuloa. Kysy tarvittaessa lisää Asiakaspalvelustamme, autamme sinua mielellämme. 

Hyviä yhteenvetoja uudesta työaikalaista löytyy myös nettiosoitteista SAK, Valtioneuvosto ja YTN:

 








lauantai 29. kesäkuuta 2019

Paljonko lomapäiviä saisit muualla maailmassa?


Loma odottaa jo aika monella kulman takana, tai voi olla jo menossakin!

Loma on ihanaa aikaa, nautitaan jokaisesta auringon säteestä ja sadepisarasta :)
Mutta oletko miettinyt kuinka paljon lomailevat työntekijät muissa maissa?

Meitä alkoi mietityttämään ja jotain tietoa tästäkin löytyy...
Eurooppalaisesta lomailusta on tämä lista, jossa mukaan on laskettu palkalliset arkipyhät.
Yllättäen meillä Suomessa ei ollakaan ihan ykkösenä lomapäivien määrässä.
Tässä on laskettu mukaan ns. arkipyhät myös.

Viro, 28
Puola, 29
Romania, 29
Unkari, 29
Belgia, 30
Latvia, 30
Bulgaria, 31
Alankomaat, 31
Kroatia, 31
Kypros, 31
Irlanti, 32
Kreikka, 32
Portugali, 32
Slovenia, 32
Espanja, 34
Luxemburg, 34
Norja, 34
Ruotsi, 34
Slovakia, 34
Suomi, 35
Tsekki, 35
Iso-Britannia, 37
Itävalta, 37
Malta, 37
Tanska, 38
Italia, 39
Ranska, 39
Saksa, 40

Ja voittaja on .... Kuwait


Ja toinen maailmaa laajemmin tutkaileva lomataulukko löytyy täältä:
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-most-vacation-days.html 

Kummastakin taulukosta voidaan todeta, että onhan noita lomia ihan mukavasti, täällä Pohjolan perukoilla. Tosin tuolla maailmanlistalla on yllättäjiä: Kambodza ja Kuwait hulppeilla 43 ja 42 lomaisan päivän turvin.
Ja täällä koto-Suomessakin lomien määrä vaihtelee merkittävästi TES:stä, palveluvuosista ja työnantajastakin riippuen. Ja enpä nyt yhtään ala kadehtimaan (taas) opettajia pitkine kesälomineen.
(Kuulen jo kuiskeen, "se on ammatinvalintakysymys")

Paras loman ajankohta muilla mailla?


Milloinkas sitten muut maat lomailevat ja milloin kannattaisi mennä itse lomailemaan, jos muille maille tai varsinkin suurkaupunkeihin halajaa?
Tästä aiheesta löytyi aika mukava blogi, josta selviää että Pariisi voi olla ihan hyvä paikka heinäkuussa (ellei hirmuhelteet nujerra). Toisaalta osa Euroopan kaupungeista nukkuu kesäisiä nokosia, koska paikalliset ovat vetäytyneet rantakohteisiin loma-asunnoilleen vilpoisemmille vesille ja ilmoille.
Ai niin, se linkki blogin:
https://www.ricksteves.com/travel-tips/trip-planning/timing-your-trip

Seuraavaksi bloggaammekin työaikalain uudistuksesta heinäkuun lopulla.

Mahdottoman hyvää lomaa ja leppoisaa kesää kaikille,
meillä asiakaspalvelu on palveluksessasi kesälläkin.
Tuntinetin chatti sivuillamme kello 9-15 ja
puhelinpalvelu  kello 9-16 numerossa +358-(0)9-6898 8222.


torstai 30. toukokuuta 2019

Sopivasti ylitöitä tekee onnelliseksi?



Mikä on paljon ja mikä sopivasti? Hyvä kysymys, olipa aihe mikä vain. 

Töiden tekemiseenkin meillä jokaisella on omat rajamme ja jaksaminen voi vaihdella vaikkapa elämäntilanteen, terveyden tai ihan vaan oman persoonallisuuden mukaan.

No, nyt on käytetty jokunen tunti työaikaa ja tutkittu ylitöiden tekemistä. 

Mikä on sopiva määrä ylitöitä?

