TES: lyhyt oppimäärä

Yksi merkittävistä hyödyistä ja syistä Tuntinetin hankkimiseen yrityksesi työkaluvalikoimaan on se, ettei sinun enää tarvitse huolehtia TES:istä. Eli työehtosopimuksista. 

(Tellit, lellit ja ennen kaikkea ALV:ot pitää kyllä muistaa maksaa, niin kuin Urmas Viilunki moneen kertaan tuumaili tämän kevään Putous-telkkariohjelmassa.)

Tuntinettiin on rakennettu mukaan melkeinpä kaikkien toimialojen työehtosopimukset  (eli TES:et) sääntöineen ja laskentakoukeroineen. Ja ne mitä ei ole, saat kyllä käyttöösi tarvittaessa hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.

Tämä TES-automatiikka on ihan ehdoton juttu pienelle ja keskisuurelle yrittäjälle, olipa ala mikä vain. Erityisen paljon TES-säännöstön automaatiosta hyötyvät henkilöstövuokrausala ja monitoimialaiset yritykset.

Mikä työehtosopimus oikein on?

Useimmilla toimialoilla on voimassa oleva työehtosopimus. Jos sitä ei ole, noudatetaan työaikalakia. Myös työaikalain noudattamiseen löytyy laskennan ja tulkinnan työkalut Tuntinetistä.

Työehtosopimus kuvataan Wikipediassa näin:

"Työehtosopimus eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Sopimukset ovat usein paitsi toimialakohtaisia myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja. Yksityisellä sektorilla työnantajia edustaa useimmin jokin Elinkeinoelämän Keskusliiton, EK:n, toimialaliitoista ja työntekijäpuolella taas jokin SAK:n, STTK:n tai Akavan jäsenliitoista. Julkisella sektorilla solmitaan virkaehtosopimuksia ja työehtosopimuksia. Niiden sopijaosapuolia ovat ammattiliitot ja Kuntatyönantajat KT, Valtion työmarkkinalaitos tai Kirkon työmarkkinalaitos."

Työehtosopimuksia on Suomessa reilusti yli 160 kpl. Ajantasaisen listan löydät vaikkapa täältä Finlexin sivuilta: https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/

Tuolle listalle työehtosopimus päätyy, kun sen on yleissitova ja virallisesti vahvistettu.
Vahvistaminen tehdään Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan toimesta.

Mitä kaikkea TES määrittää?

Työehtosopimuksissa määritellään seuraavia asioita, melkoisen mutkikkaillakin säännöillä:

• Palkat

• Työajat

• Ylityöt

• Lomat

• Muut edut

Työntekijän kannalta työehtosopimus näkyy usein tehdyssä työsopimuksessa, ja ohjaa taustalla sitä miten yhteispeli työnantajan kanssa sujuu. TES takaa reilun pelin ja yhdenmukaisen kohtelun muiden alalla työskentelevien kanssa.

Työnantajan ja palkanmaksajan kannalta työehtosopimus saattaa aiheuttaa päänvaivaa mutkikkaine laskentasääntöineen vaikkapa ylitöiden, varallaolon, liukumien, iltatyön ja lomien määräytymisen osalta. 

Anna Tuntinetin hoitaa TES-tulkinta puolestasi

Hankkimalla yrityksellesi Tuntinetin työajanseurannan saat taatusti oikeat laskelmat palkanlaskentaan. Ja vähemmän harmaita hiuksia.

Tuntinetin sivuilta voit lukea lisää. Voit vaikka testailla eri työehtosopimusten ylitöiden laskentaa Tuntinetin laskurilla: https://www.tuntinetti.fi/Ylityolaskuri.

Laskurin pökerryttävän pitkästä listauksesta voit huomata, että Tuntinetin TES-älykkyys on ihan omaa luokkaansa :)

Laita siis työajanseurantasi kuntoon ja hanki Tuntinetti ja suunnittele seuraavaa syksyä sydän keventyneenä työehtosopimuskoukeroista.

Vappu hei, miksi ihmeessä juhlimmekaan tänään ja huomenna?

Vappu on nykyään yksi niistä juhlapäivistä ja karnevaaleista, joita juhlitaan melkeinpä ihan juhlimisen vuoksi. Miksi Sinä juhlit vappua - juuri tänä vappuna toivottavasti aika turvallisissa merkeissä?

Juhlitko työnjuhlaa, opiskelijavappua, kevään aloitusta vai ihan vaan hyvän mielen karnevaalia brunsseineen, rennosti ja ilman työmurheita? 

Ainoaa kunnon suomalaista karnevaalia ja kansanjuhlaa, jolloin estot uivat teekkareiden mukana kauas pois paikkakunnasta riippuen milloin missäkin lammessa, ojassa tai allikossa :)

Wapun historiaa

Toukokuun ensimmäinen on juhlapäivä muuallakin. Ja on ollut jo kauan. Suomessa on ollu Hela, eli toukojuhla, jolloin kokot roihusivat ja sima virtasi.

Yhdysvalloissa puolestaan 1. toukokuuta on International Labor Day tai May Day. Teollisuustyöläiset taistelivat 8-tuntisen työpäivän 1886 juuri tähän aikaan vuodesta. Valitut Palat valottaa tämän juhlan syyn alkuperää tarkemmin täällä artikkelissaan.

Niin ja entäs kuka olikaan se Vappu? Hän oli Pyhä Walburga, keskiajalla eli 700-luvulla elellyt luostarin johtaja. Ja myöhemmin myös katolisen kirkon pyhimys. Walburgan tarinasta voi lukea lisää vaikkapa täältä
https://ylojarvenuutiset.fi/2017/04/29/keskiaikainen-uranainen/#e90ad6d2

Ikuinen vappu :)

Vappu on tänä vuonna monelle meistä erilainen. Seurataan striimattua JVG:n keikkaa, tai kannatetaan paikallisen bailupaikan vastaavaa live-esitystä. Vappubrunssin on voinut tilata kotiin (jos on ollut ajoissa liikkeellä).

Aika suosittuja nuo nouto- ja kotiinkujetus-ravintoloiden tarjoilutkin ovat olleet, mattimyöhäinen on päätynyt kokkaamaan herkut itse. 

Mutta mukavaahan sekin on. Yhdessä ja perheen kanssa kokkaaminen ja munkkien paistaminen. Meille ainakin on vappupallot löytäneet tiensä poikkeustilasta huolimatta.

Tänä vappuna voidaan kilistellä maljat sille, että meillä on hyviä ammattilaisia ja asiantuntijoita. Työn sankareita. Erityisesti jokapäiväisen arkemme sankareille. Voidaan skoolata pari kertaa ahkerille opiskelijoille ja tulevaisuuden tekijöille. 

Muistetaan myös kiittää ja vaikkapa kilauttaa niille työn ja arjen sankareille, jotka rakensivat tämän maan - koronakaranteenissa kököttäville mummoille ja papoille. 

Pation, terassin tai parvekkeen vierelle voi kokoontua luikauttamaan mummolle, papalle, isoäidille tai isoisälle vaikka vappuserenadin!

Hauskaa vappua kaikille asiakkaillemme!

Pidetään pallot ilmassa ja narut käsissä!

Ylen sivuilla löytyy tietovisa, jolla voit testailla vapputietouttasi:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/27/10-kysymysta-vapusta-tiesitko-taman-tyon-ja-kevaan-juhlasta

Etätyö- ja etuoikeutettuina tsemppiä lähityöläisille

Maailma muuttuu, välillä hitaammin ja maaliskuussa 2020 taas sitten nopeammin.
Juuri nyt monen meistä maailma on muuttunut.
Osalla meistä ovat työt seisahtuneet ja joillakin meistä etätyöstä on tullut uusi normaali.
Monilla on työt vähentyneet, toivon mukaan vain hetkellisesti.

Miten sinun työpaikallasi: käytkö vielä työpaikalla vai onko teillä etätyösuositus?
Vai jopa etätyöpakko?

Etätyöläinenkin kantaa kortensa kekoon.
Hidastamme etäilemällä koronan leviämistä ja osaltamme annamme terveydenhuollon, puhtaanapidon, kuljetusalan, elintarvikealan ja pelastuslaitoksen ammattilaisille työrauhaa ja mahdollisuuden tehdä tärkeää työtä edes hieman turvallisemmin.
Toivottavasti muistin mainita edes osan tärkeistä ammattilaisista arjessamme!

Meillä Tuntinetissä töitä voi ja saa tehdä etänä. Se on ollut mahdollista jo kauan, niin kuin IT-alalla nyt sopii olettaakin. Koen, että olemme etä- eikun hups etuoikeutettuja :)
Tällaisena aikana turvallinen työympäristö mahdollistaa tehokkaan työn tekemisen.