Täältä löytyy tutkijaryhmän Fontinha, R., Easton, S., & Van Laar, D. vuonna 2019 tekemä brittiläinen tutkimus aiheesta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että ne, jotka tekivät noin 5 tuntia ylitöitä viikossa, olivat vähemmän stressaantuneita kuin ne, jotka eivät tehneet ylitöitä lainkaan.

Toki tutkimukseen vaikuttavat maakohtaiset työkulttuurin erot. Meidän näkökulmastamme artikkelin 10 viikoittaista ylityötuntia kuulostaa aika reippaalta määrältä. 

Tutkimuksessa vertailtiin myös akateemisten tutkijoiden ja hallinnollisen väen eroja ylitöiden ja työtyytyväisyyden suhteen.

Tätä onkin hyvä pysähtyä pohtimaan: milloin työmäärä on sopiva? Saatko onnistumisen ja uralla etenemisen tunteita, kun teet ehkä vähän enemmän tunteja ja työsi kunnolla?

Vai pidätkö tiukasti kiinni työajasta ja jos se ei tunnu riittävän, nipistät laadusta tai tyynesti jatkat töitä seuraavana päivänä?

Ja maksetaanko ylitöistä Sinulle? Vai keräätkö saldoja ja pidät vapaata sitten kun sinulla on tarve tai töitä on vähemmän? Tai ainakin unelmoit, että pitäisit vapaata siinä seesteisessä työtilanteessa.

Minusta ainakin tuntuu, että pikkuisen ylityösaldoa on hyvä juttu, voi tarvittaessa sitten ottaa aikaa omien asioiden hoitamiseen, eikä tarvitse potea huonoa omaatuntoa kampaajasta, lasten kevätjuhlista, autonhuollosta ja mitä näitä arjen puhdetöitä nyt onkaan :)

Erot eri maiden työkulttuureissa ovat todella merkittäviä. Ylen siteeraama japanilainen tutkimus kertoo ylitöiden tummaakin tummemman varjopuolen, eli liika on liikaa. 

Suomalaisen korvaan kyllä tuo 160 tuntia kuukaudessa ylitöitä on todellakin liikaa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/03/160-ylityotuntia-kuukaudessa-ylitoista-johtuvat-itsemurhat-yleistyvat-japanissa

Suomessa Työaikaan.fi on julkaissut useita artikkeleita ylitöistä.  

Asiantuntijatyön luonteesta on puhuttu paljon viime vuosina. Asiantuntijan vuorokaudessa on samat 24 tuntia kuin muillakin, mutta tämän artikkelin mukaan ylityöt ovat asiantuntija-ammateissa hyvin tavallisia

Toisessa, vanhemmassa artikkelissa pohdiskellaan näkymättömien  (maksamattomien) ylitöiden vaikutusta verotuloihin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Summa summarum: kolikolla on kääntöpuolensa.

Kannattaa opetella omat rajansa, ja sanoa EI ylitöille, jos ne vaarantavat jaksamisen, terveyden ja perhe-elämän sujuvuuden.  Viisas työantaja toki huomioi tämä myös töiden organisoidessa, eikä kaikki vastuu jää tekijälle.

Nyt ruohon leikkuuseen, kasvimaalle tai vaikka biitsille nauttimaan vapaasta! Ihanaa kesän alkua!

maanantai 29. huhtikuuta 2019

Vappuviuhka ja kesätöiden startti

Hauskaa ja riemukasta vappua kaikille!


Oikein riemukasta vappua kaikille opiskelijoille , haalarihemmoille ja muille juhlijoille.
Vappu saattaakin olla monelle opiskelijalle se kesäloma ja karnevaali.
Nimittäin monella opiskelijalla alkaa kesätyö jo toukokuussa.
Ja mattimyöhäisillä kesätyöläisilläkin jo kesäkuussa.

Mitä opiskelijan pitää sitten muistaa, kun astuu uuteen työhön?
Tässäpä voisi olla muutama asia.

Kesäduuni-muistilista


  1. Työsopimus, kirjallisena
  2. Verokortti, nykyään helppo nakki :)
    Löydät verokortin verkosta vero.fi
  3. Tilinumero ja tiedot palkanmaksua varten
  4. Kulkukortin PIN-koodit
  5. Kaikkien työkavereiden nimet, koirien ja lasten nimet :)
  6. Vesipullo - jos nimittäin tuleekin yhtä hikinen työkesä kuin viime vuonna
  7. Alussa kannattaa pukeutua "varman päälle", myöhemmin voi löysätä kravattia tai vaihtaa shortseihin, jos muukin firman porukka näyttää niin tekevän
Ja tunnit, ne pitää tietysti muistaa kirjata asianmukaisesti Tuntinettiin :)
Onneksi tuntikirjaus on helppoa, vaikka ihan omalta älypuhelimelta.