Miten etätöitä sitten tehdään, valvotaan, ohjataan tai miten kirjataan työaaikaa?
Käsi sydämelle: jos ja kun luotat työntekijöihisi,  niin vastauksen pitäisi olla selvä.
Pitkälti samoin kuin toimistolla tai työpisteellä tehdessäkin: tehdään työt, pidetään tauot asianmukaisesti ja merkitään työtunnit työajanseurantaan ja laskutukseen toteutuneen mukaan.

Toki muutamia vinkkejä voi antaa, mikäli muutos etätyöhön ja hyppy erilaisiin työolosuhteisiin on ollut nopea ja suuri.

Vinkkejä työntekijälle:

• Noudata rutiineja, samoja kuin aiemminkin.
  Mene ajoissa nukkumaan. Syö hyvä aamupala ja lounas.
  Pidä taukoja, jaloittele - hae kupponen kahvia tai teetä (kävele samalla vaikka 5 ylimääräistä kertaa keittiöön kahvinkeittimelle).
• Joku saa työdraivin päälle pukemalle työvaatteet ja meikkaamalla kuten ennenkin.
  Toinen taas koodaa tai kirjoittaa dokkaria pyjamanhousuissa ja tukka sekaisin - mutta ajatukset skarppina ja priimajälkeä tuottaen.
• Pidä työyhteisö kasassa: järjestäkää virtuaalikahvit tai lounas. Rupatelkaa. Tukekaa toisianne. Kysäiskää chatissa neuvoa ja mielipidettä, ihan niin kuin huutelisitte toimistolla sermin yli toisillenne.
• Saatat joutua terästäytymään itsesi johtamisessa: tee päivälle tai viikolle tehtävälista paperille tai digitaalisesti. Ruksaile tehtyjä tehtäviä pois.

Vinkkejä työnantajalle tai esimiehelle

• Opasta selkeästi tehtävät ja tavoitteet. Ole saatavilla ja varaa aikaa alaisillesi. 
• Tarjoa mahdollisuuksien mukaan töistä työtuoleja, näyttöjä, näppäimistöjä tai muita tarvikkeita lainaan. Sovi tarvittaessa nettiyhteyksien parantamisesta, jos niissä on pulmia. Muutama kymppi kuussa on pieni panostus työnantajalta siihen, että hommat sujuvat.
• Huolehdi etätyöläisenkin jaksamisesta: osalle tämä voi olla luontevaa, osa tekee töitä liikaa ja kellon ympäri - ja osa ei saa kiinni työnteon rytmistä ollessaan kotona keittiön tai olohuoneen pöydän ääressä.
• Kannusta työyhteisöä myös yhteydenpitoon etäsesonkinakin
• Pidä erityistä huolta uusista ja työyhteisöön vasta tulleista työntekijöistä.
  Heille tilanne voi olla haastavin.

Mitä varsinaiseen asiaan, eli ajankäyttöön ja työtuntien kirjaamiseen tulee...

Business as usual.

Ne kirjataan Tuntinettiin läppärillä tai kännykällä, ihan niin kuin ennenkin!

Hirmuisesti jaksamista sairaanhoitohenkilökunnalle!  

Ja kiitos että olette olemassa, meitä varten.
#stayhome #workfromhome

Vapaa-aika virkistää

Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää muistaa levätä ja latautua.
Sopivaksi suhteeksi kuvaillaan 8 tuntia töitä ja saman verran unta ja vapaa-aikaa.
No, aina tuo kolmijako ei taida meillä kaikilla nykyään toteutua.
Työ voi haukata - toivottavasti vain välillä - isomman palan vuorokaudessa kuin 8 tuntia.
Toisaalta osa meistä tarvitsee enemmän unta kuin vain 8 tuntia. Ja osa taas pärjää vaikkapa 6 tunnilla.

Itseään ja kehoaan pitäisi kuunnella. Ja kiireen huminassa omaa pitäisi rauhoittaa omaa mieltään ja antaa sillekin hengähdystauko.

Lepo

Unta täytyy saada. Univinkkejä löytyy monestakin paikasta.
Allekirjoittanutkin hakee välillä illan hämärässä Nukkumattia ja parempia matkoja Höyhensaarille.
Väliin ehkä pitää hyväksyä että adrenaliini tai liian kiivas työtahti  (tai täysikuu) vievät unet muutamana yönä.
Onneksi seuraavana yönä useimmiten nukuttaa jo paremmin.

TTL:llä on tällainen ehdotus unen helpottamiseksi:
https://www.ttl.fi/tyopiste/tee-illalla-kivoja-asioita-ja-12-muuta-vinkkia-hyvaan-uneen/

Vapaa-aika

Miten sinä käytät vapaa-ajaksi kutsutun pätkän? Useammalla aika täytyy työn tai velvollisuuksien luonteisilla tehtävillä: pitää kuskailla lapsia harrastuksiin, käydä kaupassa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja siivota.  Tai remontoida, huoltaa autoa ja pyörää, hakata halkoja?
Vai tuntuuko siivoaminen rentouttavalta? Joskus tuntuu, myönnetään :) .

Tutkimuksessakin on todettu, että rajaton ruutuaika ja mobiiliriippuvuus vähentää tyytyväisyyttä vapaa-aikaa, . Less fun with smatrtphone stuck in your hands?
https://www.kent.edu/kent/news/kent-state-university-researchers-find-more-smartphone-play-equals-less-fun-during-leisure
Maalaisjärjelläkin tuon toki tajuaa. Elämä tuntuu hyvältä, kun on aidosti läsnä hetkessä, eikä tuhansien virtuaalikilometrien päässä virtuaalitodellisuudessa.

Vapaa-ajan kalenterissa pitäisi olla tilaa. Joutilaisuus on myös tarpeen. Vapaa-aikaakin saattaa alkaa helposti suorittamaan. Tässä tosin tuo haasteita se, että ystävien tai sukulaisten aika voi olla kortilla, jos et sitä ennakoon varaa. On FOMO:a (Fear of Missing Out) eli jostain-paitsi-jäämisen pelkoa, ja muita aikamme lieveilmiöitä, jotka tekevät ystävien tapaamisestakin mutkikasta.

Tasapainoa ja vastapainoa

Rentoutuminen ja työstä irtautuminen on meille jokaiselle aika henkilökohtainen juttu. Sinä voit rentoutua metsässä, minä taas vaikkapa shoppailemassa. Ystävä neuloo, toinen tosiaan siivoaa ja kokkaa. Sukulaistäti lukee ja joogaa, pomo käy avantouinnissa. Joku treenaa maratoniin, joku toinen harrastaa vapaaehtoistyötä.
Täältä löytyy muutamia lifecoachin eli elämänvalmentajan lisävinkkejä työstä irtautumiseen:
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/a8c29b2b-a7ba-41af-ac50-d1578fea0b41

Eivätkä nämä Duunitorinkaan vinkit ole hullumpia:
https://duunitori.fi/tyoelama/erota-tyo-ja-vapaa-aika-4-vinkkia

Ehkä tiedät kuitenkin parhaiten itse. Kunhan vaan maltat pysähtyä ja kuunnella kehoasi, surisevaa mieltäsi ja ehkä katsella ja kysellä miten perheesi ja läheisesi jaksavat. Fyysisen peilin lisäksi läheisesi ovat oman hyvinvointisikin peili.

Muista seurata työaikaasi, merkitä tunnit ylös (vaikkapa Tuntinettiin).
Ja kun sopiva hetki on, pidä vapaata ja tasaa tilannetta, jos liukumasaldoa tai ylitöitä on päässyt kertymään.

Mukavaa viikonloppua ja vapaahetkiä!

Toivottavasti talviloma joko jo rentoutti tai häämöttää
kohta edessä arjen keitaana Sinunkin kalenterissasi!

Hups, mihin työpäivä hurahtikaan?

Itse luulee olevansa tehokas ja keskittyvä työelämän supernainen tai -mies. Niin luulin minäkin :) 

Joskus on hyvä ihan itselleenkin selvittää, mihin kaikkeen aikaa kuluu.

Aikavarkaiden anatomiaa löytyy onneksi myös tutkimuksistakin.

Tässä yhden "aikavarkaiden"tutkimuksen tuloksia vuodelta 2019 

Tuottavaan työhön voi joillain aloilla jäädä jopa vain 2 tuntia ja 48 minuuttia päivässä.

• 21 % työpäivästä kuluu viihteeseen, uutisiin ja sosiaaliseen mediaan.
• 28 % ihmisistä aloittaa työpäivänsä ennen kello 08:30 (ja 5 % aiemmin kuin kello 07:00)
• 40 % käyttää työhön ja työnantajan tietokonetta kello 22:00 jälkeen illalla.
• 26 % tekee töitä virallisen toimistoajan ulkopuolella.
• Tarkastamme sähköpostin ja pikaviestit 6 minuutin välein. Ohhoh!
  (Pitääpä tarkastaakin WhatApp, Slack, chat, emailit ja ja ja ...)
• 40,1 % päivästä kuluu multitasking-moodissa eri medioiden ja appien viidakossa.
• Kaikista repaleisempia ja keskeytyksiä täynnä olevia päiviä ovat juhlapyhien aatot ja niiden jälkeiset päivät.