On kaikkien etu, että työ sujuu - joten uuden työntekijän kuuluu saada kunnon perehdytys töihin.
Voit aina kysyä lisäohjeita, jos työnantaja ei alussa hoksaa antaa riittäviä eväitä tehtävien hoitamiseen.

Jos arvelet jatkavasi työelämää hieman pidemmällekin, voi olla hyvä harkita jo nyt ammattiliiton tai työttömyyskassan jäsenyyttä. 

Kesätyön päätteeksi kannattaa aina pyytää työtodistus.
Ja jos homma on sujunut hyvin, hyvä suosittelija auttaa jatkossa uralla eteenpäin.
Kysy rohkeasti, me konkarit kyllä autamme mielellämme.

Mutta nyt, hipihopi Wappua juhlimaan!
Glada vappen!




lauantai 30. maaliskuuta 2019

Mikä on paras työtila: avokonttori vai oma huone?


Työrauha.

Se on pidempi rupeama kuin joulurauha. Monelle meistä keskittyminen työhön on ensiarvoisen tärkeää. Tietenkin.
 
Ja työnantajallekin se on edullisempaa: vähemmän virheitä, tehokkaampia työtunteja ja tyytväisempi henkilökunta, sekä ennenkaikkea tyytäväisemmät asiakkaat.

Millaiset työolosuhteet ovat sitten tuottoisimmat? Oma huone, avokonttori vaiko etätyö kotosalla? Yhteistila tai kahvila? Nykyään aika moni yritys maisemoi työtilansa avokonttoriksi.

Avokonttorilla on etunsa:

  • Siellä voidaan edistää "hiljaisen tiedon" leviämistä, korvakuulolla.
  • Kustannukset ovat usein myös matalammat kuin huoneiksi järjestetyllä työtilalla
  • Työtila on joustava ja kätevä myös limittäessä etätyötä/konttorityötä
  • Sosiaalisuus, näet ja kuulet muittenkin mielipiteitä, opit ehkä helpommin ja nopeammin kollegoilta

Avokonttoreitakin voidaan tehdä monella tyylillä, Kauppalehden jutussa löytyy ihan tuloksia diplomityöstä, jossa todetaan tuottavuuden erojen olevan aivotyöläisillä jopa miljoonia. Linkki Kauppalehden juttuun tässä.

Ja sitten ne miinuspuolet avokonttorissa:

  • Hälinä ja kolina häiritsevät keskittymistä
  • Se, että kollegan lähestyminen on helppoa, tarkoittaa myös työn keskeytymistä 
  • Hajusteyliherkät valittavat hiuskiinteen, pesuaineen tai hajuveden tuoksusta
  • Eläin-allergikot niiskuttavat kissa/koiraihmisen epiteelien tuiskeessa

Vastamelukuulokkeiden menekki kasvaa humisten avokonttoreiden yleistyessä. Osalle kuulokkeet aiheuttavat korvapulmia, tulehduksia tai jopa kuulonalenemaa.

Toisaalta perus-Peltorit blokkaavat ääntä yhtä hyvin tai paremminkin kuin vastamelukuulokkeet, ellet siis halua samalla rytmittää työtäsi mielimusiikin tahtiin.

Aivoähky

Tässä YLE:n artikkelissa pohditaan myös sitä, miten tärkeää aivoähkyn ja ylikuormituksen ehkäisy olisi. Aivojen ergonomia voi olla tärkeämpää kuin tarkka istuma-asento töissä?

Varmaan ihanteellisinta olisi, että työntekijä voisi mukauttaa tai valita työtilan kunkin tehtävän mukaisesti. Työrauhan ja yksityisyyden, silloin kun se on tarpeen. 

Yhteisöllisen tilan, silloin kun on tarvetta oppia, verkostoitua ja tehdä tiukkaa tiimityötä tietoja vaihtaen ja toisilta oppien.

Tämäkin blogi on kirjoitettu muuten sohvalla pötkötellen :) Sillä tavallakin voi olla olla luova ja tuottoisa!