Lähde: https://blog.rescuetime.com/work-life-balance-study-2019/

Toinen tutkimus paljastaa lisäksi muitakin aikasyöppöjä:

• työkavereiden kanssa jutustelu vie 40 minuuttia päivässä
• tupakkataukokin saattaa napata jokusen kymmenen minuuttia
• kahvi, tee ja niidne valmistelu vie aikaa 17 minuuttia
• välipalat eli snacksit 8 minuuttia
• muutama puhelu ja viesti ystäville tai perheelle voi viedä myös aikaa ja huomiota päivän aikana

https://www.vouchercloud.com/resources/office-worker-productivity

Toisaalta, tiesitkö seuraavaa:

• Tavallinen työntekijä viettää elämänsä aikana töissä noin 90 000 tuntia?
• Toisen tutkimuksen mukaan töitä paiskitaan 13 vuotta ja 2 kk (ja laskimella katsottuna samassa linjassa ollaan molemmissa tutkimuksissa)
• Ystäviä tapaamme elämämme aikana noin 328 päivää.
• Kanadassa samassa työpaikassa viihdytään noin 4 vuotta.

Toki kannattaa miettiä toimintatapoja ja ajankäyttöä: jos työajalla tekee työt napakasti, voi sen jälkeen hyvillä mielin viettää aikaa läheisten kanssa.

Työaikaa kannattaa aina seurata, ihan omalta kannalta ja tietysti työssä menestyminen ja tehokas ajankäyttö on lopulta kaikkien etu. Pomon ja tekijän, yrityksen ja asiakkaan, eikö?

Kokeile jo heti tänään, älä aikaile!

https://www.tuntinetti.fi/Tyoajanseuranta/Esittely/Ota_Helposti_Kayttoon

Työtunnit ympäri maailman

Kaikki alkaa tunneista.
Aiemmin jo blogasimme lomista ympäri maailman.
https://tuntinetti-yrittajaksi.blogspot.com/2019/06/

Nyt kirjoitamme työtunneista ja työajan pituudesta meillä ja muualla.

Kaikki alkaa tunneista myös muualla maailmassa, ja nyt voidaankin arvuutella missä päin niitä tunteja kertyy eniten vuositasolla?

Tässä onkin ainesta hauskaksi vuoden 2020 visailuksi.
Ainakaan täällä meillä ei ihan ensimmäinen arvaus kovatahtisemmasta maasta osunut kohdilleen :)

Alla siis kaaviona spoileri, OECD:n grafiikka tunneista.

Tarkemmin voit tutustua eri maiden työtuntien määriin täällä OECD:n sivustolla.

Suomi ei siis olekaan aivan kärkipäässä, eikä toisaalta myöskään vaikkapa Saksa.

Työn tuottavuudestahan tämä tutkimus ei kerro suoraan mitään, ja toinen tapa lähestyä asiaa onkin juuri se. Mitä niillä tehdyillä tunneilla saadaan aikaan.

Ja riittääkö teknologisoituvassa yhteiskunnassa kaikille töitä 8 tuntia - tai enemmänkin arkipäiviksi.

Samalta sivustolta voi tutkailla työtunteja ja niiden tekijöitä muistakin näkövinkkeleistä, vaikkapa siitä, kuinka iso osa iäkkäämmistä, eikun kokeneemmista työntekijöistä jaksaa painaa pitkää päivää.

Tässä maaottelussa kyllä valitettavasti häviämme Ruotsille, peräti 10%. Huh.
(Ruotsi on tuo oikeanpuoleisin ja korkein pylväs, Suomi violettina viisi pylvästä jälkijunassa)

Toisaalta se, miksi Luxembourgissa töissä käy vain hieman yli 40 % yli 55-vuotiaista on hyvä kysymys. Voihan se olla, että sielläpäin ruuhkavuosien ansiot jo takaavat leppoisat ajat yli neli- tai viisikymppisenä?

Työllisyysaste ei kuitenkaan ole muihin verrattuna Suomessa kovinkaan huono, eli pitäisikö kansallisen taloutemme kannattavuutta pohtia muiltakin kanteilta?
Olemme jopa sijalla 7 tämän kaavion kovassa pääosin eurooppalaisessa porukassa.

Se on ainakin selvää, että työtuntien kirjaaminen on järkevää ihan oman yrityksesi ja oman hyvinvointisi kannalta. Puhumattakaan nyt lain ja viranomaisten säädöksistä.

Kätevästi kirjaat tuntisi Tuntinetissä. Tuntikirjausten ja työajanseurannan kuntoon saattaminen voisi olla yksi hyvä ja helposti pidettävä uuden vuoden lupaus?

Kohta päästään hyppäämään seuraavaan vuoteen ja vuosikymmeneen 2020!
Toivottavasti se on kaikille mukavan työteliäs ja tuottoisa!
Tunteja ainakin on ensi vuonna karkauspäivän verran enemmän :)

Hyvää uutta vuotta kaikille asiakkaillemme, 

yhteistyökumppaneille ja lukijoille 2020!

Hyvä työaikasuunnittelu tukee tuottavuutta työpaikalla

"Aina ei voi valita, voi vaan valittaa", tuumaa iltaihminen ja lompsii silmät ristissä aamuvuoroon kello 6. Toivottavasti tämä ei ole liian usein tuttu tilanne sinun työpaikallasi?

Työnantajalla on myös velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työpäivän aikana. Työaika ja työvuorosuunnittelu on tärkeä osa tätä. 

Työilmapiiri

Fiksu työpaikka ja työnantaja pyrkii huomioimaan työaikojen ja -vuorojen suunnittelussa paitsi tuotannon tai palvelujen tarpeet, niin myös työntekijöiden toiveet ja elämäntilanteen.

Hyvä suunnittelu parantaa työpaikan ilmapiiriä ja samalla lisää tuottavuutta.

Perheen ja työn yhteensovittaminen

Erityisesti perheellisillä ja pienten lasten vanhemmilla on usein tarvetta vaikuttaa työaikoihin. Lapsen päivähoitojärjestelyt tai sairastelut voivat tuoda omat lisämausteensa työn tekemisen ajankohtaan. 

Samanlaisia tarpeita voi toki tulla muistakin syistä: omien vanhempien omaishoito, isompien lasten harrastekuskaukset, opiskelu tai muut yksityiselämän tarpeet ja kiireet vaikuttavat työhönkin. 

Pidemmät työurat

Omaan työrupemaan ja työaikoihin tulisi voida vaikuttaa. Se lisää työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia, jopa enemmän kuin vaikkapa työkuorma tai työn määrä.

Jos voit vaikuttaa työaikaan, saat työn ja muun elämän yhteensovitettua. Ja jaksat paremmin.

Ihmiset ovat erilaisia: aamuvirkku haluaa aloittaa työpäivänsä aikaisemmin kuin iltavirkku ja saa aamuisin myös enemmän tehtyä.

Vaikutusmahdollisuus työaikaan vähentää sairauspoissaoloja. Usein myös riski eläköityä työkyvyttömyyseläkkeelle pienenee. Työaikaan vaikutusmahdollisuus ennakoi työuran jatkumista myös säädetyn eläkeiän jälkeenkin.

Tavanomaisia virheitä työajan suunnittelussa

Usein käy niin, ettei henkilöstöreservissä ole varattuna riittävästi varamiehiä tai -naisia äkillisiä sairastumisia ja poissaoloja korvaamaan. Tällöin voi käydä niin, että työstä palautumista itse tarvitseva päätyy tulemaan töihin tuuraamaan sairastunutta kollegaa.

Tästä puolestaan seuraan ylityökulujen lisäksi se, että sairauspoissaolot saattavat lisääntyä entisestään. Seurauksena työn tuottavuus heikkenee, ja samoin käy työhyvinvoinnille.

Apua työn kuormittavuuden arviointiin

Työaikojen kuormittavuutta voit arvioida vaikkapa TIKKA-menetelmällä ja Työterveyslaitoksen liikennevalomalli auttaa tunnistamaan liiallisen kuorman. 

Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy muutakin tukea ja apua. 

Linkki pulmatilanteisiin, jos työkuormaa on syytä arvioida uudelleen:
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/vahentaminen

Tuntinetin työvuorosuunnittelulla voit helposti edesauttaa oikeaoppista työvuorosuunnittelua. Koekäyttö on helppoa, klikkaat vaikka vaan tästä.